Lue keskustelun säännöt.
Vihaan vanhempiani koska he ovat persaukisia.
12.06.2012 |
Miksi tekivät 3 lasta kun heillä ei ole mitään jättää meille perinnöksi?asuvat vuokralla eikä heiltä jää yhtään mitään kiinteää omaisuutta.Tuntuu todella pahalta kun kaikilla muilla on vanhempia joilla on talot ja mökit ja vanhemmillani ei mitään.Onneksi ei tarvitse väkisin pitää yhteyttä.
Kommentit (28)
eivätpä taida vanhemmat mitään menettää vaikka et pidä yhteyttä.
eivät pidä sisarenikaan heihin yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki muutkin saa ja kaikilla muillakin on...
Minulla ei ole rikkaita vanhempia eikä monella muullakaan.
Minulla on kyllä rakkaat vanhemmat.
Montako lasta olet itse ajatellut hankkia ja mitä itse ajattelit jättää perinnöksi??
(Sekö sen sitten elämän tarkoitus se perintö?)
Mitkä on sun elämän arvot?
Toisaalta, olisit kiitollinen, ettei jää mitään perintöä, josta vain sisrustesi kanssa tappelisitte verissä päin. Minunkaan vanhemmilta ei jää juuri mitään ja hyvä niin.
Kyllä jokaisen täytyisi järjestää elämänsä niin, ettei ole toisten almujen/perintöjen tmv. varassa, vaan tulee toimeen omillaan.
Jos sisarellasikin on sama syy siihen, että ei pidä yhteyttä niin eivätpä vanhemmat taida mitään menettää tässäkään tapauksessa.
En kyllä ymmärrä mitä kommentillasi ajoit takaa.
Mutta kerro mieluummin, miksi koet tarvetta kertoa täällä keskustelupalstalla siitä, että vihaat vanhempiasi kun ne ovat tyhjätaskuja. Se kiinnostaisi todella.
Kaikki muutkin saa ja kaikilla muillakin on...
Minulla ei ole rikkaita vanhempia eikä monella muullakaan.
Minulla on kyllä rakkaat vanhemmat.Montako lasta olet itse ajatellut hankkia ja mitä itse ajattelit jättää perinnöksi??
(Sekö sen sitten elämän tarkoitus se perintö?)
mutta olisi kiva kun jotain olisi saanut.Minulla on yksi lapsi ja hänelle on tarkoitus jättää perinnöksi ainakin ok-talo,ehkä kesämökki,maata,ehkä joku pieni osake yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki muutkin saa ja kaikilla muillakin on...
Minulla ei ole rikkaita vanhempia eikä monella muullakaan.
Minulla on kyllä rakkaat vanhemmat.Montako lasta olet itse ajatellut hankkia ja mitä itse ajattelit jättää perinnöksi??
(Sekö sen sitten elämän tarkoitus se perintö?)
mutta olisi kiva kun jotain olisi saanut.Minulla on yksi lapsi ja hänelle on tarkoitus jättää perinnöksi ainakin ok-talo,ehkä kesämökki,maata,ehkä joku pieni osake yms.
Tekeekö periminen onnelliseksi? Onko elämäsi yksi iso sisältö maallisen omaisuuden hankkiminen?
Vai olisiko joku muu tärkeämpää?
Vaikka onnellinen elämä läheisten kanssa..
Jos sisarellasikin on sama syy siihen, että ei pidä yhteyttä niin eivätpä vanhemmat taida mitään menettää tässäkään tapauksessa.
En kyllä ymmärrä mitä kommentillasi ajoit takaa.
Mutta kerro mieluummin, miksi koet tarvetta kertoa täällä keskustelupalstalla siitä, että vihaat vanhempiasi kun ne ovat tyhjätaskuja. Se kiinnostaisi todella.
Miksi et vastaa kysymykseeni? Etkö osaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki muutkin saa ja kaikilla muillakin on...
Minulla ei ole rikkaita vanhempia eikä monella muullakaan.
Minulla on kyllä rakkaat vanhemmat.Montako lasta olet itse ajatellut hankkia ja mitä itse ajattelit jättää perinnöksi??
(Sekö sen sitten elämän tarkoitus se perintö?)
Omat vanhemmat persaukisia ja velkaisia eli perintöä ei todellakaan ole tulossa. Enkä sellaista edes odota/halua.
Minä en myöskään aio elää elämääni sillä periaatteella, että lapsille jäisi jotakin (oli sitten ok-talo tai kesämökki). Jos jotain jää, se on ihan ok mutta en varta vasten lapsia varten osta mitään.
Kyky asettua toisen asemaan, tunnepuolen rikkaus, ihan vaan yleinen välittäminen ja huolenpito. Kyky ajatella, että kaikki hyvä ei ole ikuiseksi ajoiksi ansaittua, kyky luottaa itsensä ja kyky rakentaa itsenäinen rikas elämä.
Kiitos, rakkaat vanhemmat. Että vikojani ei ole kyvytttömyys asettua toisen asemaan, tunnepuolen köyhyys, eikä yleinen välinpitämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mielestäni lapsia pitäisi tehdä sen verran kuin pystyy elättämään ja mielellään jättämään jotain perintöä.Kyllä perinnön jättäminenkin on tärkeää. Meidät elätti sosiaalitoimisto ei äiti tai isä.
ja mielestäni lapsia pitäisi tehdä sen verran kuin pystyy elättämään ja mielellään jättämään jotain perintöä.Kyllä perinnön jättäminenkin on tärkeää. Meidät elätti sosiaalitoimisto ei äiti tai isä.
meidät elätti isä ja äiti. Köyhiä oltiin mutta kaikki tarpeellinen saatiin. Ei nähty nälkää ja oli ehjät vaatteet. Perintöä ei ole tiedossa.
Minä en taas piittaa perinnöistä yhtään. Sen jättäminen ei ole mikään velvollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olisi kiva kun jotain olisi saanut.Minulla on yksi lapsi ja hänelle on tarkoitus jättää perinnöksi ainakin ok-talo,ehkä kesämökki,maata,ehkä joku pieni osake yms.
Sinulla ei siis ole niitä vielä? Mitä jos et saakaan? Tai menetät ennen kuin lapsesi perii ne? Ja hän hylkää sinut sen takia.
mutta olisi kiva kun jotain olisi saanut.Minulla on yksi lapsi ja hänelle on tarkoitus jättää perinnöksi ainakin ok-talo,ehkä kesämökki,maata,ehkä joku pieni osake yms.
Sinulla ei siis ole niitä vielä? Mitä jos et saakaan? Tai menetät ennen kuin lapsesi perii ne? Ja hän hylkää sinut sen takia.
jos en noita kaikkia niin ainakin osan.Ymmärrän jos hän suuttuisi ja hylkäisi jos en saisi koska se olisi minun vikani en olisi yrittänyt tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et vastaa kysymykseeni? Etkö osaa?
vähän epäilinkin. Tässä ei puhuta ap:n vanhemmista vaan jostain hänen tutustaan, onko näin ap?
Lapseton joka kateellinen ärsyttävälle kaverilleen, jolla kolme lasta? Aika ajoin tällaisia samalla tyylillä tehtyjä aloituksia :)
Tai jos et, niin eikö ole hyvä, nyt sulla ei puolestaan ole pelkoa että tyrisit suvun omaisuuden, vaan kaikki mitä lapsille jätät, on omaa ansiotasi, ei suvussa kulkevaa. Minusta sinä ja sisaresi olette joko jostain ihan muusta syystä katkeria, tai sitten olette... aika mielenkiintoisia tapauksia.
Huomauttaisin, että jotkut ehtivät aloittaa keräämisen myöhemmin. Jos esim väkivaltaisen alkkisperheen lapsi käy koulunsa, hankkii ammatin ja perheen, hoitaa itsensä kuntoon vanhemmistaan huolimatta, opettelee itse elämässä tarvittavat taidot, ja hoitaa omat lapsensa kunnolla, kunnioitettavaa. Jos vielä viimeisinä työvuosinaan ehtii lopulta kerätäkin jotain, pelkkää plussaa.
Sen sijaan jos itse saa perinnön valmiina suvusta, niin ei tarvitse kuin huolehtia että se siirtyy eteenpäin.
. Sen jättäminen ei ole mikään velvollisuus.
Varsinkaan, jos ei itse peri.
Verrattuna, että suvussa olisi omaisuutta, josta olisi velvollisuus pitää fiksusti huolta, ja siirtää eteenpäin.
Jos omat vanhemmat on persaukisia niin kyllä varmaan saa olla koko ajan huolissaan riittääkö heillä rahaa edes omiin menoihin. Tuskin se perintö pääasia on?
Ja olis varmaan ihana tehdä juttuja myös niiden vanhempien kanssa NYT, mutta jos he ovat persaukisia niin mitään kivoja muistojakaan ei juuri synny jos ei ole rahaa tehdä mitään yhdessä. AP:n vanhemmilla ei ole ehkä autoa ja bussiliput maksaa, puhumattakaan yhteisistä etelänmatkoista. Toisin se on rikkailla, on isoa taloa, mökkiä ja venettä minne on kiva kutsua esim juhannusta viettämään. Tai rahaa niin paljon, että maksavat koko suvun etelenmatkan pariksi viikoksi.
60+ -vuotiaana perintö... Toivottavasti olen siihen mennesä nauttinut jo monta vuosikymmentä omasta talosta, mökistä ja osingoista.
Voi nyt luoja -_-'
Omat vanhempani teki meitä lapsia 4 ja rahasta on ollut aina tiukkaa, harvoin saatiin mitään uutta vaan kaikki vaatteet kiersi isoimmalta pienimmälle, niin kuin lelutkin.
Vanhempani ovat olleet elämässäni läsnä jo 21-vuotta ja vieläkin soitan äidille tai isälle pienimmästä asiasta, kun poikani teki sitä ja tätä ja he ovat ihan innoissaan. Vanhempani ovat antaneet minulle jotain, mitä rahalla ei saa. Sylintäydeltä rakkautta ja antavat myös rakkauttaan minun lapselleni.
Sääli, jos et ole rakkautta saanut kotonasi, koska elämänarvosi on ihan vinksinvonksin... -_-
Ettäkö vanhemmilla on oikein velvollisuus jättää lapselleen jotakin? Omani jättävät melkeinpä liikaakin huolehdittavaa >_< ja se on heille tavattoman tärkeää. Nimenomaan on taloa ja mökkiä ja asunto-osakkeita. Mulla itselläni ei nyt kolmekymppisenä ole mitään omaisuutta.
Aitoa kiinnostusta tai kykyä olla läsnä ja aidosti välittää ei vanhemmillani sitten ole ollut, huolehtivat vain taloudellisista asioita. Mä en ole vakituisissa töissä nyt kolmekymppisenä, ja pitävät tietenkin ihan luuserina ja luulevat, että tarvitsen heidän rahojaan. On mulla akateeminen loppututkinto, mutta kun sillä ei saakaan töitä, kun on harvinaiselta alalta.
eivätpä taida vanhemmat mitään menettää vaikka et pidä yhteyttä.