Yli- arvostava kasvatus

tuolla tavalla narsistia kasvateta, vaan luuseria, joka ei pärjää maailmassa. Parhaassa tapauksessa jää / palaa isän ja äidin iloksi peräkammariin, kun ei ollutkaan oikeasti paras kaikessa.

Kuvauksen perusteella kuulostaa pahalta. Kehuminen ok, jos siihen on aihetta. Synttärijuhlat ok, jos siihen on aihetta.



Muiden lasten yläpuolelle kohottaminen on älytöntä - myös muita pitää oppia kunnioittamaan. Häviäminen on myös taito, joka on pakko opetella. Epäonnistumiset myös kasvattavat ja lapsen olisi hyvä oppia, että tie onnistumiseen kulkee usein useiden epäonnistumisien kautta eikä epäonnistuminen ole vaarallista.



Oscar.

kasvatetaan myös "laasasia". Kauneimpien naisten "kuuluu" antaa pikku prinssille, ja jos ne ei annakaan, katkeruus on jotain käsittämätöntä. Sama koskee muita etuoikeuksia, jotka kuuluisivat prinssille enemmän kuin muille - ja ilman ponnisteluja tietenkin.

kasvatetaan myös "laasasia". Kauneimpien naisten "kuuluu" antaa pikku prinssille, ja jos ne ei annakaan, katkeruus on jotain käsittämätöntä. Sama koskee muita etuoikeuksia, jotka kuuluisivat prinssille enemmän kuin muille - ja ilman ponnisteluja tietenkin.

"laasasia"..

t. ap

mutta ei tuo tosiaan mikään ihanteellinen kasvatusmalli ole. Se millaisia ja kuinka pahoja seurauksia tuosta on, riippuu lapsen luontaisesta temperamentista ja persoonallisuudesta.



Suurimmat riskit tuossa yleisesti ottaen ovat kuitenkin:

- Lapsi saattaa alkaa kokea, että häntä arvostetaan ja rakastetaan vain hänen tekojensa ja osaamistensa kautta, ei pelkän olemuksensa ja itsensä takia. Mitä nuorempana tällainen malli kelpaamisesta vain olemalla jotain erityistä opitaan, sitä tiedostamattomampi ja häiritsevämpi siitä todennäkösiesti tulee. Riippuu tosin myös siitä lapsen omasta temperamentista kuinka herkästi tekee tämän tulkinnan vanhempien rakkauden riippuvaisuudesta suorituksista.

- Lapsesta voi tulla alisuoriutuja. Tähän on moniakin syitä. Yksi on se, että lapsi on opetettu riippuvaiseksi palkkio-huomiosta eli kehuista ja ei siksi koe mitään tekemistä itsessään palkitsevana vaan vain sen kautta saako sitä tehtyään erityisesti kehuja siitä kun on erityisen hyvä ja osaa. Tällainen lapsi ei halua opetella vaikeita asioita koska silloin ei heti osaa ja ei saa huomiota. Toinen on se että lapsella voi olla jo luonnostaan taipumusta perfektionismiin ja yhdistyneenä ulkoa syötettyyn näkemykseen että erityisen hyvä osaamienn on tärkeää, lapsi ei ehkä uskalla ryhtyä mihinkään mikä ei todennäköisesti onnistu täydellisesti heti.

- Lapselle saattaa kehittyä myös menestyjän kuori mutta sisäisesti hän voi tuntea kelvottomuutta ja alemmuutta. Näin voi käydä viimeistään kun elämä alkaa kolhia vanhempien varjelemia erityisyyskäsityksiä. Lapsi kehittää tavan näytellä sitä persoonaa joka hänen pitäisi olla, ja peittää sisälleen sen noloksi ja puutteelliseksi koetun itsen joka hän oikeasti on. Tämä aiheuttaa sen, että aikuisena ihminen ei lainkaan tiedä "kuka oikeasti on" ja joutuu sitä työllä ja tuskalla etsimään.



Mutta tosiaan jotkut lapset tarvitsevatkin paljon kannustusta ja rohkaisua, toiset taas vaurioituvat siitä. Aloituksen kuvaus tilanteesta on kuitenkin niin äärimmäinen että sellaista ei tarvitse yksikään lapsi.

mutta ei tuo tosiaan mikään ihanteellinen kasvatusmalli ole. Se millaisia ja kuinka pahoja seurauksia tuosta on, riippuu lapsen luontaisesta temperamentista ja persoonallisuudesta. Suurimmat riskit tuossa yleisesti ottaen ovat kuitenkin: - Lapsi saattaa alkaa kokea, että häntä arvostetaan ja rakastetaan vain hänen tekojensa ja osaamistensa kautta, ei pelkän olemuksensa ja itsensä takia. Mitä nuorempana tällainen malli kelpaamisesta vain olemalla jotain erityistä opitaan, sitä tiedostamattomampi ja häiritsevämpi siitä todennäkösiesti tulee. Riippuu tosin myös siitä lapsen omasta temperamentista kuinka herkästi tekee tämän tulkinnan vanhempien rakkauden riippuvaisuudesta suorituksista. - Lapsesta voi tulla alisuoriutuja. Tähän on moniakin syitä. Yksi on se, että lapsi on opetettu riippuvaiseksi palkkio-huomiosta eli kehuista ja ei siksi koe mitään tekemistä itsessään palkitsevana vaan vain sen kautta saako sitä tehtyään erityisesti kehuja siitä kun on erityisen hyvä ja osaa. Tällainen lapsi ei halua opetella vaikeita asioita koska silloin ei heti osaa ja ei saa huomiota. Toinen on se että lapsella voi olla jo luonnostaan taipumusta perfektionismiin ja yhdistyneenä ulkoa syötettyyn näkemykseen että erityisen hyvä osaamienn on tärkeää, lapsi ei ehkä uskalla ryhtyä mihinkään mikä ei todennäköisesti onnistu täydellisesti heti. - Lapselle saattaa kehittyä myös menestyjän kuori mutta sisäisesti hän voi tuntea kelvottomuutta ja alemmuutta. Näin voi käydä viimeistään kun elämä alkaa kolhia vanhempien varjelemia erityisyyskäsityksiä. Lapsi kehittää tavan näytellä sitä persoonaa joka hänen pitäisi olla, ja peittää sisälleen sen noloksi ja puutteelliseksi koetun itsen joka hän oikeasti on. Tämä aiheuttaa sen, että aikuisena ihminen ei lainkaan tiedä "kuka oikeasti on" ja joutuu sitä työllä ja tuskalla etsimään. Mutta tosiaan jotkut lapset tarvitsevatkin paljon kannustusta ja rohkaisua, toiset taas vaurioituvat siitä. Aloituksen kuvaus tilanteesta on kuitenkin niin äärimmäinen että sellaista ei tarvitse yksikään lapsi.

**luulen, että tässä tapauksessa äiti on kasvatettu myös näin ja käyttäytyy itseasiassa, kuten kuvailet tuossa "menestyjän kuori" ja on tuollainen, epävarma sisältä ja näyttelee kaiken aikaa, että osaa vaikka mitä ja onnistuu, vaikka todellisuudessa epäonnistuu työelämässä ja ihmissuhteissa myös..ja nyt kasvattaa omaansa samalla tavalla...lapsi osoittaa juuri noita merkkejä, että jos tietää, ettei osaa jotain hyvin, ei tee sitä asiaa ollenkaan..lapsi on nyt 8v.

Jos tämän lisäksi varotaan odottamasta lapselta toisten huomioimista ja myös toisten tarpeiden kunnioittamista niin kyllä narsistia ollaan kasvattamassa.Jos siis lapsi saa kuvan maailmasta että kaikki pyörii hänen tarpeittensa ympärillä, ja hänellä on myösoikeus tätä vaatia.

Jos tämän lisäksi varotaan odottamasta lapselta toisten huomioimista ja myös toisten tarpeiden kunnioittamista niin kyllä narsistia ollaan kasvattamassa.Jos siis lapsi saa kuvan maailmasta että kaikki pyörii hänen tarpeittensa ympärillä, ja hänellä on myösoikeus tätä vaatia.