Mua harmittaa tässä nykyajan maailmassa se, että
70-luvulla on ihan normaalia asua lähiöissä kerrostaloissa, siellä asui työssä käyvät perheelliset ihmiset. Mökit oli lautarakenteisia ja kesäasuttavia, ilman kummempia mukavuuksia. Kesällä käytiin perheen kanssa telttailemassa jne
Miksi nyt pitää asua uudessa omakotitalossa, mökki ja vene pitää olla ja lomat pitää suunnata toiselle puolelle maapalloa.
Onko tämä vaan siksi, että keskiluokka haluaa olla kuten yläluokka. Hävetäänkö jotenkin sitä, että ei ole varaa asua puolen miljoonan asunnossa, käydä matkoilla jne. En tajua miksi maailma on mennyt tällaiseksi.
Kommentit (10)
1% maailman ihmisistä omistaa 95% maailman varoista, niin oikeus ja kohtuus olisi että tämä luku olisi neutraalimpi ja muutkin pääsisivät nauttimaan matkustelusta ja paremmasta asumisesta kuin rikkaat.
ja voidaan siksi pahoin ole se ratkaisu.
että ihmisillä on oikeasti varaa noihin?
Kyllä niihin 70-luvun asuntoihin ja mökkeihinkin hyvin äkkiä ostettiin pelit ja vehkeet, kun esim. kodinkoneiden hinnat laskivat.
Kerrostalolähiössä asuminen saattaa muuten olla kalliimpaa kuin omakotitaloasuminen. Kerrostalot ovat usein keskustassa tai lähellä keskustaa, jolloin neliöhinnat on melkoisen korkeat. Perheasunnosta saa pulittaa pitkän pennin.
Mutta siinä olen samaa mieltä, että vähemmällä PITÄISI pärjätä. Maailma ei kestä tätä menoa. Toisaalta nyky-yhteiskunta pyörii kulutuksen varassa. Jos kulutus lakkaa, mitä me oikein tehtäisiin?
onneksi ei enää asuta luolissa....
Tajuatko sä, että me suomalaiset ihan tavalliset duunaritkin kuulutaan tuohon rikkaimpaan 1% koko maailman väestöstä!
Mua tää kehityskulku ahdistaa erityisesti siksi, mitä se tekee luonnolle. Kaikki se kiva, mitä me ihan normaaliin elämään kuuluvana nykyään kulutetaan, mutta mikä 30 vuotta sitten olisi ollut tavalliselle ihmiselle ihan turhaa ylellisyyttä, tuotetaan ja saastuttaa elinympäristöä jossain muualla kuin täällä. Siellä, missä se 99% asuu. Se elintaso, mikä täällä on ihan tavallisellakin ihmisellä, on maailman mittakaavassa täysin kestämätön. Millä oikeudella me katsomme että suurimpaan osaan maailman väestöä verrattuna juuri me olemme niin etuoikeutettuja, että meillä on oikeus tehdä tämä heille?
tyytyväinen lähiökerrostalon asukas. Ei haittaa mitä muut tekee, tehkööt. Juttelee, jutelkoot. mulla on ystäviä, jotka asuu niissä puolen millin kämpissä ja silti ne on tyytymättömiä. Silti niillä on rahat loppu eikä varaa lähteä kahville, kun kahvilassa on kallista. Kyllä on kurjaa. Sit niillä on sijoitusasunto(ja) ja ne on kateellisia omille vuokralaisilleen, jotka saa asumistukea, jotta ne pystyy maksamaan sikakallista vuokraa. Ja sit pääomatuloilla tehdyllä lomamatkallakin sattui yhtä ja toista ikävää ja palvelu oli kurjaa ja lento myöhässä
Ei minulla ainakaan "pidä" olla mökkiä, venettä eikä kaukomatkalomia (ei oikeastaan ole lomia ollenkaan), ei luksusasuntoa eikä -autoa. Miehelläni olisi vieläpä varaa noihin kaikkiin, mutta meitä ei vain kiinnosta.
Seuraamme sivusta muiden kulutusjuhlia ja sitä, kuinka ne eivät kuitenkaan sitä onnea tuo.
Meillä on hyvä, kestävä parisuhde jota hoidamme päivittäin, työmme, vapaahetket elokuvien ja ulkoilun parissa, ja lasta yritetään hankkia. En ajattele, että edes lapsen saaminen olisi mitenkään pakollista. Olen onnellinen jo näinkin.
Kuvailit hienosti sitä, kuinka onnellisuus on taitolaji. Onneton on onneton vaikka tulot ja kulutus olisivat millä tasolla tahansa.
t. 9
meinaan ei mun ympäristössä tuollaista ap:n kuvaamaa ilmene oikein. Suurin osa asuu ihan tavallisesti joko lähiöissä kerrostaloissa tai tavanomaisissa omakotitaloissa. Mökkejä on joillakin mutta useimmiten ne on vaatimattomia. Kokemukseni mukaan monelle suomalaiselle mökin kuuluu olla luonnonläheinen ja vaatimaton, jopa silloin vaikka varaa olisi hienompaankin. Matkakohteet on kyllä tulleet eksoottisemmiksi ihmisillä, se on totta. Ei enää Kanarian saaret monelle riitä vaan Thaimaa on uusi suosikkikohde.
Mutta paljon on meitä jotka arvostamme ihan tavallista "pientä" elämää ilman elintasokilpailua. Jotka pyrimme ajattelemaan myöskin luontoa valinnoissamme emmekä oikein edes ymmärrä miten onni tulisi vähän praemammista elämän ulkoisista puitteista.
porvaripuolueita, kun haluavat olla kuten yläluokka. Ja metsään mennään