Mistä olet kateellinen ja kenelle?

Mutta hölmö tässä on taas se pumpattava eikä pumppaaja. Miksi kukaan antaa pumpata? Jos annat pumpata itseäsi, niin miksi valitat? Rahat ja edut pois hölmöiltä ja hyväntekijöiltä, sellainen maailma monesti tuppaa olemaan. :S

ison perheen vanhempia. Halusin ison perheen, en saanut.



Lisäksi kadehdin hiukan sellaisia idearikkaita ja aikaansaavia ihmisiä.



Niin joo ja sellaisia, joilla on laaja ystäväpiiri.



Mun kateus on sellaista ääenetöntä huokailua "voih... olisipa minullakin..."

oma elämäntilanne sellainen, että ihme kun vielä olen selväjärkisten kirjoilla. Tapahtunut niin paljon ikäviä asioita pienessä ajassa jotka heittänyt asiat mullinmallin, perheen takia pitää pysyä koossa vaikka voimat ei tahdo riittää ja pitäisi päättää vaikeita asioita jotka vaikuttaa koko perheen tulevaisuuteen, ja kun ne päätökset joita teen on joko oikeita tai vääriä, sen näkee vasta jälkeenpäin kuinka kävi. Lyhyesti sanottuna siis olen kateellinen niille joilla on normaali elämä.

Olisin mielelläni vähemmän perso ruoalle ja makealle.

ja hänen miestään siitä, että hänellä on nainen, jonka piti olla minun, ja lapset, joiden olisi pitänyt olla minun.

joita ei väsytä näin usein.

Eli ovat energisempiä leikkimään lastensa kanssa taiiii siivoamaan taii energisempiä vaikkapa harrastamaan liikuntaa?



Mua väsyttää kokoajan ja voisin nukkua kokoajan ja syödä herkkuja IHAN KOKOAJAN.



Tänäänkin menin mäkkiin ja siitä lidliin hakemaan viis pussia karkkia.



Ainut mikä hyvä puoli tässä on etten liho.kauheesti ainakaan. elintasovatsaa löytyy pikkusen kyllä..nainen olen.

Paha kateus laittaa puhumaan paskaa. Hyvä kateus saa olon kateelliseksi, mutta silti on iloinen kateuden kohteen puolesta.



Minä olen kateellinen kun naapurit ostivat oman talon. Minäkin niin tahtoisin, mutta vielä ei ole mahdollisuutta siihen. Olen silti todella iloinen heidän puolestaan.

Juu..kateellinen olen...

-kauniille ja naisellisille kanssasisarille

-niille, jotka ovat saaneet työnsä helposti (itsellä yhtä tuskaa ja p*ahommissa ylikoulutettuna)

-kaikille, jotka osaavat puhua vakuuttavasti joka tilanteessa

-laajoista sosiaalisista tukiverkostoista

-ja kaikille muillekin, jotka tuntuvat olevan syntyneet kultalusikka suussaan, joiden elämässä kaikki asiat tuntuvat järjestyvän hyvin kuin itsestään....

Kaikille, joilla on puoliso ja joiden lapsilla on isä. Minun lapsellani ei ole lainkaan isää tiedossa. Olen kateellinen normaalista perhe-elämästä.

Itse joudun olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, vaikka haluaisin tehdä töitä mielelläni.

En olisi valmis tekemään sitä työtä, mutta lomia kadehdin silti ;)

ja jotka on iloisia ja energisiä. Itsekkin olisin halunnut ison perheen mutta mies teki lopullisen stopin kolmannen jälkeen. Lisäksi olen vittuuntunut elämään ja sen tylsyyteen, olen ylipainoinen ja nuupahtanut keski-ikäinen ämmä. KAdehdin niitä jotka on hoikkia ja elinvoimaisia ja joilla on iso perhe.

Itselläni on kaikenlaista mielenterveydellistä ja neurologista ongelmaa, etten edes kykene tällä hetkellä käymään normaalisti töissä.

naisille, joilla on luonnostaan kaunis iho, ei selluliittia tai suonikohjuja, ja jotka näyttävät hyvältä shortseissa ja meikittä.



Samaten olen kateellinen kaikille, joilla on oma (tai suvussa) mökki järven tai meren rannalla ja sauna ja laituri. Kliseistä ehkä, mutta se on minun unelmani.



Minulle taas kannattaisi olla kateellinen miehestäni. :) Hän on todella unelmamieheni ja suhteemme on ihana.

-Riittävän hyvästä toimeentulosta (että olisi varaa ok-tasoiseen omistusasuntoon, yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa ja kauniisiin vaatteisiin)

-kauneudesta (en ole susiruma, mutta aika ruma kuitenkin)

-sosiaalisuudesta

-suurperheille (haluaisin monta lasta, mutta rahatilanne ei anna myöten)

-jaksamisesta

vähän myös taiteilijoille. Mistään ulkonäköjutuista en jaksa olla kateellinen. Iso raha ratkaisisi monta ongelmaa elämässäni.

Joilla lasten isä oikeasti on mukana lastenkasvatuksessa ja oikeasti viettävät aikaa lastensa kanssa ja jopa nauttivat siitä.



Myös niille kenellä on kesämökki järven rannalla. Olisi niin ihanaa viettää lasten ja ystävien kanssa aikaa omalla mökillään :)

oma elämäntilanne sellainen, että ihme kun vielä olen selväjärkisten kirjoilla. Tapahtunut niin paljon ikäviä asioita pienessä ajassa jotka heittänyt asiat mullinmallin, perheen takia pitää pysyä koossa vaikka voimat ei tahdo riittää ja pitäisi päättää vaikeita asioita jotka vaikuttaa koko perheen tulevaisuuteen, ja kun ne päätökset joita teen on joko oikeita tai vääriä, sen näkee vasta jälkeenpäin kuinka kävi. Lyhyesti sanottuna siis olen kateellinen niille joilla on normaali elämä.

Olisi hienoa olla presidentti.

Olen kateellinen heille, joilla on ollut hyvä lapsuus ja tukevat vanhemmat, mutta jotka eivät osaa sitä kaikkea arvostaa, vaan ruikuttavat ja narisevat negatiivisena pikku asioista. En kadehdi vastaavista lähtökohdista olevia ihmisiä, jotka ymmärtävät olevansa etuoikeutettuja.



En tiedä onko tämä kateutta ollenkaan, ehkä suututtaa jotkut kermaperseet.



Toivoisin olevani hiukan varakkaampi, sekä hiukan tyytyväisempi ihanaan perheeseeni. En silti osaa kadehtia heitä, joilla onni kukoistaa.