Tämä lapsi-inho on aika uskomatonta Suomessa
Lapsia tunnutaan pitävän ihan kakkosluokan kansalaisina. Valitetaan miten kaikki muut juhlat (aikuisten kännijuhlat?) ovat kiinnostavia mutta jonkun puolitutun lapsen synttärit vaan ei kiinnosta...
Valitetaan kun lapsia istuu ravintolassa tai lentokoneissa jne.
Menkää itseenne mokomat suvaitsemattomat ruikuttajat! Lapset sentään osaavat olla aitoja toisin kuin te aikuiset teeskentelijät ja selän takana paskanjauhajat!
Kommentit (70)
eikä vielä ole muiden lapsiin hermo revennyt. Ei edes lentokoneessa.
Kerrankin yksi poika heitteli puuhakirjat ja mehumukit pitkin käytävää ja huusi kurkku suorana loppulennon.
Sama lapsi oli istunut aulassa ihan hiljaa, kysellyt välillä jotain lentskarijuttuja. Eka tunti koneessa meni yhtä lunkisti, joten olin tuskin huomannut että poika istui viereisellä penkkirivillä ennen kuin alkoi tapahtua.
Vanhempia kävi lähinnä sääliksi, sillä suorittivat lähes akrobatiaa pojan rauhoittamiseksi, selvästi tietoisina siitä että ovat nyt "ne vanhemmat lentokoneessa".
No oli tai meni, mielestäni toisten ihmisten jälkikasvun hetkellinen sietäminen ei ole paljoa verotettu. Tykkään minäkin olla omassa rauhassani mutta pakko on tämä maailma jakaa jopa teidän ärripurrien kanssa.
antaa lapsen huutaa ja pohkia silkänojaa lentokoneessa ilman että he tehevät asialle yhtään mitään, edes yrityksen tasolla. Eivät, vaikka heille asiasta sanottaisiin. Eräskin äiti-ihminen totesi minulle vain happamastia että 'minkä minä sille voin'.
Niin. Mitäpä siihen sitten enää.
En usko että ihmisiä ärsyttää läheskään niin usein ne lapset kuin ne vanhemmat jotka eivät todellakaan millään lailla puutu lastensa tekemisiin.
HALUAN OLLA KESKIPISTE ELÄMÄNI TÄRKEIMPÄNÄ PÄIVÄNÄ JA EN HALUA SINNE KAKAROITA JA SUKULAISIA YMS.
Kovin on elämä tyhjää jos elämän tärkein päivä on hääpäivä ja se muutama tekopirteä tunti elämän suurin juttu :D
Ok, minulle ei ole kyllä koskaan tullut lapsivapaata hääkutsua ja en ole yleensä muutenkaan nähnyt ravintoloissa niitä kirkuvia ja huonosti käyttäytyviä lapsia. Ihmettelen kun joillekin niitä on joka paikassa ja pilaavat heidän tärkeimmän päivän ja omista lapsistakin pitää päästä mahdollisimman nopeaa eroon.
Mutta jokainen tavallaan.
Mä ymmärrän, että aikuiset haluavat välillä juhlia keskenään ilman lapsia mutta sitä en ymmärrä, että häistä haluataan tehdä vain aikuisten keskinäinen juhla. Hätähän eivät ole luonteeltaan millään tavalla sellainen kaveripiirin oma juhla vaan kyseessä on sukujuhla, johon minusta on luontevaa kutsua niin mummot kuin suvun lapsiperheetkin.
Mutta kun nykynuoret aikuiset ovat jotenkin niin tavattoman itsekkäitä. Olisko syy heidän vanhemmissaan? Suurien ikäluokkien lapsiahan nämä nykyiset kolmekymppiset useimmiten ovat.
miksi ei saisi ns. elämänsä tärkeimpänä päivänä olla itsekäs ja juhlia juuri sillä tavalla kuin itsestä tuntuu hyvältä?
Minä en pidä ystävieni lapsista. Se johtuu ystävistäni. Minusta on todella kiukuttavaa, kun ystäväni päättää soittaa minulle rupatellakseen (mikä siis on mukavaa ja odotettua) ja sitten 2/3 puheluajasta saan kuunnella, kun hän sössöttää taaperolleen siellä jossain. Miksi äidit eivät voi soittaa muille silloin kun lapsi nukkuu/leikkii pihalla/on isän valvonnassa/katsoo televisiota tai tekee jotain muuta kuin killuu äidin puntissa vaatimassa huomiota? Se saa minut vihaiseksi ystävilleni ja myös inhoamaan heidän mukuloitaan. Ja tämä siis toistuu ihan jokaisen ystäväni kanssa, joka on saanut lapsia.
Tai ei, yksi ystävä sentään on, joka osaa sanoa lapselleen napakasti, että äiti on nyt puhelimessa. Hänen lapsensa on muuten oikein mukava.
koska paikalle muuten saapuvista lapsista iso osa on sitä mieltä, että he ovat aina ja kaikkialla niitä keskipisteitä.
Jos saa lapsettoman hääkutsun, siinä ei auta loukkaantua, koska se ei ole henkilökohtaista. Se on joko kaikki lapset tai ei ketään lasta häihin. Ei voida valikoiden kutsua vain hyvätapaisia lapsia.
Pentulauma, räkänokka, lapsivaara? Ja olet siis hedelmöityshoidoissa... Joillekin ei vaan ole tarkoitettu sitä että saa oman lapsen..
]
Samoin sellaiset jotka mm. työpaikalle tullessaan vauvojaan näyttämään, tunkevat pieniä vauvojaan väkisin työkaverin syliin, eivät ole oikein mukavia.
Uhh joo, tämän allekirjoitan. Mitä tekemistä lapsilla on työpaikalla? Ymmärrän, että äippä haluaa tulla välillä ihmisten ilmoille moikkaamaan työkavereita, mutta onko pakko AINA ottaa se pentulauma mukaan? Ja tahdittominta se on minusta silloin, kun työkaveri tulee ja tunkee syliini oman räkänokkansa, vaikka tietää minun olleen jo viisi vuotta hedelmöityshoidoissa. Pakenen aina jonnekin takakoppiin, kun havaitsen työpaikalla lähestyvän lapsivaaran.
eivät ainakaan olleet "muutama tekopirteä tunti", vaan rennot, hauskat aikuisten juhlat, joita kiiteltiin kovasti.
Tai ei ne lapsivapaat olleet, oli siellä meidän oma lapsi ja siskon lapsi alkuillasta. Ei ollut mitään lapsikieltoa erikseen, kaikki vain olivat tulleet paikalle rentoutumaan. Sukulaisetkin.
koska paikalle muuten saapuvista lapsista iso osa on sitä mieltä, että he ovat aina ja kaikkialla niitä keskipisteitä.
Jos saa lapsettoman hääkutsun, siinä ei auta loukkaantua, koska se ei ole henkilökohtaista. Se on joko kaikki lapset tai ei ketään lasta häihin. Ei voida valikoiden kutsua vain hyvätapaisia lapsia.
kutsuttujen mielestäkin on tosi itsekästä että ne olis jotenkin muka hääparin juhlat.
juhlissa ja eivät ole akateemisia :)
Kun tätä palstaa lukee niin ei voi olla muuta kuin surullinen.Ei niiden lasten vaan heidän äitien puolesta.
Maa jossa muut ihmiset ovat rasittavia ja tekevät kaiken koko ajan väärin tai ovat vähintäänkin väärän näköisiä ja etunimikin on joku ruma tusinanimi.
Ne hirvitykset ovat LISÄÄNTYNEET. Ja tuotokset eivät osaa YHTÄÄN mitään vaikka ovat jo peräti syntyneet. Eivät tajua piilotella itseään sitäkään vähää kuin vanhempansa, jotka eivät tietenkään ole kasvattaneet niitä edes niiaamaan vastaantulijoille. Äänihuuletkin niillä on!
Pentulauma, räkänokka, lapsivaara? Ja olet siis hedelmöityshoidoissa... Joillekin ei vaan ole tarkoitettu sitä että saa oman lapsen..
]
Samoin sellaiset jotka mm. työpaikalle tullessaan vauvojaan näyttämään, tunkevat pieniä vauvojaan väkisin työkaverin syliin, eivät ole oikein mukavia.
Uhh joo, tämän allekirjoitan. Mitä tekemistä lapsilla on työpaikalla? Ymmärrän, että äippä haluaa tulla välillä ihmisten ilmoille moikkaamaan työkavereita, mutta onko pakko AINA ottaa se pentulauma mukaan? Ja tahdittominta se on minusta silloin, kun työkaveri tulee ja tunkee syliini oman räkänokkansa, vaikka tietää minun olleen jo viisi vuotta hedelmöityshoidoissa. Pakenen aina jonnekin takakoppiin, kun havaitsen työpaikalla lähestyvän lapsivaaran.
Niin, ja jotenkin muiden mielestä minä tietysti haluan pitää kaikkia maailman paskahousuja limanokkia sylissäni, koska haluan itsekin lapsen? Jos työkaveri on kolmatta kertaa äitiyslomalla sinä aikana, kun tietää minun yrittäneen lasta, on minusta häneltä aika ikävää tulla työpaikalle ja tunkea jokainen oma palleronsa vuoron perään minun syliini. Tyyliin "minulta tämä onnistuu, ai etkö sä VIELÄKÄÄN ole raskaana"...
Ei ole puhetta vain huonokäytöksisistä, vaan kaikista lapsista. Edes niitä hyväkäytöksisiä ei toivoteta tervetulleiksi näihin ravintoloihin ja lentokoneisiin.
Tuntuu että tietty ikäluokka ihmisiä on leimattu kaikki samanlaisiksi. Ihan sama kuin jos joku pitäisi kaikkia 50-kymppisiä miehiä juoppoina ja häiriköinä, kun sellaisiakin on joukossa, varsinkin lentokoneessa. Eikö samalla logiikalla pitäisi kieltää kaikkien näiden miesten lentomatkailu tai vähintäänkin tuijottaa ilkeästi jokaista tuon ikäistä miestä? Tai kaikki mummot ovat etuilijoita ja kiukkuisia kauppajonossa. Eikö voitaisiin sopia että mummot eivät saisi käydä työajan jälkeen kaupoissa häiriköimässä normaalien työssäkäyvien aikuisten ostoksia?
Siis hämmästyttää että täällä moni pokkana kirjoittaa että vanhemmat saavat syyttää itseään kun lapsia ei haluta mihinkään ja kohdellaan kakkosluokan kansalaisina. Miten meillä joilla on erittäin hyväkäytöksinen, hiljainen ja huomaamaton lapsi, miten me syytämme itseämme siitä että lastamme ei haluta mihinkään?
Lisäksi totesin viimeksi että en taida enää mennä paikkoihin missä lapsia ei huomioida mitenkään ihmisinä. Yhdet sukujuhlat juuri käytynä (ei oma suku) lapset istuivat pari tuntia nätisti paikallaan ilman että yksikään aikuinen vaivautui heille puhumaan tai juttelemaan heidän kanssaan. Lapsilla ei ollut kovin kiva juhla ja tällä kokemuksella jätän seuraavan kerran samaiset juhlat väliin. Luulen että meillä on koko perhe paljon onnellisempi kotona vapaasta nauttien.
eivät ainakaan olleet "muutama tekopirteä tunti", vaan rennot, hauskat aikuisten juhlat, joita kiiteltiin kovasti.
Tai ei ne lapsivapaat olleet, oli siellä meidän oma lapsi ja siskon lapsi alkuillasta. Ei ollut mitään lapsikieltoa erikseen, kaikki vain olivat tulleet paikalle rentoutumaan. Sukulaisetkin.
jos haluaa lisää lapsia, voisi adoptoida Afrikaasta
En ole itse nähnyt tällaista asennetta missään. Totta kai se harmittaa, jos lähelle - etenkin pitkällä lennolla - sattuu joku kitisijä - mutta that's life, huonoa onnea (sille on muuten syykin, miksi huutavat lapset ärsyttävät naisia enemmän kuin miehiä - ja se on ihan hormonaalinen).
Eikös lapsiperheitä pikemminkin suosita koneissa, kun usein lapsiperheitä kutsutaan koneeseenkin ihan ensimmäisinä?
Olen aiempien kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että eniten ärsytystä tosiaan aiheuttavat ne kädettömät, kuria pitämättömät, dokaavat tai "kaverivanhemmat", jotka eivät saa lapsistaan mitään otetta.
Usein syy siihen että niiden lapset on sietämättömiä. Olenkin alkanut ajatella että ärsyttävien lasten takana on itse asiassa todella taitamattomat vanhemmat.
eivät ainakaan olleet "muutama tekopirteä tunti", vaan rennot, hauskat aikuisten juhlat, joita kiiteltiin kovasti.
Tai ei ne lapsivapaat olleet, oli siellä meidän oma lapsi ja siskon lapsi alkuillasta. Ei ollut mitään lapsikieltoa erikseen, kaikki vain olivat tulleet paikalle rentoutumaan. Sukulaisetkin.
Vain moukat eivät kiittele, mutta ei se tarkoita että oikeasti oltaisiin sitä mieltä. Kuuluu vaan tapoihin ja olla kohteliaita. Juhlissa ei näytetä nyrpeää naamaa ja pahoiteta kutsujien mieltä.
Itse viihdyn häissä hyvässä seurassa, mutta en kyllä yleensä sen kummemmin häiden vuoksi. Yleensä on mukava olla vain niitä kavereita, joilla ei ole häissä muuta roolia kuin juhlia, erityisesti silloin jos mukana on muita kavereita joiden seurassa olla.
Minä (kolmen lapsen äitinä), kiinnitän huomion lapsen käyttäytymiseen.
Sellaiset lapset (aidot?) jotka VAATIVAT jatkuvaa huomiota, keinolla millä hyvänsä, en jaksaisi kuunnella ja katsoa.
Valikoin siis, kutsut ja ravintolat ym. sen mukaan.
Lapset ovat ihania, mutta ollaan kuitenkin tasavertaisia aikuisten kanssa!
Lapsia tunnutaan pitävän ihan kakkosluokan kansalaisina. Valitetaan miten kaikki muut juhlat (aikuisten kännijuhlat?) ovat kiinnostavia mutta jonkun puolitutun lapsen synttärit vaan ei kiinnosta...
Valitetaan kun lapsia istuu ravintolassa tai lentokoneissa jne.
Menkää itseenne mokomat suvaitsemattomat ruikuttajat! Lapset sentään osaavat olla aitoja toisin kuin te aikuiset teeskentelijät ja selän takana paskanjauhajat!
ne aikusetki aitoja kun sanovat et vihaavat paskapeppuja :)
suomalaisen olisi varmaan parasta ja helpointa olla ihan itsekseen jossain jumalanseläntakana omassa kopperossaan,jossa vain itikat surisevat ympärillä. Kaikesta muusta seuraa valitusta, kyräilyä ja kateilua.
antaa lapsen huutaa ja pohkia silkänojaa lentokoneessa ilman että he tehevät asialle yhtään mitään, edes yrityksen tasolla. Eivät, vaikka heille asiasta sanottaisiin. Eräskin äiti-ihminen totesi minulle vain happamastia että 'minkä minä sille voin'.
Niin. Mitäpä siihen sitten enää.