Te jotka olette kokeilleet useampaa mielialalääkettä ennenkuin sopiva löytyi

päivässä, uudella aloitin 20mg ja sitten 2 viikon päästä nostettiin 30mg:aan, kun eka paniikkikohtaus iski..

jonka yhtä lääkettä kokeilin. Ei sitä kannata enää 6 viikon jälkeen jäädä pitkittämään jos MITÄÄN apua ei ole ollut, vaan uusi lääke kokeiluun. Jos taas on ollut vähän apua, niin sitten voisi pelata annostuksella.

Kävin tänään lääkärissä ja sovittiin, että Citalopram lopetetaan viikon aikana ja tilalle aloitetaan Sertralin 25mg. Lisäksi siirtymäajaksi Ketipinor 25mg, kun tuntuu, ettei Opamoxkaan auta.. :(



ap

Sain heti ensimmäisellä lääkkeellä avun nopeasti, 1-2 viikossa, ja meninkin tällä lääkkeellä sen masennusjakson loppuun asti. Kun masennus toistui, halusin kokeilla muita lääkkeitä, koska ensimmäisellä oli ikävä vaikutus intiimiin elämääni. Lopetin aina heti kahden viikon jälkeen kokeilun, jos tehoa ei tullut ilmi. Täydellistä ei löytynyt, ja palasin siihen ensimmäiseen. Kolmannella masennusjaksolla muutaman vuoden päästä Cipralex oli jo tullut markkinoille, joten kokeilin sitä. Se olikin ensimmäinen mielialalääke, joka ei vienyt minulta kykyä nauttia seksistä, joten enää en ole vaihtanut.



Tosin enää en ole tarvinnutkaan lääkkeitä, kun olen jaksanut hoitaa itseäni paremmin lääkkeettömästi. Käänteentekevää oli säännöllisen hikiliikunnan (läkähdyksiin asti) aloittaminen.

Tää aika vaan on niiin karmeaa ja raastavaa. Olen kuin kävelevä zombie :( Kamala ahdistus ja paniikki päällä koko ajan, päivästä toiseen. Ja tässä nyt pitäisi ensin purkaa viikon aikana epäsopiva lääkitys ja vasta ehkä ensi viikolla aloittaa se uusi.



Siitä sitten kestää ties kuinka monta viikkoa, ennenkuin uuden lääkkeen vaikutus tulee kunnolla esiin.. Tuntuu vaan hurjan pitkältä ajalta, kun seuraavat viisi minuuttia yrittää aina sinnitellä itsensä kanssa..

että kun aikoinaan aloin tuota Optiparia syömään, alkuun tuli kaikki mahdolliset sivuvaikutukset. Ahdistus myös paheni alkuun. Fyysiset oireet katosivat muutaman viikon aikana, mutta kyllä siinä monta kuukautta meni, että saattoi sanoa olevansa taas oma itsensä ja olo oli hyvä.



Esim. seksihalujen puute/orgasminsaannin vaikeus olivat varmaan ekat puoli vuotta, mutta sitten sekin "unohtui".



Nyt tämän lääkkeen kanssa on menty vaan alusta asti selvästi huonompaan ja huonompaan suuntaan, kun näitä ahdistuskohtauksia tulee nyt tosi tiuhaan.



ap

Cipralex kyllä mulla auttoi ahdistukseen. Mutta sitten halusin päästä lääkkeistä eroon ja terapia on auttanut selvästi ahdistuksen hallinnassa. En enää pelkää sitä ahdistusta eikä kohtauksista tule enää niin pahoja.



Ketipinor on aika tujua, itse kokeilin sitä joskus ahdistukseen ja nukahdin kesken päivän. Kannattaa ajoittaa siis iltaan, ainakin ensimmäisillä kerroilla.



Jos olet työikäinen, suosittelen ehdottomasti psykoterapiaa. Siinä tulisi hoidettua myös oireiden syitä ja saisit eväitä kohtausten hallintaan hengityksen ja rentoutumisen avulla.



En kylläkään ole mikään lääkkeiden vastustaja. Toivottavasti löytyy sopiva lääkitys. Itselläni vei tuon 6 viikkoa ennenkuin Cipralex auttoi.

Meidän pienessä kunnassa on psyk.sairaanhoit, jolle voi käydä juttelemassa.. Noin parin viikon välein/kerran kuussa olen nyt käynyt. Psykiatrille, joka käy ehkä kerran/kk, saa ajan, jos tarvitsee. Kun on puoli vuotta käynyt tk:ssa, olisi mahdollista päästä psykoterapiaan, näin olen kuullut?



Olen nyt muutamana päivänä syönyt tuon Ketipinorin ja kyllähän sen vaikutuksen tuntee :/ Puolen tunnin sisällä ottamisesta alkaa haukotuttaa ja tuntuu että silmät menee väkisin kiinni. Vaikeampi on sitten luottaa, että se pitäisi ahdistuksen/kohtaukset pois kokonaan. Yleensä tuollaiseen pahimpaan oloon olen siis ottanut Opamoxin.



Tänään mulla oli tuo psykiatri ja käski ottaa Ketipinoria kolme tablettia illalla 2h ennen nukkumaanmenoa! Sitä kun kauhistelin, niin vähensi määrän kahteen.. Ei kuulemma pitäisi tuota väsyttävää vaikutusta lisätä, vaikka enemmän ottaisikin. Tarkoitus olisi, että tämän siirtymävaiheen auttaisi ahdistukseen. Ei siis varsinaisesti nukahtamislääkkeeksi. Muutaman viikon kestää, ennenkuin senkin vaikutus tulee kunnolla.



Taidan siirtyä suosiolla takaisin Optipariin ja unohtaa sen uuden lääkkeen, eli Sertralin-kokeilun :(



Itse olen joutunut hyväksymään ajatuksen, että saatan joutua syömään masennuslääkettä lopun elämäni. Sen vielä kestäisin, mutta näitä rauhottavia yms. en haluaisi popsia :(



Ja voi kun vaan olo paranisi ja olisin vielä joskus oma itseni!



Citalopramin aloitettuani vaan olo on ollut kauhea (ensin iskee karmea kohtaus ja siitä toipumiseen mennyt muutama päivä) ja nyt vielä 6vk aloituksesta tuli pahimmista pahin kohtaus, joka kestänyt jo viidettä päivää.. Eli ei taida sopia minulle.



ap