Huokaus! Aina kun kysyn kummilasteni vanhemmilta, mitä heidän lapset toivoisivat joululahjoiksi...

ettei tarvi mitään tai korkeintaan jotain pientä. Jos oikein tiukataan niin kuopukselle toivon jotain vaatetta.

en todellakaan oleta, että vieraat ostaisivat lapsillemme ne kalliit lahjat! sitä varten on isä ja äiti!

Mutta en koskaan sanoisi mitään tietyn hintaluokan lahjatoivetta enkä muutenkaan mitään just tiettyä yhtä lahjaa, vaan esim että kirja, koska niitähän saa monen hintaisena. Ja lapsen opetan olemaan kiitollinen kaikista lahjoista mitä saa, tai ainakin sen että kiittää kauniisti vaikka lahja ei miellyttäisikään.

ostan mitä mieleen juolahtaa. ei todella ole varaa ostaa mitään kallista. (kummilapsia 6)

Jos joku kysyy lapseni lahjatoiveita, minä nimeän muutaman lelun, josta lapsi voisi tykätä (jokainen lelu eri hintaluokasta), tai sanon, että myös vaatteet sitä-ja-sitä kokoa ovat mieleen.



Ostaja saa sitten itse päättää mitä haluaa ostaa ja kuinka isolla rahalla.

siis sellaiselle joku uskoo vielä joulupukkiin. Isommalle lahja osoittaa että kummi välittää. Ei lahjan kuitenkaan kallis tarvitse olla mutta ehdottomasti ajatuksella ostettu ja saajalle sopiva. Itse yleensä kerron kummeille lasten sen hetkiset vaatekoot ja sanon että leluja ei tarvita lisää. Yleensä meidän kummien antamat lahjat menevät siten että yhden kummi ostaa noin 30e lahjan, toisen 15e ja kolmas saa itsetehdyn ja 4. noin 10e lahjan eli ei kovin tasan mene lasten kesken mutta kukin kummi tekee tavallaan ja se on meille ihan ok.

Teepä semmoinen ratkaisu, että kysy vähän eri tyylillä. Esim. onko lapsella jokin suosikkihahmo, esim. muumi tms.? Minkälaista vaatetta lapsi tarvitsisi, vaikka yöpukua? Kysyt vähän yleisemmin sitä lahjatyyppiä, niin voit välttää sen, että sinulle sanellaan hinta valmiiksi.



Itse esitän kummeille aina kysyttäessä monia erihintaisia lahjaehdotuksia, niin voivat niistä valita.

ja olen kyllä tyhmänä olettanut, että myös muut tekevät niin.



Ymmärrän kyllä senkin, jos rahatilanne on huono eikä ole varaa ostaa, mutta siinä tapauksessa toivoisin, että kummi sanoisi suoraan, ymmärtäisin kyllä varmasti.



Ja siis tässä tapauksessa arvokkaampana lahjana pidän 25-30 euroa, eihän nykyään saa edes hyvälaatuista vaatetta alle tuon. 40-50 euroa kuulostaa jo omasta mielestänikin aika paljolta.

Sitä varten ovat vanhemmat ja isovanhemmat. Tärkeintä on, että kummit muistavat syntymäpäivänä ja ehkä tuovat jotain pientä (tai isompaa, riippuu varallisuudesta). En tosiaan odota, että hoitovapaalla tai työttömänä oleva kummi törsäisi lapseni lahjoihin. Meillä on niin, että ollaan puolin ja toisin lapsiemme kummeja, joten helppo verrata toisen tuomaan lahjaan ja ostaa suurinpiirtein saman arvoista.

Joululahjoja emme hanki kummilapsille, niitä kun tulee muutenkin ihan tarpeeksi joka suunnasta, näin olemme sopineet.

Sitten kun menin katsomaan niin sairaan kalliita, jäi ostamatta. Enkä ole sen jälkeen kysynyt. Annan lahjan jos annan.

Ja tiedän, että joillekin on vaikea sanoa, ettei nyt voi ostaa, mitä pyydetään, kun pyytäjät osaavat olla hankalia muutenkin. Ei muuta kuin tsemppiä ap!

Jos on kyseessä kummi,jolla ei ole omia lapsia eikä muita kummilapsia,saatamme toivoa jotain kalliimpaa lahjaa. Kummi itse päättäköön minkä hintaisen ostaa,yleensä on ostanut melko kalliita lahjoja. Sitten taas semmoiset kummit,joilla on omia lapsia ja paljon muitakin kummilapsia, emme pyydä kalliita lahjoja ostamaan.

Hänellä olisi kyllä varmasti ollut rahaa ostaa vaikka mitä leluja, mutta hän halusi antaa lahjaksi ennemminkin elämyksiä ja yhteisiä hetkiä. Sain usein lahjaksi itse tehdyn A3-kokoisen kortin, jonkun hienon kuvan tai vaikkapa käärön, josta paljastui sitten mitä yhdessä teemme!



Kävimme mm. seikkailuretkellä peikkopuistossa, Korkeasaaressa, kalassa ym. Kerran oli teemana leipominen (äitini ei ole leivontaihmisiä ollenkaan), joskus askartelimme yhdessä ym. Vähän isompana kävimme yhdessä leffassa tai jossain oikeassa ravintolassa syömässä, kuin aikuiset ;-)



Minä tykkäsin kummin lahjoista lapsena tosi paljon ja yritän antaa omillekin kummilapsille enemmän elämyksiä kuin leluja, niitä lapset saavat vanhemmilta ja muilta sukulaisilta ihan riittävästi.

Eivätkä kummit sitten ole ostaneetkaan, ja luulen että ovat ihan helpottuneita asiasta. En todellakaan halua että jotkut joutuisivat väkisin keksimään lahjoja meidän lapsillemme, ja toisaalta en halua myöskään turhaa roinaa nurkkiin pyörimään. Mieluummin ostan lasteni lahjat itse, tulee taatusti mieleistä ja käyttökelpoista.



Ihan älytöntä minusta tuollainen, että kummien olisi PAKKO ostaa lahjoja kummilapsille. Minun mielestäni pelkkä kortti riittää hyvin, eikä sekään ole pakollinen.



t.kolmen äiti



ps. meillä myös isovanhemmat lähettävät lapsille jouluksi ja synttäreiksi vain rahakuoret, saavat sitten itse ostaa mitä haluavat tai laitetaan lasten tileille.

Itse en ikinä kehtaisi! Miksette vain sano, ettei tarvitse ostaa mitään?

Kun kyselin kummilapsemme äidiltä jotain lahjavinkkiä niin sieltä tuli yksi ainoa vaihtoehto joka maksaa 40euroa. Olemme tytön veljelle ostaneet myös yleensä jotain pientä. No, hänelle sain lahjatoiveet jotka maksavat 40 ja 35 euroa. Siis yhteensä lapsien lahjatoiveet 80euroa, vanhaa rahaa lähes 500mk.

Olisi tehnyt mieli sanoa että " kun ei kuule raha kasva puussa."

Päädyin ostamaan kummitytön veljelle 9euron lahjan.



Mutta tosiaan, kovat on lahjatoiveet. En kehtaisi itse noin kalliita lahjatoiveita esittää. Isovanhemmille ehkä.

lähes poikkeuksetta kirjoja. Hankin ne yleensä suomalaisen alennusmyynneistä syys-lokakuulla. Ja ainakin pienten kummilasten vanhemmat ovat tykänneet kirja-paketeista.

Oman lapseni kummipariskunta ostaa lapselleni n. 1e hintaisen joululahjan, mutta pyytävät omalle lapselleen kallimpaa. Viime jouluna ostinkin n.30e arvoisen lahjan. Ja minä sentään olen hoitovapaalla ja yksin heidän lapsensa kummi. He ovat molemmat työssä käyviä ja yhdessä lapseni kummeja. Taidan minäkin siirtyä lahjojen ostelussa kirpputorin puolelle ja sieltäkin ostaa jotain rihkamaa pukin konttiin.

Vierailija:

Itse en ikinä kehtaisi! Miksette vain sano, ettei tarvitse ostaa mitään?

Kyllä minua ainakin harmittaa, jos kummilapsen vanhemmilta ei saa mitään lahjavinkkejä. Ei mulla ole kokemusta, mitä kuusivuotias tyttö voisi tarvita tai haluta. Ja haluaisin antaa mieluisen lahjan! Vittuiluna pidän tuommoista suhtautumista, että " ei tarvitse mitään" .

Jos nyt haluaa olla kohtelias, niin voi sanoa, että ei tarvise ostaa mitään, mutta jos ihan välttämättä haluat... Näin me olemme sanoneet lapsemme kummeille. Kummit ovat itse sanoneet, että heistä on hauska ostaa lahjoja ja tiedetään, että varaakin on. Kuinka tuntemattomia lasten kummit ja vanhemmat oikein ovat keskenään, kun ei asioista voi keskustella suoraan, eikä tiedetä toisen rahatilannetta tai muita lahjanostovalmiuksia?

Kun kysyin mitä lapselle joululahjaksi, hän vastasi että jokin soiva lelu olisi varmasti mieluinen. =) Eikä siis esittänyt minkäänlaista suoraa toivetta.



Olen erittäin iloinen tästä tilanteesta!

Kiitos sinulle M, jos tunnistat itsesi ja minut =)