Jos haluatte syödä jotain herkkua ilman, että lapset tulee rohmuamaan,
miten teette sen? Itse olen nyt piilossa toisessa huoneessa ja syön täällä salaa sipsejä - harvinaista luksusta.
Kommentit (13)
Eli jos lapset ei saa en syö minäkään. Miksi ette voi niille lapsille antaa?
eli minulla on m yös karkkipäivä. Ja lounaan tai päivällisen jälkeen syödään pari kertaa viikossa jätskiä tai pullaa (keitöän aina lounaan jälkeen itselleni päiväkahvit). Sipseistä en tykkää, mutta popocorneja syön ja niitäkin lasten kanssa. Mä herkuttelen usein pähkinöillä ja herkkusalaatilla (esim. savulohi, juusto ym.)ja se onkin sitten lapsesta kiinni, että haluaako tätä äidin herkkua (yksi inhoaa pähkinlöitä ja toinen ei tykkää kalasta). Isältään lapset sitten mehua ja limsaa, kun itse en sellaisia käytä.
saatan syödä ihan avoimesti, en tietty istu sohvalla karkkipussin/sipsipussin kanssa antamatta lapsille. Mutta saatan kaapista hakea karkin tms. Ja sanoa että tää on äitin. Tai ei nyt. Jos joku tulee ruinaamaan. Lapsetkin toki saavat välillä omat herkkunsa/syödään yhdessä. Ikinä ei ole kiukutteluja tullut kun eivät ole sillähetkellä saaneet.
Ei se vaikeeta ole eikä tarvii tehdä sirkustemppuja saadakseen rauhan. Äidin suklaa on vain äidin suklaata, piste.
Tai sitten syön salassa ja hävitän todisteet.
Syön niin ettei lapsi nää. Lapsi on vielä niin pieni, että ei ymmärrä mitään "tämä on vain äitin"-juttuja vaan tulee vaan kauhea huuto ja lapsen kiusaamiseltahan se tuntuisi. Lapselle (1v) en halua antaa vielä mitään sipsejä tai karkkia.
täällä odottelen jahka laps nukahtaa kunnolla, niin lykkään pakastepizzan uuniin. Mun lemppari on grandiosan classik ja siinä on paprikaa jolle laps allerginen, eikä tietenkään tajua miksi hän ei saa vaan vinkuis ja vinkuis vääryyttä.
Syön niin ettei lapsi nää. Lapsi on vielä niin pieni, että ei ymmärrä mitään "tämä on vain äitin"-juttuja vaan tulee vaan kauhea huuto ja lapsen kiusaamiseltahan se tuntuisi. Lapselle (1v) en halua antaa vielä mitään sipsejä tai karkkia.
Meillä 1-vuotias söi allergian vuoksi erikoisruokavaliota, me muut söimme normaalia ruokaa. Hyvin ymmärsi.
mutta pääsääntöisesti: miksi söisin itse jos en antaisi lapsellekin...
Joskus tekee mieli ajatella vain itseä, eikä aina vaan lapsia. ap
mutta pääsääntöisesti: miksi söisin itse jos en antaisi lapsellekin...
lapset eivät rohmua minun herkkujani enkä minä heidän.
Lapselle voi opettaa sen, ettei aina saa mitä joku muu... lapselle voi sopia herkkupäivän. Tosin kiusata ei saa sillä, että ise herkuttele lapsen naaman edessä.Illala lapsen nukkumaan mentyä voi syödä jotain herkkua, jos mieli tekee, eikä tarvi antaa lapselle. Samoin, jos sattuu haluttamaan suklaata kahvin kanssa, niin lapsi voi saada palan, tai sitten ei. Karkki./herkkupäivä on perusteltu, ja silloin voidaan sanoa, ettei äiti ksoke lapsen herkkuihin. Lapsikaan ei äidin herkkupäivänä koske äidin herkkuihin.
Ihmetyttää miksi täytyy antaa lapsellekin, kun hän haluaa. Meillä' lapset ymmärtää herkkupäviän ja satunnaisesti saavat vanukkaan tai jätskin muulloin, eivätkä juuri edes kinua, jos nökevät karkkiä hyllyssä/jonkun toisen suussa/kaupassa/kaapissa...
että kaksinaismoralismi ei ole hyvästä, eli jos sanon lapsille että ette saa tätä, niin en sitten syö sitä itsekään ainakaan heidän nähtensä. Eli syön vaikka juurikin sipsejä vasta, kun ovat nukkumassa, ja jopa hävitän tyhjän sipsipussin.
Kauheata salasyömistä.
Mutta kyllä meillä joskus syödään näitä paholaisen lastuja ihan luvankin kanssa, kaikki yhdessä.