Annoin maatilan aikoinaan veljelleni (luovuin osuudestani) ja nyt en pääse eteenpäin!

Olin nuori yksinhuoltaja kun oli aika tehdä sukupolvenvaihdos kotitilalla. Minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia ottaa tilaa ja ajattelin että yritteliäs ihminen pääsee aina eteenpäin, joten luovuin kokonaan osuudestani.



Maatilakauppa tehtiin aikaan, jolloin tilojen arvostus oli alimmillaan. Veli osti tilan 200 ha:n tilan hinnalla, jolla nykyään ei saa edes uutta omakotitaloa. Vasta vuosi sitten aloin miettiä, että rein aikanaan virheen luopuessani. Syyt:



a) Veli ei saa valinnoillaan tilaa menestymään. Velkaa on nykyään moninkertaisesti enemmän kuin tilaa hankittaessa, vaikka metsien hakkuusäästötkin on syöty.



b) En itse pääse ylöspäin, koska oma omaisuutemme on vain haja-asutusalueella sijaitseva, itsemme täysin peruskorjaama talo. Se kattaa nykyise3llään nipin napin ne lainat joita meillä taloa vasten on.



harmittaa vaan. Ei mulla muuta.