Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanoin erittäin rumasti lapsille, mitä nyt?
28.05.2012 |
Meillä on poika 8v ja tyttö 12v.
Pojallamme on joku uhma (tokaluokkalainen) ja lähes päivittin lyö minulle luuria korvaan ja huutaa suu kii jos ei halua kuunnella mitä sanon. Saattaa huutaa myös turpa kiinni!
Olen paljon yksin lasten kanssa kun mies on paljon työn vuoksi pois. Olen yrittänyt saada lapsia auttamaan minua esim tekemällä pikku askareita: astiankoneen tyhjennys, koirien ulosvienti, omien sänkyjensä petaus ja muita aika normaaleja hommia joita tuon ikäiset voisivat tehdä.
Tänään tulin töistä ja meillä oli saman tien kiire erääseen pojan harrastukseen. Sitä ennen piti viedä koirat ja tehdä jotain syötävää. Nätisti sanoin että viekää äkkiä koira ulos ja teen sillä aikaa ruokaa. Molemmat makasivat olkkarin sohvalla ja "määkyivät" kuinka ei huvita. Sanoin että kaikkea en ehdi tehdä, että nyt ylös ja auttamaan jotta ei myöhästytä. Tämä toistuu USEIN!
Lapset alkoivat tapansa mukaan tappelemaan, karjuivat toisilleen kuin syötävä. Minulla meni hermo ja annoin koiran hihnan tytölle ja sanoin että nyt ulos ja heti! Ja pojalle sanoin että kerää kerhokamansa ja äkkiä sillä välin.
Tyttö huusi minulle että pidä turpas kii!!! (Ensimmäistä kertaa). Minä suutuin, rojahdin sohvalle ja itkua pidätellen huusin että jos olisin tiennyt että lapset vaan haistattelevat ja huutavat turpa kii, olisin jättänyt lapset tekemättä!!
Sanoin myös että morjens, lähden sinne harrastukseen nyt yksin ja tehkää mitä lystäätte, huutakaa toisille turpa kiinni aamusta iltaan ja pitäkää hauskaa. Nyt riitti!
Lähdin autoon ja lapset kipitti sinne perässä ja olivat ihan hiljaa. Harrastuksen jälkeen toinen kysyi minulta, tarkoitinkin mitä sanoin lapsien teosta?
Sanoin kiusallani että tarkoitin joka herätti lapsissa pakokauhua jolloin sanoin heti että tietenkin tekisin lapset, heitä on niin paljon iloa, mutta tuota rumaa puhumista ja auttamattomuutta en siedä.
Nyt poden huonoa omatuntoa kun lapset selvästi yrittivät sitten koko illan miellyttää minua, tyhjäsivät astianpesukoneen, siivoilivat huoneitaan jne...
Kommentit (7)
No olihan tuo nyt vähän tylysti sanottu, mutta eihän sitä nyt aina hermo kestä. Ja ehkäpä lapsetkin sitten vähän miettivät käytöstään ja heillä oli paha mieli senkin takia, että se oli huonoa ja sitten tuolla yrittävät hyvittää sitä.
Meillä oli veljien kanssa kersoina "ihana" tapa tapella ja riehua automatkan aikana siinä vaiheessa kun tylsyys iski ja en osaa edes laskea kuinka monta kertaa meidät olisi jätetty seuraavalla bussipysäkille, jos äiti olisi uhkauksensa joka kerta toteuttanut. Ja silti meistä kasvoi ihan normaaleja aikuisia ihmisiä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että ei muuta kuin kissa pöydälle: istukaa yhdessä alas ja käykää läpi kodin tehtävät, aikataulut, vastuualueet ja sopikaa, miten kotona käyttäydytään. Puhukaa myös siitä, millainen rangaistus tulee haistattelusta, riidan haastamisesta, omista töistä luistamisesta jne. Kun pelisäännöt ovat selvät, ei tarvitse pitää niin helvetinmoista mekkalaa. :)
Täällä MLL:n nettisivuilla on parikin valmista työnjakopohjaa, printatkaa ja istukaa alas miettimään: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/koko_perheelle/
Kyllä itseltäkin hirttäisi kone kiinni jos saisin tuollaista kohtelua osakseni. Lapsesi eivät selvästikään ole tajunneet miten paljon joudut heidän eteensä tekemään, vaikka ovat jo sen ikäisiä että voisivat itsekin osallistua kodin askareisiin. Pieni purkaus auttaa lapset näkemään ettei äitikään ihan kaikkeen veny. Minusta tuo heidän käyttäytymisensä vaikuttaa siltä, että viesti meni perille ja heitä itseäänkin hävettää miten rumasti ovat sinua kohdelleet.
Ei ole hyvä, että äiti joka välissä joustaa. Jossain se raja tulee vastaan ja hyvä että lapsetkin näkivät, että ihan mikä tahansa peli ei vetele.
Että ei muuta kuin kissa pöydälle: istukaa yhdessä alas ja käykää läpi kodin tehtävät, aikataulut, vastuualueet ja sopikaa, miten kotona käyttäydytään. Puhukaa myös siitä, millainen rangaistus tulee haistattelusta, riidan haastamisesta, omista töistä luistamisesta jne. Kun pelisäännöt ovat selvät, ei tarvitse pitää niin helvetinmoista mekkalaa. :)
Täällä MLL:n nettisivuilla on parikin valmista työnjakopohjaa, printatkaa ja istukaa alas miettimään: <a href="http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/koko_perheelle/" alt="http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/koko_perheelle/">http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/koko_perheelle…;
Kaunis ajatus, mutta ei tuollainen missään perheessä toimi aina ja joka päivä.
Vaikka miten olisi asiat sovittu, tulee silti niitä päiviä kun itsellä tai lapsilla on pinna kireällä.
This is not a perfect world ; )
Kaunis ajatus, mutta ei tuollainen missään perheessä toimi aina ja joka päivä.
Vaikka miten olisi asiat sovittu, tulee silti niitä päiviä kun itsellä tai lapsilla on pinna kireällä.
This is not a perfect world ; )
On minullakin kaksi lasta ja töissä väännän kättä kouluikäisten kanssa, eli vaikka säännöt laaditaan, niin kyllä sitä silti saa tehdä töitä. MUTTA jos ei olisi mitään sääntöjä, niin en varmaan muuta tekisi kuin huutaisin kotona pää punaisena ja ikuisesti pettyneenä, enkä tosiaankaan selviäisi päivääkään siellä työelämässä kymmenien kouluikäisten kanssa... Siksi on tarpeen, että perheellä on yhteiset säännöt ja ap:n lapset ovat piiiitkälti sen ikäisiä, että saavat ottaa oman osansa vastuusta.
Jos minulle vittuiltaisiin kotona, lyötäisiin luuria korvaan ja muutenkin haistatettaisiin pitkät, olisi nuorisolla edessä a) viikkorahan menetys, b) kavereiden menetys kotiarestin muodossa, c) jotain muuta mälsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että sopivat juuri meidän perheelle! Ja tiedän että eivät toimi aina. Mutta jäsentää kuitenkin kaikille perheenjäseNille hieman tehtäviä .
Ap
Alue: Aihe vapaa
Älä soimaa itseäsi turhaan, ap. Sinä olet selvästikin mitä erinomaisin äiti.
Jokainen normaali ihminen menettää hermonsa joskus.
Kannattaa ehkä kuitenkin vielä selittää lapsille, että sanoit mitä sanoit siksi että olit vihainen, että et tarkoita sitä oikeasti.
Tuo ei todellakaan vaurioita lapsiasi (vaikka kohta joku miss perfect saapuu tähän ketjuun niin väittämään).
Lapsesi ovat kuitenkin jo aika isoja, että ymmärtänevät asian kun selität. Tsemppiä! : )