Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Itseluottamus nollassa synnytyksen jälkeen.

Vierailija
28.05.2012 |

Onko mitään tehtävissä? Olen kotona kahden pienen lapsen kanssa,heillä ikäeroa hyvin vähän ja kuopuksen syntymästä nyt 4kk. Raskaudet ja synnytykset jättäneet arpia sekä kehoon että mieleen. Mulla ei jäänyt juuri ylimääräisiä kiloja tms. mutta huomaan että itseluottamus on kadonnut täysin.

Huomasin eräs ilta että mies innostui mielestäni liikaa kun telkkarissa oli alaston kaunis nainen, hyvä etten alkanut itkeä, se tuntui niin pahalle. En itsekään ymmärrä miksi koen näin,olen ihan ok näköinen mutta jotenkin koen että osaltani peli on ns.menetetty enkä voi enää koskaan olla/tuntea itseäni seksikkääksi.

Jos joskus jaksan tai ehdin laittautua koen itseni lähinnä säälittäväksi ämmäksi.

Auttakaa,meneekö tämä ohi...?

Tuntuu että olen "vain" äiti ja toisaalta ymmärrän jso mieskään ei mua juuri halua kun on hiukset puklussa ja silmäpussit roikkuu polvissa puhumattakaan makkaroista ja venymisistä mitä synnytykset ovat aiheuttaneet...Nyyh minua.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vuosi synnytyksen jälkeen ja vasta sitten kasvoi itseluottamus ja opin hyväksymään kroppani kaikkine arpineen sekä löllöineen.Olin "vain" äiti siis ensimmäisen vuoden vauvan syntymän jälkeen.

Vierailija
2/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen tekee hormoonit, univelka, se että on aina toisia varten ja muutenkin elämäntilanne on vähän herkkä ja kriittinen. Eipä sitä tosiaan tunne itseään kovin hehkeäksi kahden pienen kanssa, lähinnä kai mä tunsin itseni kodinkoneen ja ikivanhan mummon risteymäksi.



Ei susta enää kovin kauaa pitäis tuolta tuntua. Jos mieli ei piristy, juttele neuvolassa niin varmistatte, ettei sulla ole jäänyt babyblues päälle tai ole muita stressitekijöitä elämässä.

Tsemppiä!:)



PS; minun mielestäni muut pienten lasten äidit on aina jotenkin tosi viehättäviä, niin tarvittuja ja helliä. Vaikka itse en itseäni sellaiseksi tuntenutkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lihoin, ja vieläkin on kiloja liikaakin. Itsetuntoni meni pitkäksi aikaa. Onneksi minulla on mies, joka ei välitä kiloistani. Itse kkoitan jaksaa laihduttaa ja laihduttaa, mutta ainainen dieetti on kuluttavaa. Välillää olen väsynyt ja todennut, että tällainen nyt olen. Pyydäpä mieheltäs välillä omaa aikaa, siis vaikka lenkki ja toisinaan käyt shoppaamassa, laita itseäsi, piristä. Tsemppiä! Ja minulla auttoi, kun puhuin miehelleni, että on paska olo ja jne.

Vierailija
4/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeisestä synnytyksestä jo 10 vuotta.

Vierailija
5/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viestisi perusteella luulen, että sinulla on synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyvä mielialan lasku eli baby blues! Tuntemuksesi johtuvat varmasti suurelta osin hormonimuutoksista sekä tietenkin väsymyksestä jne. Oletko keskustellut kenenkään kanssa tuntemuksistasi? Oletko keskustellut kätilön kanssa synnytyksestä? Usein synnytyksen läpikäyminen ammattihenkilön kanssa auttaa asiaan ja monia ajatuksia synnytykseen liittyen saa siten oikaistua! Ota ihmeessä yhteyttä omaan neuvolaterveydenhoitajaan/ kätilöön ja varaa aika keskustelukäynnille, sieltä varmasti tarvittaessa ohjaavat sinut eteenpäin esim.neuvolapsykologille jos siihen tulee tarvetta! Elä jää tuntemustesi kanssa yksin! Suurin osa tuoreista äideistä saa kyseisiä tuntemuksia, mutta tilanne varmasti helpottaa kun hormonitoiminta tasoittuu! Olet tehnyt elämäsi tärkeimmän teon, kannoit elämää mahassasi ja synnytit hänet maailmaan! Tottakai se jättää muutoksia kroppaan, mutta toisaalta nehän ovat kunniamerkkejä siitä että olet saanut aikaan uuden elämän! Tsemppiä sinulle!

Vierailija
6/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

... kaikkia mielialan laskuja ei pitäisi kuitata automaattisesti "synnytyksenjälkeiseksi masennukseksi" tms. Mielestäni pitäisi ottaa huomioon myös se, miten elämä on muuttunut ja mitkä konkreettiset asiat laskevat mielialaa eikä puhua aina hormoneista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvitä nyt ensin, ettei alakulosi johdu jostakin muusta syystä kuten tuosta synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.



Äidin ei tarvitse olla täysin rupsahtaneen näköinen, näin olen itse ainakin päättänyt, mutta ymmärrän ettei se aina niin helppoa ole. Mitäpä jos korjaisit vaikka yhden asian kerrallaan, johon et ole tyytyväinen? Eli etenisit pikkuhiljaa. Ehkäpä se itsetuntokin sieltä nousisi?! Käy vaikka kampaajalla leikkauttamassa tukkaa helppoon malliin muutaman kuukauden välein ja hanki kivoja vaatteita aina toisinaan. Uskon, että kun aikaa kuluu, saat itseluottamuksesi vielä kuntoon ja kannat itseäsi ylpeänä juuri sellaisena kuin olet.