Oletko joutunu tahtomattasi kummiksi?

On samanlainen kokemus. Mutta ihan ok tuo kummius on kuitenkin mennyt ei sen puoleen.

usein? Odottavatko vanhemmat tuomisia lapselle? Tai huomaato käytöksestä, että pitäisi käydä useammin lasta katsomassa?



T. ap

melkein jouduin sellasen kaverin lapsen kummiksi joka ei muuta tehnytkään kuin puhui itsestään ja odotukset kummiudesta oli juurikin sitä lahjomista yms. Olin jo muutenkin harkinnut viilentäväni välejä tän kaverin kanssa ni eiköhän se paukauta kaupan hyllyjen välissä että tulisitko kummiksi! Häkellyksissäni sit menin ja suostuin. No sit n. kuukausi myöhemmin sain tietää tästä kaverista sellasia asioita että suutuin ihan totaalisesti. Oli siis tehnyt kauhean tempun yhelle kaverilleen joka oli siis munkin kaveri. Niinpä sain hyvin sillä "livulla" irtisanottua sen kaverisuhteen ja täten myös kummilupauksen. En ois kyllä muutenkaan uskaltanut enää kyseisen henkilön kanssa ystävä olla koska oli tehnyt tälle kolmannelle osapuolelle niin pahasti että oli vain ajan kysymys koska ois ollut mun vuoro :/

lapsen kummeja paljon näy.. silloiset hyvät ystävät pyydettiin minun ja miehen puolelta. Pakolliset synttärit lahjat on tuotu,mutta ei lapsi oikein edes muista koko ihmisia kun ovesta tulevat kerran vuodessa sisään. Sinänsä kannattaisi miettiä tarkkaan semmonen ihminen,jonka kanssa pysyy luultavammin hyvissä väleissä (eihän sitä koskaan tiedä)



Nykyään en usko että noilla kummeilla on edes niin suurta merkitystä.

melkein jouduin sellasen kaverin lapsen kummiksi joka ei muuta tehnytkään kuin puhui itsestään ja odotukset kummiudesta oli juurikin sitä lahjomista yms. Olin jo muutenkin harkinnut viilentäväni välejä tän kaverin kanssa ni eiköhän se paukauta kaupan hyllyjen välissä että tulisitko kummiksi! Häkellyksissäni sit menin ja suostuin. No sit n. kuukausi myöhemmin sain tietää tästä kaverista sellasia asioita että suutuin ihan totaalisesti. Oli siis tehnyt kauhean tempun yhelle kaverilleen joka oli siis munkin kaveri. Niinpä sain hyvin sillä "livulla" irtisanottua sen kaverisuhteen ja täten myös kummilupauksen. En ois kyllä muutenkaan uskaltanut enää kyseisen henkilön kanssa ystävä olla koska oli tehnyt tälle kolmannelle osapuolelle niin pahasti että oli vain ajan kysymys koska ois ollut mun vuoro :/

Enkä kyllä olis halunnut,mutta suostuimpa kuitenkin.

Itseni mukaan lukien?



t. ap

Valitettavan harvoin olen nähnyt kummilastani johtuen lähinnä omasta haastavasta perhetilanteestani. Ei vain ole ollut aikaa ja voimavaroja kummilapselle enempää.



Mielestäni kummilapsen vanhemmat eivät aseta odotuksia erityisesti. Enemmänkin koen etten ole riittävän hyvä kummi omasta mielestäni.

Kieltäytymisen jälkeen pitää sano syy. Pelkkä ei oikein sovi tuohon. Jos haluaa jatkossakin olla hyvä ystävä voi välit mennä oudoiksi kieltäytymisen jälkeen.

Miten lapsen vanhemmat ovat reogoineet? Sainoitko syytä kieltäytymiselle? Minkälaiset välit teillä oli siitä eteenpäin?



T. ap

Sisareni alkoi puolittain ehdottamaan/asiasta puhumaan ja tyrmäsin hänet heti kättelyssä. Syynä se, että tulen osallistumaan lapsen elämään kuitenkin.