Miksi jotkut ihmiset loukkaantuvat valtavasti jostain, mutta eivät sano mitään
Pitkän ajan kuluttua sitten selviää, että henkilö X on sanonut/tehnyt tietämättään jotain, joka on toista loukannut. Ja tää toinen on jopa vuosikausia ollut koko ajan loukkaantunut asiasta ja käyttäytynyt sen mukaan tätä "loukkaajaa" kohtaan, joka ei ole edes tiennyt loukanneensa.
Miksei asioita voi ottaa puheeksi, sen sijaan, että vältellään, katkeroidutaan, ollaan tylyjä?
Kommentit (2)
... jossa tekeepä kummin päin vain, häviää.
Mä puolestaan oon mokannu monta kertaa nostamalla sinisilmäisesti kissan pöydälle avoimesti.
Voi vee, kun sitten saakin päin naamaa kaikki klassiset syytökset: älä nyt leikistä suutu, emmä mitään tarkottanut, sä oot ymmärtänyt iha väärin jne.
On väärin pitää vihaa salaa mutta jos ottaa asiat esiin, saa sen nenälleen ja päälle vielä maineen esim. yliherkkänä, mt-tapauksena, pikkumaisena, jne jne.
tosi harva ihminen on sellainen, että oikeasti osaa ottaa vastaan sen, että joku asia puhutaan avoimesti. usein sitä paniikissa sitten alkaa puolustautua esim. yllä mainituin argumentein. Mitäpä se vastapuoli siihen voi sanoa?
Aika usein suora puhe myös rikkoo ystävyyden lopullisesti, vaikka siinä näennäiseen sopuun päästäisiinkin. mutta se aiheutta vaivaantuneisuutta ja seuraava kohtaaminen onkin tosi hankala ja sitä kartellaan.
Mä vähän varoittelisin niitä, jotka uskoo näitä ottakaa asia reilusti esiin -kehotuksia. Siinä saa tosi helposti näpeilleen. Paras tapa selvitä näistä tilanteista: olla hiljaa ja marmattaa selän takana muille, jotta helpottaa vitutusta.
Ja, kas, näinhän sitä tehdäänkin! Eikä ihme.
jota henkilö ei itse välttämättä edes tiedosta