Elto tulee seuraamaan poikaa pph.lle.
Sanovat että on normaali käytäntö kun lapsi siirtyy pph.lta päiväkotiin. Jotenkin en vaan siihen usko. Soitin päivähoidon johtajalle ja hän sanoi että pph oli valittanut hänelle että lapsi on vauhdikas. Mitä tästä seuraa jos elto löytää lapsesta jotain vikaa?
Kommentit (42)
Hyvähän asia tuo on! Eikö?
Ajattele jos ketään ei kiinnostaisi ja lapsesi aloittaisi esikoulun omaten haasteita?
Kaikki tukitoimenpiteet on hyviä ja lapsia pitäisi ottaa huostaan vanhemmilta jotka ei tätä ymmärrä.
Nythän yksi ihminen on subjektiivisesti jotakin mieltä.
Tämä voi käynnistää aivan valtaisan vainon ja ajojahdin - ja todellisuudessa ongelma voi olla ihan siinä perhepäivähoitajassa, eikä lapsessa.
Hyvähän tuo on, että osataan varautua ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja lapsi saa tukea ja kannusta siirtymä vaiheessa.
Pahimmassa tapauksessa joudut ottamaan lapsesi kotihoitoon ja hänen taipaleensa ulkoistetuksessa kasvatuksessa päättyy.
Nythän yksi ihminen on subjektiivisesti jotakin mieltä.
Tämä voi käynnistää aivan valtaisan vainon ja ajojahdin - ja todellisuudessa ongelma voi olla ihan siinä perhepäivähoitajassa, eikä lapsessa.
Se että miten lopulta käy.Meillä ihan normaali perhe mutta tuntuu että nyt joudutaan erityistarkkailuun.ap
Hyvähän tuo on, että osataan varautua ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja lapsi saa tukea ja kannusta siirtymä vaiheessa.
Pahimmassa tapauksessa joudut ottamaan lapsesi kotihoitoon ja hänen taipaleensa ulkoistetuksessa kasvatuksessa päättyy.
En todellakaan halua että joutuu jossain esim.psykologilla käymään.
Me ollaan juuri selvitty tilanteesta, jossa kuopuksemme joutui kokemattoman hoitajan hampaisiin.
Kaksi vuotta hornaa ja miljoona lippua ja lappua ja loppujen lopuksi tappelua lakimiehen avulla. Sitten vasta oikeus voitti.
että hyvä saada toinenkin mielipide ENNEN päivähoidon aloittamista, jotta pph:n mielipide ylivilkkaasta lapsesta ei kulje mukana päiväkotiin. Sillä kai pph:kin kirjoittaa jonkin arvion lapsesta (päiväkodissa tehdään vasu), joka kulkee lapsen mukana uuteen hoitopaikkaan, neuvolaan jne.
Neuvolapsykologiakaan ei pidä pelätä, niiden työtähän on tukea perheitä. Itse kävin ihan oma-aloitteisesti juttelemassa lastenpsykologin kanssa, kun tuntui että omat neuvot voimakkaasti uhmaavan lapsen kanssa eivät riitä. Sain hyviä käytönnön vinkkejä ja tärkeintä - sain purkaa sydäntäni.
Tämä minuakin pelottaa
Nythän yksi ihminen on subjektiivisesti jotakin mieltä. Tämä voi käynnistää aivan valtaisan vainon ja ajojahdin - ja todellisuudessa ongelma voi olla ihan siinä perhepäivähoitajassa, eikä lapsessa.Se että miten lopulta käy.Meillä ihan normaali perhe mutta tuntuu että nyt joudutaan erityistarkkailuun.ap
noin tietysti naiivissa teoriassa, mutta erittäin usein siinä käy niin, että kun yksi keksii jotakin, se toinen näkee niitä olemattomia havaintoja, kirjailee niitä lisää ja loppujen lopuksi juttu paisuu suhteettomaksi, eikä kukaan muista, mistä se lähti.
Onko se siis satuttanut lasta?
Eikö silloin lapsi olisi vastustanut menoa hoitajalle?
On ihan tavallista että lapsilla on eriasteisia käytösongelmia, siihen saa jotain toimintaterapiaa ja sillä autetaan lasta oppimaan hillitsemään itseään ja se taas auttaa lasta mm. siinä miten jaksaa istua esikoulussa ja koulussa.
Miten ihmeessä lapsesta saadaan minkään paikan asiakas jos siihen ei ole tarvetta? Meillä lapsella ollut puheessa ongelmaa, kävi puheterapiassa ja hän suunnitteli lapsen käynnit ja se lopetettiin kun lapsi sai kuroittua ikäisiään kiinni.
Ei hän olisi ottanut lasta jos ei olisi ollut puheessa häikkää.
Kuulostaa melko pudolle että pitää olla lakimies vaan siksi että saa lapsen pois jostain lasta tukevasta palvelusta!?
jos pph on lyönyt lapsen otsaan leiman "adhd"? Eikö muka olisi hyvä saada toinenkin, ammattilaisen, mielipide?
noin tietysti naiivissa teoriassa, mutta erittäin usein siinä käy niin, että kun yksi keksii jotakin, se toinen näkee niitä olemattomia havaintoja, kirjailee niitä lisää ja loppujen lopuksi juttu paisuu suhteettomaksi, eikä kukaan muista, mistä se lähti.
Otat lapsen kotihoitoonkin vielä?! Tilanne pahenee ja kun lapsi menee kouluun, teillä on käsikranaatti kädessänne ja lapsi ei välttämättä pärjää koulussa yhtään.
Koulua ja elämää varten on hyvä hyväksyä tukitoimet, eikä pahentaa tilannetta kieltämällä sen olemassaoloa.
Mulla on tunne-elämältään kehittymätön tyttö, joka käy psykologilla kerran viikossa ja siitä on silminnähden hyötyä.
jos se elto kuittaa pph:n näkemykset ja alkaa löytää lisää olematonta syytä?
Vaikka pph olisi alkujaan ihan väärässä?
Yksityinen riippumaton ja hyvä psykologi kehiin, eikä mitään eltoja.
Mitä sitten mistä lähtee? Voi vaikka kuka sanoa että lapsi käyttäytyy näin: hän joko käyttäytyy niin tai sitten ei.
Oleellistahan aina on se miten lapsi voi ja miten hän käyttäytyy!
Jos siinä EI OLE mitään niin miten voidaan hoitaa lasta jolla EI OLE tätä väitettyä ominaisuutta?
Jos joku toinen näkee että lapsi käyttäytyy noin niin mitä sitten jos lapsi saa tukea siihen käytökseen? Miksi aikuinen ei tahdo että lapsi saa tähän apua? Kuulostaa siltä että aikuinen peittelee jotain. Ei yksikään terapeutti hoida jos siinä ei ole hoidettavaa.
Aina voidaan sanoa että jonkun mielipide oli yliampuvaa tai joku on todella tarkka mutta kyllä se ominaisuus on asia joka sitten tietysti hoidetaan pois aikataulusta.
Jos lapsi otetaan kotihoitoon niin hälärit siitä nousee ja jos lapsella ON jotain ongelmaa niin ei ne sieltä katoa vaikka olisi miten kotona. Ne katoaa sillä että joku lasta tukee siinä mikä lapsella on ongelmana. :(
Hänellä ei ole mitään ongelmia ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät tämän piirteen hänessä.
Hän menee täysin lukkoon iholle käyvien, tungettelevien ja usein myös nolaavien ihmisten kanssa, jotka päivittelevät tätä piirrettä ääneen - ja suunnilleen suuttuvat, kun lapsi ei suostu heti kontaktiin.
Meillä oli eskarissa nuori ope, joka otti lapsen hampaisiinsa.
Nolasi lasta puhumattomuudesta, nuhteli ja moitti.
Ja kutsui sitten myös psykologin tuijottamaan lasta. Tämäkin sitten alkoi tentata suit sait ja ihmetteli lapsen mykkyyttä.
Ilmassa alkoi leijua ties mitä diagnooseja.
Vaihdoimme lapsen eskariin, jossa kokenut ope. Tämä antoi lapsen asettua rauhassa, eikä sen koommin ole ongelmia olla.
Esikoiseni luokalla samantapainen juttu. Nuori ope ei saanut kuria tiettyihin poikiin. Seuraavana vuonna ope vaihtui. Jämäkkä isokokoinen miesmaikka, eikä niin siis minkäänlaisia ongelmia kellään.
Ei hoitaja tee lapselle mitään leimoja!!!
Eli siirretään lapsi ongelmineen muualle niin ei ole ongelmaa?
Tottakai on aikuisia joita ei kiinnosta. Ja on aikuisia jotka lähettää lapsen saamaan tukea.
Kumpi on parempi lapselle tätä itseään varten hyväksi? Se että saa apua vai se että katsotaan muualle?
jolloin se väitetty "ongelma" jää sinne, missä se syntyikin.
16
Miksi sanot näin?? Ei elton tehtävä ole etsiä lapsestasi mitään vikaa! Tuo asenne kertoo mielestäni aika paljon. Lapsesi voi tarvita tukea joissain asioissa, mutta ei se tarkoita mitään vikaa. Meidän yhteiskunnassa olisi paljon tekemistä, jotta erilaisuutta ei pidettäisi minään vikana. On vain erilaisia tarpeita, eri tahdissa kehittyviä lapsia, erilaisia perheitä jne. Mutta missään näissä ei oli kyse viasta.
Eihän lapsi siitä mitään rangaistusta saa, eikä vanhemmatkin. Jos lapsella on joku ongelma, niin eikö ole hyvä että asia selviää ja lasta voidaan auttaa?