Lue keskustelun säännöt.
Ikä ja raskaus -vieläkö kerran?
21.05.2012 |
Olen 34-v. ja minulla on jo kaksi tervettä kouluikäistä lasta. Olen edelleen naimisissa lasteni isän kanssa ja vaikka välillä riitelemme, olemme onnellisia pääasiallisesti.
Haluaisin vielä yhden lapsen, tällä hetkellä mies ei. Terveydentilani rajoittaa lapsilukuamme joka tapauksessa kolmeen, mutta kolmas lapsi meille olisi vielä mahdollista saada.
Minulla ei ole vakituista työpaikkaa, mietin myös sitä. Aiemmin on ollut ja työssä toki olen ollut jo useampia vuosia, mutta nyt kolme viimeistä vuotta työnantajalla joka ei ole vielä vakinaistanut. Lupauksia siitä kyllä on tullut.
Haluaisin puhua miehen ympäri ja uskoisin vielä voivani siinä onnistua. Mietin vain, että vielä tässä uskaltaa odotella, jos pian sitä kolmatta ei kuuluisikaan. Olisi vaan kiva saada se vakituinen työpaikka ennen...
Millaisia ajatuksia herätti? Joko olen liian vanha aloittamaan kaiken taas alusta?
Kommentit (12)
Et ole liian vanha. Tosin itse jos tekisin 34-vuotiaana vielä lapsen, niin ikäeroa esikoiseen tulisi 14 vuotta ;D Tuleva akateeminen (opinnot kesken) olen minäkin, pakko vaan tuolle toiselle vastaajalle sanoa. Ei ne kaikki parikymppisenä lapsia tekevät mitään amiksia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös nykyään ole melkein normaalimpaa tehdä lapsia vaihdevuosi-iässä :DDD ? Tarkoitan että itse olen 23v. ja tuntuu olevan jopa joskus outoa kun haluaa lasta tässä iässä.. (tosin vauvakuume vaivanut jo monta vuotta) Ja kenelläkään ikäiselläni tutulla ei ole lapsia edes suunnitelmissa... Eiköhän se 34 ole ihan hyvä ikä. :)
Ikä tuo riskejä mukanaan, kun on kaksi tervettä saanut suhteellisen nuorena, jolloin synnyttäjien keski-ikä oli vähemmän kuin nyt, enpä juuri tuosta keskiarvosta poikennut kuin vuoden-pari.
Työelämään siirryin 23-v. ammattikorkeakoulun jälkeen. Myös akateemisesti kouluttautuneet ystäväni ovat saaneet lapsensa suhteellisen samoissa ikävaiheissa, kuin itsekin. Isoja eroja en tälle näe.
Yli 35-v. nousee selkeästi erilaisten kehityshäiriöiden riski ja raskauteen liittyvien häiriöiden riski. Tätä lähinnä ajattelen. TOisaalta elämä on täynnä riskejä.
Kunnosta ei ole kiinni missään tapauksessa.
Kymmenen km menee kevyesti. Ja olen pahoillani numero 2, vaikka minulla on ikäisiäsi ystäviä, en sinua enää nuorena äitinä pidä, eivätkä he itsekään, joskaan en vanhanakaan. Lähinnä noita kehityshäiriöitä mietin, en varsinaisesti sitä, että kokisin olevani "liian vanha". Myös sitä, että kun on kaksi koulussa pärjäävää, tervettä lasta jo saanut, sitä miettii kannattaako enää aloittaa alusta...
ap
kuinka kauan tässä enää uskaltaa odotella, ettei olisi liian vanha. :)
Nuorin jo 13v. Ja vanhin 25v.
Ja mulle oli aina se tieto hallussa, että 30v on se takaraja.
Sinuna pohtisin ihan ensinnä sitä terveydentilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perussairauksia minulla ei ole, kysymyksessä siis ainoastaan raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat, jotka eivät kuitenkaan ole este raskaudelle ja synnytykselle :) Vaativat tarkempaa seurantaa siitä syystä.
Muuten terveydentilani ja kuntoni on hyvä, ellei erinomainen. Siis 10km:n lenkkejä kevyesti juoksen, piti kirjoittaa aiemmin, kun jäi kesken tuo lause aiemmin.. :)
t.ap
20 vuotias ja odotan ensimmäistäni.. Hirveä ajatus tehdä lapset noin vanhana kuin 35 ! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikä tuo riskejä mukanaan, kun on kaksi tervettä saanut suhteellisen nuorena, jolloin synnyttäjien keski-ikä oli vähemmän kuin nyt, enpä juuri tuosta keskiarvosta poikennut kuin vuoden-pari.
Yli 35-v. nousee selkeästi erilaisten kehityshäiriöiden riski ja raskauteen liittyvien häiriöiden riski. Tätä lähinnä ajattelen. TOisaalta elämä on täynnä riskejä.
Kunnosta ei ole kiinni missään tapauksessa.
Kymmenen km menee kevyesti. Ja olen pahoillani numero 2, vaikka minulla on ikäisiäsi ystäviä, en sinua enää nuorena äitinä pidä, eivätkä he itsekään, joskaan en vanhanakaan. Lähinnä noita kehityshäiriöitä mietin, en varsinaisesti sitä, että kokisin olevani "liian vanha". Myös sitä, että kun on kaksi koulussa pärjäävää, tervettä lasta jo saanut, sitä miettii kannattaako enää aloittaa alusta...
ap
Sain iltatähtösemme 38-vuotiaana ja häntä odotellessa tutkin ja kyselin noita juttuja aika paljon (vähän huolestutti, kyllä). Jäin siihen käsitykseen, että Downin syndrooma on merkittävin kehityshäiriö, jonka todennäköisyyttä ikä lisää - mutta sitähän seulotaan, jos seulontoihin menee. Suuri osa muista kehityshäiriöistä ei ole sen yleisempi vanhalla kuin nuorella synnyttäjällä. Sen sijaan itse raskauden riskit kasvavat iän myötä, eli äidin terveys on usein koetuksella.
Mulle sanottiin neuvolassa, että nelikymppisen kroppa kestää vielä hyvin raskauden. Jos haluat lapsen, yritä tehdä se heti. Jos jo 34-vuotiaana pelottaa kehityshäiriöt, ei sun varmaan kannata enää parin vuoden päästä vaivautua. Suvussani on muutamia 40-vuotiaanakin lapsen saaneita, eikä kellään esim. downia tullut. Kerta se on tietysti ensimmäinenkin ja voi se huono tuuri käydä nuoremmallekin, iän myötä tietysti riski aina suurempi, mutta EHKÄ se on 34-vuotiaalla pienempi kuin 44-vuotiaalla. Itse oon nyt 39:nä toista kertaa raskaana ja vähän on välillä mummofiilis, kun ei oo ehtinyt pitää kunnosta huolta ja napata elämästä pelkkää nautintoa sitten ekan lapsen... mut ei sitä raskaaksi edes tule, jos on jo oikeesti vanha.
Onko sulla ap todettu jotain raskauteen ja synnytykseen liittyviä ongelmia, jotka vaativat seurantaa? Normaalistihan 34-vuotias ei iän puolesta mitään tarkempaa seurantaa saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin muuten vähän ihmeissään, kun ultrassa kätilö puhui minusta "nuorena ihmisenä" yhdestä alkuraskauden vaivasta kysyessäni. Minusta kun kätilö itse oli tosi nuori ja minä jo vähän harppu.
Onko sulla ap todettu jotain raskauteen ja synnytykseen liittyviä ongelmia, jotka vaativat seurantaa? Normaalistihan 34-vuotias ei iän puolesta mitään tarkempaa seurantaa saa.
[/quote]
Ei liity ikääni kuitenkaan mitenkään, sen tiedän itsekin :)
t.ap
Mä sain EKAN lapseni 34v iässä ja olin omassa tuttavapiirissä nuori ensisynnyttäjä. Akateemista "uraporukkaa" siis, joista vasta joskus 26-28 v iäsä valmistutaan koulusta. Lapset saadaan siinä 35v tai yli.
Olen nyt 39 ja kolmatta lasta "tekemässä" ja olen nuori mielestäni vieläkin. Huippukunnossafyysisesti ja henkisesti ja pidän itseäni nuorena. Ehkä joskus 45v iässä voisin ajatella olevani jo liian vanha äidiksi.
Mutta nämä on myös koulutustaustajuttuja, itse aloin vasta kolmikymppisenä elämään työelämää/"aikuiselämää", ap aloitti sen ehkä jo 10v aikaisemmin. Tämä vaikuttaa käsitykseen omasta iästä. Itse olen nelikymppisrnä "kaksikymppinen" mutta joku muu tuntee itsensä jo vanhaksi. Ap, olet minun mittakaavassa NUORI!