10-vuotias on ruvennut tulemaan joka yö viereen.
Tätä jatkunut pari viikkoa. Nytkin käy vähän väliä katsomassa olenko jo mennyt nukkumaan, jotta voisi siirtyä minun viereeni. Yhtenä yönä nukkui sänkyni vieressä lattialla, kun en päästänyt viereen. Alkaa olla todella rasittavaa. Tätä ennen nukkunut omassa sängyssään jo vaikka kuinka kauan. Joudun usein siirtymään yöllä sohvalle nukkumaan kun lapsi potkii toisella puolella ja mies toisella puolella. Olen yrittänyt puhua lapsen kanssa, että mikä nyt oikein on, pelottaa kuulemma, muttei osaa sanoa mikä pelottaa. Ja nyt ei edes sano, että pelottais. Olen myös uhkaillut kaikenlaisella jos ei nuku omassa sängyssään. Mitä kannattaisi tehdä? En jaksa tämmöstä, lapsikin on kuitenkin jo 3-luokkalainen...
Kommentit (16)
minä taas aina klo 23-24. Muksut (9 v ja 11 v) menee riemusta kiljuen iskän viereen lehtiä lukemaan ja nukkumaan, ja minä herätän ne sitten omiin sänkyihinsä. Ne on oikeasti vielä pieniä, vaikka ovat jo niin "isoja" ja tarvitsevat aikuisen läheisyyttä nukkuessaankin, tulee turvallisempi olo. Tyttö (9 v.) esim. haluaa nukkua ovi auki, kun menee omaan huoneeseensa, ei saa laittaa ovea kiinni. Ja meillä halataan ja ollaan yhdessä paljon.
Laita ap patja lattialle, vaikka sängyn alle ja vetäise se siitä esille, jos lapsi haluaa nukkua samassa huoneessa. Kyllä ne murrosiässä omaan petiinsä jää..
mutta se on pelottavaakin ja haluis vielä olla vähän pieni?
Mä kyllä otan meidän 9-vuotiaan vielä kainaloon, jos sinne tahtoo, vaikka on nukkunut periaatteessa aina omassa sängyssään. (Ajoittain tunkenut tiuhemmin viereen, mutta ne on menneet omia aikojaan ohikin)
10-vuotias on vielä pieni. Anna hänen kömpiä äidin kainaloon jos pelottaa. Voi olla, että menee ohi kun saa muutaman yön tulla viereen nukkumaan. Hyvä olisi tietenkin selvittää jos on jotain erityistä huolta.
2 viikkoa ja joka ikinen yö. Itse en ole saanut nukuttua kunnolla siis kahteen viikkoon kun on ahdasta ja kuuma miehen ja potkivan lapsen välissä. Mutta ei kai auta kuin siis odottaa että tämä menis ohi. Mitä jos tätä jatkuu kuukausia? On siis lapsi ennenkin tullut silloin tällöin viereen jos on nähnyt painajaista ja se on siis ihan ok, mutta nyt tämä on tullut jo tavaksi.
Tai toi meidän yksilö ei tule viereen, mutta lähes joka ilta tulee vollottaen pois sängystään ja valittaa ettei saa unta, useimmiten kuulemma pelottaa ettei saa nukuttua tarpeeksi...! Sitten jutellaan ja halitaan ja mennään takas sänkyyn ja kymmenen minuutin jälkeen sama show. Tänään toistui kolme kertaa ja aikaa meni 1,5h.
En tiedä mikä sitä vaivaa, en saa millään ilveellä kaivettua siitä ulos tietoa mikä on huonosti. Luullakseni se tajuaa kasvavansa isoksi ja pelkää sitä. Olen sanonut, ettei se haittaa vaikka valvoisi koko yön, ettei siitä mitään pahaa seuraa, mutta noi 10v aivot ei selvästi vielä pysty tätä faktaa hyväksymään...
Meillä tää on jatkunut periodiluonteisena koko kevään. En tiedä pitäiskö tästä käydä juttelemassa jo jonkun viisaamman kanssa, vai onko tää tavallistakin?
Ja juttelisin. Ajan kanssa. Jos tulisi selvyyttä onko esim pelkoja.
Älä katkaise keskusteluyhteyttä uhkailemalla. Pelko voi johtua jostakin, mitä on tapahtunut tai mitä on nähnyt. Pelaako, katsooko netistä videoita?
Älä katkaise keskusteluyhteyttä uhkailemalla. Pelko voi johtua jostakin, mitä on tapahtunut tai mitä on nähnyt. Pelaako, katsooko netistä videoita?
Lapsi on siinä iässä, että häntä ei enää oteta syliin. Slti hän tarvitsee kosketusta siinä kuin muutkin. Muista halata välillä ja asetu vaikka päivittäin puoleksi tunniksi hieromaan hartioita tai vastaavaa.
Vaikkei lapsi tahdo niin anna kuva että sinulle saa puhua: että jos jotain on tapahtunut niin et suutu ja olet häntä varten!
Tuo voi olla seurausta jostain pidemmältäkin aikajaksolta, ei siis tuore asia mutta joku iso asia jota lapsi ei osaa itse käsitellä ja se on alkanut vaivaamaan liian paljon ja hakeutuu syliisi.
Kuolema on yksi tälläinen asia, vaikka olisitte puhuneet jonkun läheisen kuolemasta niin lapsi ei asiaa osaa käsitellä kuten aikuinen. Puhumattakaan että lapsi on edes käynyt surua läpi vaan jäänyt siinä yksin.
Kiusaaminen, uhriksi jääminen jossain asiassa. Yksinäisyys? Elämänmuutokset, muutto, kasvaminen. Kaikki voi olla mahdollista mutta minusta kuulostaa aika vahvalta reaktiolta tulla nukkumaan viereen. Vaikka ehdottomasti tuo on HYVÄ, sillä lapsi uskaltaa tehdä sen eikä jää yksin omaan sänkyyn. Minusta se on ihan OK mutta voisiko sitä omaa sänkyä saada turvallisemmaksi?
Saako lapsi huomiota päivisin? Tahtoisiko sylitellä tai vaan olla lähelläsi päivällä niin homma ei kaadu nukahtamiseen?
Voisiko teillä olla mahdollista harrastaa jotain ihan kahdestaan? Ja käytte ihan ajan kanssa jossain yhdessä? Vaikka tyyliin keilaamassa, uimassa, pyöräilemässä? Tai kootkaa yhdessä pienoislennokkeja? Siinä samalla juttelet lapsen kanssa.
Millä lapsi on uhkaillut jos ei pääse viereesi?
Tuollainen vallankäyttö on väärin, ei asioita saa sillä että komentaa noin. Onko tuo lapselle tyypillistä että te teette niinkuin lapsi sanoo?
Vai opittu tapa?
Puhutaan kuitenkin lapsesta, vanhempana te olette talossa johtajia ja lapsi menee teidän mukaan. Minusta sinä voit sanoa että sinun tulee sängyssä kuuma ja joudut kuitenkin menemään pois sängystä (eli lapsi ei ole vieressäsi)!
Jos asiaan ei löydy mitenkään kotikutosesti apua niin soita kouluun terkalle ja alkakaa miettimään syitä yhdessä.
Kouluun on opettajalle hyvä olla yhteydessä; kysyä miten lapsi siellä käyttäytyy (onko ollut muutos). Onko lapsi myöhässä tunneilta, onko väsynyt ja vähemmän aktiivinen? Miten koulumenestys mennyt? ONKO KOULUKAVEREITTEN KANSSA?
Tai toi meidän yksilö ei tule viereen, mutta lähes joka ilta tulee vollottaen pois sängystään ja valittaa ettei saa unta, useimmiten kuulemma pelottaa ettei saa nukuttua tarpeeksi...! Sitten jutellaan ja halitaan ja mennään takas sänkyyn ja kymmenen minuutin jälkeen sama show. Tänään toistui kolme kertaa ja aikaa meni 1,5h.
En tiedä mikä sitä vaivaa, en saa millään ilveellä kaivettua siitä ulos tietoa mikä on huonosti.
Luullakseni se tajuaa kasvavansa isoksi ja pelkää sitä. Olen sanonut, ettei se haittaa vaikka valvoisi koko yön, ettei siitä mitään pahaa seuraa, mutta noi 10v aivot ei selvästi vielä pysty tätä faktaa hyväksymään...Meillä tää on jatkunut periodiluonteisena koko kevään. En tiedä pitäiskö tästä käydä juttelemassa jo jonkun viisaamman kanssa, vai onko tää tavallistakin?
Itse olin lapsena aivan samanlainen. Muistan olleeni suurinpiirtein kakkosluokkalainen tjsp. Illalla tuli kauhea paniikki jos ei saanut unta että tosiaan en saa tarpeeksi unta yön aikana, enkä herää aamulla ajoissa. Ei ollut jokailtaista, mutta kausittaista. Jos yhtenä iltana sattui tuo, niin todennäköisyys seuraavana iltana oli suurempi, koska oli muistissa, että uni ei tullut eilenkään.
Meni sitten kuitenkin ohi, sen muistan. Muistan myös sen pelon, se oli näin jälkeenpäin ajateltuna aika kamala tunne. Sellainen paniikki, että "pakko nukkua, mutta en saa unta" Ja tosiaan äitini sitten tuli aina juttelemaan ja lohduttelemaan, ja kertoi myös samalla tavalla, että ei ole vaarallista jos joskus valvoisi vaikka koko yön.
Tyttö nukkui vieressä melkein 10-vuotiaaksi. Neljännen luokan syksyllä muutti omaan huoneeseen pysyvästi ja siellä on viihtynyt. Nyt tyttö on 11,5 eikä ole kertaakaan tullut meidän sänkyyn.
Ehkä teidän lapsi on vain aiemmin jäänyt vaille, joko turvaa tai läheisyyttä, ja yrittää nyt ottaa vahingon takaisin.
2 viikkoa ja joka ikinen yö. Itse en ole saanut nukuttua kunnolla siis kahteen viikkoon kun on ahdasta ja kuuma miehen ja potkivan lapsen välissä. Mutta ei kai auta kuin siis odottaa että tämä menis ohi. Mitä jos tätä jatkuu kuukausia? On siis lapsi ennenkin tullut silloin tällöin viereen jos on nähnyt painajaista ja se on siis ihan ok, mutta nyt tämä on tullut jo tavaksi.
Usko nyt vain, ettei se lapsi sinne sänkyyn tavan vuoksi tunge, joku tarve hänellä siihen on.
Oman jaksamisesi vuoksi suosittelisin että mietitte nukkumajärjestelyt tilapäisesti uusiksi. Mahtuuko lapsen sänky teidän makkariin, auttaisiko se? Voisiko mies nukkua sohvalla? Voisitko sinä nukkua lapsen huoneessa lapsen kanssa?
Meillä on 180-leveä sänky ja hankalin vaihe oli silloin, kun tyttö oli siinä iässä että nukkui yöllä välillä poikittain, eli joskus 2-3-vuotiaana. Myöhemmin ei ollut mitään ongelmia mahtumisen kanssa, oltiin kai kaikki totuttu nukkumaan siinä tilassa mikä oli.
Jos teillä on vain 160-levyinen sänky, voisi auttaa jos siirrätte sen seinää vasten. Siinä voi sitten nukkua aika reunallakin eikä tarvitse pelätä putoamista.
vapaana ja onnellisena ilman uhkailua.
melkein liikaakin. Käydään ulkoilemassa, uimassa ym. yhdessä joka viikko, joskus päivittäin. Lapsi nukkui 7-vuotiaaksi vieressä, joten ei ole läheisyydestä jäänyt vaille. Luulen, että on netistä katsellut jotain vanhoja salkkari-jaksoja tms. Mutta ei osaa sanoa mikä pelottaa, kun kysyy. Sanoo, että jos hänellä olisi parvisänky niin sitten ei pelottaisi. En ole ostamassa parvisänkyä. En voi sille mitään, että stressaan tuota lapsen viereen tulemista enkä saa nukuttua, seurauksena olen väsynyt ja kiukkuinen.