Olen ruotsalainen, 3lapsen äiti ja naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Kysymyksiä? :)

Onko kaikilla lapsilla sama isä?

Menittekste naimisiin ennan lasten tuloa vai sen jälkeen?

Asuitteko yhdessä ennen naimisiin menoa?



Miten sukusi suhtautui suomalaiseen mieheen? Tai kaveripiiri?

Kakkoselle vaan sellaista, että meitä ruotsalaisia on paljon sellaisia jotka ovat koko elämänsä suomeakin puhuneet :)

Kakkoselle vaan sellaista, että meitä ruotsalaisia on paljon sellaisia jotka ovat koko elämänsä suomeakin puhuneet :)

et aito ruotsalainen

Kakkoselle vaan sellaista, että meitä ruotsalaisia on paljon sellaisia jotka ovat koko elämänsä suomeakin puhuneet :)

et aito ruotsalainen

En ole suomenruotsalainen. Sen sijaan nyt ymmärrän miks näitä "kysy" -postauksia tehdään, että kenelle ne on suunnattu ;)

on suomalaiset sukujuuret, mutta kunnon suomen opin vasta kun asuimme satakunnassa 2 vuotta. Tapasin mieheni netissä (pelasimme yhdessä biljardia). Minä olin silloin 16 ja hän 17. Elimme kaukosuhteessa 2 vuotta, jonka jälkeen menimme naimisiin. Asuimme suomessa mieheni opiskelun ajan. Nyt asumme ruotsissa jo toista vuotta.



Ap

Onko kaikilla lapsilla sama isä?

Menittekste naimisiin ennan lasten tuloa vai sen jälkeen?

Asuitteko yhdessä ennen naimisiin menoa?

Miten sukusi suhtautui suomalaiseen mieheen? Tai kaveripiiri?

Kaikilla on sama isä. Kirjoitin väärin tuon lapsiluvun. Meillä on siis 2 lasta ja olen raskaana. Menimme naimisiin vielä kun olin lukion toisella. Kävin kouluni ruotsissa ja välimatkaa on eilut 700km. Joten emme asuneet yhdessä ennen naimisiin menoa. Suku suhtautui mieheeni todella hyvin. Myös kaveripiiri pitää miehestäni, hän on todella avoin ja sosiaalinen, eikä hänestä voi olla pitämättä.

Ap

Ap

Kakkoselle vaan sellaista, että meitä ruotsalaisia on paljon sellaisia jotka ovat koko elämänsä suomeakin puhuneet :)

Vanhemmat on pitäneet suomenkieltä yllä perheessäni aina. Olen aina, kahta suomenvuotta lukuunottamatta asunut ruotsissa.

Vanhemmillani on suomalaiset sukujuuret, mutta kunnon suomen opin vasta kun asuimme satakunnassa 2 vuotta.... Ap

No tavallaan olet sitten ruotsinsuomalainen

Veikaisisin että vanhempasi ovat maahanmuuttajia. Se tekee sinusta maahanmuuttajan lapsen, ei ihan sama asia kuin joku aidosti ruotsalaisesta suvusta tuleva ruotsalainen

Jokainen turkkilainenkin on parempi.

Sehän riippuu täysin jokaisen omasta persoonasta, ei voi alkaa yleistämään koko kansaa. Jokaisessa maassa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Vanhemmillani on suomalaiset sukujuuret, mutta kunnon suomen opin vasta kun asuimme satakunnassa 2 vuotta.... Ap

No tavallaan olet sitten ruotsinsuomalainen

Veikaisisin että vanhempasi ovat maahanmuuttajia. Se tekee sinusta maahanmuuttajan lapsen, ei ihan sama asia kuin joku aidosti ruotsalaisesta suvusta tuleva ruotsalainen

Isovanhempieni vanhemmilla on jotain suomalaisia kytköksiä, mutta en tiedä tarkalleen mitä ja missä kohtaan. Koen kyllä olevani täysin ruotsalainen, vaikka puhunkin suomea, kiitos mieheni opetuksen :)

vaikka mukana kulkisi useampi lapsi.

Olet vähän väärässä :) Toki on sellaisia ruotsalaisia äitejä jotka panostaa enemmän ulkonäköön kun toiset. Mutta on myös ihan tavallisia äitejä, niinkuin suomessakin. Joihin tutustuin siellä asuessani. Mutta aika paljon luonne eroa on jos yleisesti vertaa suomalaista ja ruotsalaista naista. Mielestäni ruotsalainen nainen uskaltaa näyttää enemmän iloisuutta ja onnellisuutta kun suomalainen. En kirjoita tätä pahalla. Ja on paljon suomalaisia naisia ketä ihailen. Toki voi olla jotain syytä silläkin kun ruotsi ei ole ollut sodassa. Sota jättää tietysti jälkensä sen kokeneille.

Vanhemmillani on suomalaiset sukujuuret, mutta kunnon suomen opin vasta kun asuimme satakunnassa 2 vuotta.... Ap

No tavallaan olet sitten ruotsinsuomalainen

Veikaisisin että vanhempasi ovat maahanmuuttajia. Se tekee sinusta maahanmuuttajan lapsen, ei ihan sama asia kuin joku aidosti ruotsalaisesta suvusta tuleva ruotsalainen

Isovanhempieni vanhemmilla on jotain suomalaisia kytköksiä, mutta en tiedä tarkalleen mitä ja missä kohtaan. Koen kyllä olevani täysin ruotsalainen, vaikka puhunkin suomea, kiitos mieheni opetuksen :)

Mä olen tuo aiempi ruotsalainen, olen mukana ruotsinsuomalaisten jutuissa jonkin verran, mutta vanhemmatkaan eivät ole maahanmuuttajia vaan kauemmas saa mennä ajassa. Kieli on säilynyt ja hyvä niin :) Suomessa on myös sukulaisia ja mun mies on siellä syntynyt ja kasvanut, kotona puhutaan suomea.

Ihania nämä "no sitten et ole sitä ja sitä", tarpeeksi kauas kun mennään kenen tahansa suvussa niin ollaan kaikki jotain aivan muuta ;)

Enkä koe ruotsalaisuudessa mitään ihmeellistä. Se on vain maa, mihin on sattunut syntymään. Mielestäni jokaisessa paikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Olen samaa mieltä kanssasi siitä ettei tarvitse tarrautua jokoiseen pieneen epäkohtaan minkäkautta voisi toista yrittää halventaa. Se kuluttaa vain omaa energiaa. Kaikista parasta on se kun jokainen keskittyy vain omaan elämäänsä ja koittaa tehdä siitä niin hyvää kuin mahdollista :)



-Ap

Mä olen kanssa ruotsalainen, vaikka suomea puhun nykyään :) Syntynyt Göteborgissa ja asuinpaikka pääkaupunkiseutu. Oikeasti sillä on hirveä merkitys, onko syntynyt tähän töllöttävien ihmisten kekkoslovakiaan vai jonnekin muualle. Suomi on oikeasti tosi järkky paikka. Mä en ole tuntenut tätä 30 vuoteen kodiksi, lähinnä vaan myötähäpeillyt.