Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko rasittavia liikaa puhuvia ihmisiä
17.05.2012 |
jotka vievät kaiken hapen ympäriltä, joiden puhe yhtä pitkää jöötiä ilman taukoja, ajatuksenjuoksua joka puhutaan ääneen, jargonia jostain yhdentekevästä aiheesta joka ei kiinnosta ketään ja joka jatkuu ja jatkuu ja sinä olet liian ystävällinen ihminen sanomaan että turpa kiinni edes minuutiksi melusaaste.
Kommentit (16)
Itseni ja pari muuta. Onneksi noita paria muuta en enää tapaa, mutta itseltäni en pääse pakoon.
Jokaisen kahvitunnin jälkeen häpeän, kun en taaskaan antanut toisille suunvuoroa. Ja ennen joka kahvituntia päätän, että nyt olen hiljempaa. Jotenkin se suu vaan käy. Ja jos joskus olen vähäpuheisempi, muut kysyvät, olenko pahalla tuulella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauskaa on, että tällaiset ihmiset yleensä pitävät itseään "sosiaalisina", vaikka tuollainen taukoamaton yksin puhuminen on varsin epäsosiaalista!
Sellaisia, joille väsyy edes nyökkäilemästä myötäilevästi. Puheenaiheet liikkuu kaikessa omassa ahkeruudessa, mitä kaikkea onkaan taas tehnyt ja tapetoinut ja urakoinut ja siivonnut ja voi kun meillä on kuitenkin niin sotkuista eikö olekin ja huh huh ja ensi viikolla lisää. Ja on meillä seksiäkin harrastettu ja ahkerasti hih hih kun tuo ukko on niin mahdoton ja hah hah lisää tekonaurua.
mutta yhden ihanan... Mies joka puhuu ja puhuu, jutut on aivan uskomattomia välistä, monesti ihmettelen mistä se keksii niitä lennokkaita juttujaan, vertauskuvia jotka ovat jotain ihan hullua, hän saa minut nauramaan, koskaan ei tarvi pelätä hiljaista hetkeä kun hänet tapaa... Juteltuani hänen kanssaan 5 minuuttia ja hänen hävittyä paikalta saa taas pohtia miten se ehtikään siinä ajassa kertoa noin paljon... Ja se kuuntelee myös, osaa kysyä oikeat kysymykset, saa minut kertomaan asioita joita en kuvitellut kertovani... Saa keskustelun vietyä syvälliseksi sekunnin sadasosassa kahdenkesken keskellä ihmishälinää. Ja parasta on ne hymyt, ja se läsnäolo on uskomaton, koko maailma häviää ympäriltä kun hän katsoo niin intensiivisesti silmiin, hmm...
Kahdeksan vuotta ja vieläkin jään hänen jälkeensä vaan hymyilemään typeränä ja ihmettelemään mikä minuun oikein iski. Emme näe kovin usein enää, kun asun niin kaukana, mutta pakko hakeutua hänen seuraansa pari kertaa vuodessa, hetkeksi kun yhteinen harrastus tuo samaan paikkaan silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itseni.
Toisalta olen todella hyvä kuuntelemaan toisia ihmisiä, tukemaan heitä ongelmissaan. Eli koen usein ongelman olevan päinvastainen, eli kuuntelen toisten "jöötiä", mutta kun itselläni olisi asiaa, muut eivät sitten haluakkaan kuunnella minua...
Minä myös!
Juttuni ovat ilmeisesti myös kiinnostavia ja huumorilla esitettyjä, sillä minua usein kuunnellaan, vaikka puhunkin pitkään, hartaasti, taukoamatta ja paljon.
Ja kyllä - minä myös päätän aina ennen sosiaalisia tilanteita, että annan muillekin suunvuoroa, ja karsin omat "hyvät" juttuni ensin puoleen ja sitten siitäkin vähemmäksi. Joskus onnistuu, aina ei...
Esimerkiksi vanhempainilloissa, isoissa kokouksissa tai luentotilaisuuksissa olen aina se joka kyselee vaikka kuinka paljon siinä vaiheessa kun esiintyjä sanoo, että "Kysykää vaan, jos on jotain mielen päällä?" muiden ököttäessä tuppisuina. Ja noissa aina päätän, että "vain yksi kysymys" tai "loppuajan olen hiljaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka kertoi elämänhistoriansa noin kahdessa minuutissa roskakatoksella mm. kuinka hänen ex-miehensä oli pahoinpidellyt veljen lasta niin ettei tämä lapsi pystynyt puhuman vielä neljävuotiaanakaan. Näin siis ensimmäistä kertaa tätä naista ja sanoin hänelle Moi.
Mutta nyt törmäsin ap:ssa ihmiseen, joka kirjoittaa yhtä pitkää jöötiä ilman taukoja, ajatuksenjuoksua, joka kirjoitetaan nettiin jnejne.
Käytä hyvä ihminen pisteitä. Pilko sanottavasi lauseisiin ja kappaleisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle käy myös usein noin. Minulla on myös hyvä muisti, ja siksi osaan myös kysellä ihmisiltä heille tärkeitä asioista ja tarvittaessa kuunnella oikeasti. Sen verran löytyy myös sosiaalisten tilanteiden tajua, että usein osaan esim. murheessa löytää sopivat sanat, ja niinpä murheiden kuuntelijana ja olkapäänä olen myös usein. Ihan kiva mielestäni!
Niissä kevyemmissä rupatteluhetkissä sitten olen suuna ja päänä, eikä tauolle ole sijaa...
Siis ysi ja kaksitoista sama henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaathan pisteen lauseeni lopussa. Laitan vielä toisen tämän lauseen loppuun.
ap
Minä myös! Juttuni ovat ilmeisesti myös kiinnostavia ja huumorilla esitettyjä, sillä minua usein kuunnellaan, vaikka puhunkin pitkään, hartaasti, taukoamatta ja paljon. Ja kyllä - minä myös päätän aina ennen sosiaalisia tilanteita, että annan muillekin suunvuoroa, ja karsin omat "hyvät" juttuni ensin puoleen ja sitten siitäkin vähemmäksi. Joskus onnistuu, aina ei... Esimerkiksi vanhempainilloissa, isoissa kokouksissa tai luentotilaisuuksissa olen aina se joka kyselee vaikka kuinka paljon siinä vaiheessa kun esiintyjä sanoo, että "Kysykää vaan, jos on jotain mielen päällä?" muiden ököttäessä tuppisuina. Ja noissa aina päätän, että "vain yksi kysymys" tai "loppuajan olen hiljaa".
Muut toivovat, että tyhmä luento tai vanhempainilta loppuu ja pääsee omiin juttuihin ja se yksi urpo kyselee ja kyselee jotain turhanpäiväisiä itsestäänselvyyksiä. etenkin vanhempainilloissa tuo henkilö puhuu koko ajan "meidän Kallesta" ja "miten meillä kasvatetaan ja ollaan perhekeskeisiä". voi sitä myötähäpeän määrää, eikä opettajakaan voi ottaa kantaa yhden oppilaan asioihin muiden kuullen. Vanhempainvartit ovat sitä varten.
Vai "ököttävät muut tuppisuina"? No heillä on muutakin elämää, ja on tuskaa kuunnella sinua. Sääli, että tunnut olevan ylpeä itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muut toivovat, että tyhmä luento tai vanhempainilta loppuu ja pääsee omiin juttuihin ja se yksi urpo kyselee ja kyselee jotain turhanpäiväisiä itsestäänselvyyksiä. etenkin vanhempainilloissa tuo henkilö puhuu koko ajan "meidän Kallesta" ja "miten meillä kasvatetaan ja ollaan perhekeskeisiä". voi sitä myötähäpeän määrää, eikä opettajakaan voi ottaa kantaa yhden oppilaan asioihin muiden kuullen. Vanhempainvartit ovat sitä varten.
Vai "ököttävät muut tuppisuina"? No heillä on muutakin elämää, ja on tuskaa kuunnella sinua. Sääli, että tunnut olevan ylpeä itsestäsi.
Minä taas kutsun tuota asennevammaksi. :-D Miksi menet tyhmälle luennolle, jos et ole kiinnostunut aiheesta? Minä nautin kun opin jotain mielenkiintoista, ja usein tällaisissa tilanteissa (no ei ehkä luennoilla mutta vaikkapa kokouksissa) saan jälkeenpäin kiitosta siitä, että toin jonkin tärkeän tai kipeänkin asian esille. Ja taas tuli opittua uusia asioita, joista ehkä lainaan kirjan, etsin netistä tietoa tai menen seuraavalle aihetta sivuavalle luennolle entistä innokkaampana. Kerran täällä vain eletään, joten tällaisista tilaisuuksista kannattaa ottaa kaikki irti, eikö vaan?
Enkä tietenkään vanhempainillassa puhu "meidän Kallesta" vaan esimerkiksi viimeksi meillä oli kunnan koulu-uudistukseen liittyviä isoja kysymyksiä, ja koska aktiivisena ihmisenä asiasta tiesin aika paljon, tilanne kääntyi niin päin, että niin opettaja kuin muutama muukin vanhempi kyseli asiasta minulta. Vanhempainiltaankaan ei muuten kannata mennä, jos ei siellä mikään kiinnosta ja sieltä vaan haluaa äkkiä pois. (Oikeassa olet, että on myös ihmistyyppi joka ei tosiaan erota yleistä vanhempainiltaa oman lapsensa vartista, mutta sitä en tässä tarkoittanut.)
Kuten jossain viestissä totesin, minulla on myös tilannetajua, eli tiedän kyllä mitkä asiat sopivat puhuttavaksi mihinkin tilanteeseen. :-)
Mutta annan kyllä muillekkin tilaa. Osaan kuunnella ja sanoa ne oikeat asiat, osaan lohduttaa, antaa lämpöä, rakkautta ja välittämistä. Toisaalta saan ihmiset nauramaan ja saan helposti nostettua ihmisten tunnelmaa.
Monesti olen ollut sellaisessa tilanteessa jossa lähes kaikki ovat olleet liian ujoja sanoakseen mitään. Tällaisissa tilanteissa kaltaisiani ihmisiä tarvitaan, ja olenkin yleensä se keskustelun aloittaja. Kyselen aina muiden mielipiteitä ja annan muiden aina muiden puhua ensin. Jaan hyvin paljon mielipiteitä, jotkut eivät voi sietää kun taas toiset "rakastavat".
Tällainen ihminen kääntää myös keskustelun aina itseensä tai omaan elämänpiiriinsä. Kysyy harvoin, mutta kertoo sitäkin enemmän mielipiteitä. Toistelee asioita.