Yksipuolinen ihastus, kertokaa omistanne!
Oletko joskus ihastunut yksipuolisesti tuntien oikeasti syviä tunteita toista kohtaan? Kerro vertaistukena oma tarinasi!
On häkellyttävää, kuinka suurta lämpöä tunnen erästä miestä kohtaan, ja kuinka vaikuttaa siltä, että minä en merkitse hänelle mitään. En ymmärrä, mistä nämä tunteet juuri häntä kohtaan ovat syntyneet ja miksen kyennyt vastustamaan niitä! Olen jotenkin täysin pökertynyt koko tilanteesta. Miten hitossa tästä pääsee yli!?
Kommentit (6)
Oletko joskus ihastunut yksipuolisesti tuntien oikeasti syviä tunteita toista kohtaan? Kerro vertaistukena oma tarinasi!
On häkellyttävää, kuinka suurta lämpöä tunnen erästä miestä kohtaan, ja kuinka vaikuttaa siltä, että minä en merkitse hänelle mitään. En ymmärrä, mistä nämä tunteet juuri häntä kohtaan ovat syntyneet ja miksen kyennyt vastustamaan niitä! Olen jotenkin täysin pökertynyt koko tilanteesta. Miten hitossa tästä pääsee yli!?
ja ihastukseni uuden naisen törkeään kunnianloukkaukseen. En oikeestaan sais puhua näistä jutuista.
ei jeesus sentään. Pitäisi aina muistaa, että tää on av...
ja ihastukseni uuden naisen törkeään kunnianloukkaukseen. En oikeestaan sais puhua näistä jutuista.
Kiitos uskoutumisestasi. Mun on sen verran tarkennettava omaani, että minä olen ilmaissut kiinnostukseni vain erittäin hienovaraisesti.
ap
ei jeesus sentään. Pitäisi aina muistaa, että tää on av...
Ap nyt tuskin täällä enää vastailemassa, mutta mistä tiedät, että ihastus on yksipuolista? Oletko kertonut tunteistasi ja saanut sitten ns. pakit? Siis kun sanoit, että vaikuttaa siltä ettet merkitse mitään...en sitten tiedä, mutta minusta vähän epämääräisesti sanottu. ;p
Itse olin nelisen kuukautta ihastunut erääseen mieheen, jonka kanssa meillä jotain pientä säätöä oli (tai on edelleenkin) ja omassa päässäni olin tullut siihen tulokseen, että ihastus on yksipuolista. Raastavaahan se on noiden tunteiden kanssa painia, eikä mistään oikein meinannut tulla mitään, kaikki ärsytti eikä oikein mikään tuonut iloa. Mutta kyllähän sitä sitten jossain vaiheessa sen mielenrauhan saavutti ja vaikka oli edelleen ihastunut, niin tuntui siltä, että se on ihan ok vaikka se onkin yksipuolista...kyllä siitä yli pääsee. Ja sitten, hupskeikkaa...mies päättikin täysin puun takaa yhtäkkiä kertoa, että on ihastunut minuun. Se siitä mielenrauhasta sitten :D
Ihastuin itseäni reilusti nuorempaan, enkä ole päässyt siitä yli. Ajattelen ko. henkilöä päivittäin useita kertoja, voisin sanoa että jatkuvasti. Pelottavaa, eikö?