Lue keskustelun säännöt.
Valitsisitko lapsettoman elämän, jos
16.05.2012 |
syntyisit uudestaan ja muistaisit seuraavassa elämässäsi millainen elämäsi oli entisessä elämässäsi?
Kommentit (19)
Viimeistään illalla, kun menen nukuttamaan vauvaa, huomaan, miten onnellinen, kun minulla on tämä lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En MISSÄÄN tapauksessa. Lapsi on by far parasta, mitä mulle on ikinä tapahtunut. Hankkisin ehkä useamman lapsen ja nuorempana.
pahin pelkoni oli, etten tulisi saamaan lapsia. Lapset ovat elämässäni tärkeintä.
Nyt kun tämä "tavallinen setti" olisi nähty (koulut->ammatti-> naimisiin lukio sweetheartin kanssa -> lapsia -> asuntolaina -> töitä, töitä) niin olisi piristävää seuraavassa elämässä tehdä jotain muuta ja keskittyä ihan itseensä ja käyttää kaikki rahat itseensä ja olla vain minäminäminä.
Nykyistä elämääni en silti vaihtaisi nyt mihinkään.
ei sillä että olisin ikinä katunut lasten hankkimista mutta olisihan se kiva ottaa uusinta toisella tavalla kuin ensimmäinen, kokeilla miten erilainen elämä olisi toisenlaisella valinnalla lapsiasiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pahin pelkoni oli, etten tulisi saamaan lapsia. Lapset ovat elämässäni tärkeintä.
En valitsisi. Ihanaa olla äiti. Sain ensimmäiseni 34-vuotiaana, joten ehdin jo nähdä muutakin elämää ja vaihtaa miestä tarpeeksi usein. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siihen kohtaan tarkistuspiste: jos elämä tuntuisi kuitenkin tyhjältä kaikesta vapaudesta, mukavasta elämästä ja matkustelusta huolimatta niin harkitsisin lapsen/lapsien tekemistä.
Mutta jos siinä kohtaa toteaisin, että elämäni on hyvää, sisältörikasta ja kivaa ilman lapsiakin, niin jatkaisin samaa rataa ilman lapsia hamaan tappiin asti.
Rakastan lastani toki yli kaiken. Mutta samalla olen ollut koko tämän 10 vuotta todella ahdistunut kun ei ole enää "omaa elämää". Kaikki on sidottua, aikataulutettua ja sovittavaa. Pallo jalassa.
Eli seuraavan elämän haluan elää YKSIN, juuri tasan niin kuten itse haluan.
:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä vasta 24-vuotiaana, jolloin onnistumiseen meni neljä vuotta. Puitteet perheelle olisi ollut jo pari vuotta aiemmin.
En, mutta vaatisin sektion jo ensimmäisessä synnytyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin viettää huolettoman elämän, jossa olen vastuussa vain itsestäni.
Inhoan tätä, että pitää olla koko ajan huolissaan jostain.
terv. erityislapsen äiti
Valitsin tosin lapsettoman elämän jo tässä elämässä eikä harmita yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähes joka päivä tulee mieleen, miten oikea valinta minulle oli tehdä lapsi. Toivon kolmea lasta, vaikka ikävä kyllä en välttämättä saa toistakaan.
lapsi on tuonut paljon iloa, mutta monesta asiasta on ollut myös pakko luopua lapsen takia.
Nyt olen elänyt lapsiperhe-elämää, ehkä seuraavassa elämässä voisi kokeilla ilman niin voisi vertailla kummasta pitää enemmän.
ensinnäkin olisi kauheaa syntyä uudestaan, koska en saisi juuri näitä nykyisiä lapsiani tai nykyistä miestäni. Rakastan heitä aivan valtavasti ja olen hyvin tyytyväinen pieneen elämäämme enkä kaipaa mitään suuria seikkailuja. Varmasti jos syntyisin nyt tässä ajassa uudestaan eläisin sitten aika lailla erilaisen elämän ja surisin samalla koko ajan perheeni menetystä. En kuitenkaan luultavasti koittaisi korvata menetystäni uudella.
Mutat käyttäisin enemmän aikaa miehen valintaan/etsimiseen. Pitäisi oikeasti olla rakastunut, eikä vain kuvitella rakkautta. Oletan, että muistaisin tämänkin tulevassa elämässäni?
Totta kai lapsi on rakkainta mitä on, enkä koe että olisin joutunut oikeastaan mistään merkittävästä luopumaan lapsen vuoksi. Kuitenkaan äitiys ei tunnu olevan minulle erityisen luontevaa, mikä aiheuttaa vähän murhetta ja huonoa omatuntoa. Voisin olla parempikin äiti kuin mitä nyt osaan olla. :(
En tosiaan tekisi lapsia, vaikka he ovatkin minulle todella rakkaita.