Olipas äitienpäivä!
Kiva päivä muuten, mutta näitä uutisia sulattelen vieläkin. Isän 40 vee naisystävä odottaa lasta. Isää 12 vuotta nuorempi, itse jo kolmekymppinen. Saan siis sisaruksen, jota en toivonut. Niin on rakkauslapsi tämä että.... Mikähän mä olin?
Kommentit (17)
"Saan sisaren, jota en toivonut". No ei kai sinulta sitä kysytä, hyvä ihminen!
meni sivu suun minulta ja siskoltani, kun isäni hankki lapsen jonkun nuoren naisen kanssa ja tämä äpärä ilmestyi perinnönjaolle. Oli tooosi kiva kuulla siinä vaiheessa, että isäpappa oli kylvänyt siementä laajemmalle. Ei ollut varaa lunastaa sukutilana ollutta mökkiä tuolta äpärälapselta, joten piti laittaa myyntiin. Jäi lämmin mielikuva tuosta äpärän äidistäkin...
Ymmärrän järkytyksesi jos aivan tuore juttu, mutta jos isäsi ja äitisi ovat eläneet erillään vuosikymmeniä, miksei isälläsi olisi oikeutta uuteen perheeseen?
halunnut sinulle sisaruksia mutta isä ei.
Uusi naisystävä ollut kehissä pari vuotta.
Vanhempienne omaisuus on vanhempienne. Ei teidän.
Itse en ainakaan laske saavani vanhemmiltani senttiäkään perinnöksi. Enkä myöskään materiaa. Se on heidän omalla työllään hankkimaansa omaisuutta, ja he voivat halutessaan vaikka hävittää sen jäljettömiin ennen kuolemaansa. Minä olen jo saanut onnellisen lapsuuden ja kaiken avun ja tuen mitä olen koskaan tarvinnut. Miksi odottaisin kieli pitkällä vielä perintöäkin ja suhtautuisin jo etukäteen siihen omana omaisuutenani?
Jos sieltä aikanaan jotain tulee, se on kaikki plussaa ja iloinen yllätys. Ei väliä kuinka monen kanssa sen jaan, koen silti olevani saamapuolella asiassa.
Ei vanhempani ole koskaan itseään työllä elättäneet, toisin kuin minä itse. Että sikäli ei voida sanoa, että kaikkien vanhemmat olisi itse omaisuutensa ansainneet. Esim. tuollaiset sukutilat ovat usein satoja vuosia vanhoja.
Vanhempienne omaisuus on vanhempienne. Ei teidän.
Itse en ainakaan laske saavani vanhemmiltani senttiäkään perinnöksi. Enkä myöskään materiaa. Se on heidän omalla työllään hankkimaansa omaisuutta, ja he voivat halutessaan vaikka hävittää sen jäljettömiin ennen kuolemaansa. Minä olen jo saanut onnellisen lapsuuden ja kaiken avun ja tuen mitä olen koskaan tarvinnut. Miksi odottaisin kieli pitkällä vielä perintöäkin ja suhtautuisin jo etukäteen siihen omana omaisuutenani?
Jos sieltä aikanaan jotain tulee, se on kaikki plussaa ja iloinen yllätys. Ei väliä kuinka monen kanssa sen jaan, koen silti olevani saamapuolella asiassa.
Jollekin, suurissa suvussa pirstaleiksi
rahan takia? Onnea vain omille lapsillesi, entäs jo joku heistä jotenkin tuhoaa omaisuutesi?
Ei vanhempani ole koskaan itseään työllä elättäneet, toisin kuin minä itse. Että sikäli ei voida sanoa, että kaikkien vanhemmat olisi itse omaisuutensa ansainneet. Esim. tuollaiset sukutilat ovat usein satoja vuosia vanhoja.
Varmaan tuollaisessa tapauksessa suku merkitsee enemmän, ja joitakuita pidetään jotenkin "enemmän" sukulaisina kuin toisia. Tympeää sekin, mutta jotenkin ymmärrettävämpää.
Itse olen joutunut vierestä seuraamaan miehen vanhempien perintöriitaa toisen sisarusten kanssa. Pidän sitä aivan naurettavana ajan ja energian tuhlauksena. Riitaan voi mennä vuosia aikaa ja kaikkea sen aiheuttamaa pahaa mieltä ei mikään määrä perintöä voi korvata.
t. 13
Jos alat vittumaiseksi, niin siinä ei voita kukaan. Ja parempi kai että isäsi saa ns. rakkauslapsen eikä jotain yhden illan hoidon tulosta?
Mikä sua tilanteessa eniten korpeaa? Oletko mustasukkainen, huolissasi perinnöstä vai...?
Kiva päivä muuten, mutta näitä uutisia sulattelen vieläkin. Isän 40 vee naisystävä odottaa lasta. Isää 12 vuotta nuorempi, itse jo kolmekymppinen. Saan siis sisaruksen, jota en toivonut. Niin on rakkauslapsi tämä että.... Mikähän mä olin?
Onko tällä "äitipuolella" muita lapsia? Entä sinulla?
Aika uutinen varmaan, huh......
mustasukkainen yli 30 vuotta nuoremmalle pikkusisarukselle????
Isäsi on onnesi kukkuroilla ja voiko rakkauslapsia olla/vanhempi VAIN yksi? Minulla on viisi rakkauslasta.
Aikuistu herranjestas.
Mukavaa, että saat jakaa nyt isäsi perinnön jonkun oman lapsesi ikäisen tyypin kanssa, ja hänen äitinsä tietty. Sinä olet niitä vanhan huonon ajan lapsia, et siis voi ymmärtää mitään todellisesta rakkauslapsesta ja vanhempien hyvästä rakkausliitosta.
Miten se on sinulta pois, jos isäsi saa nyt lapsen? Olisit iloinen isäsi puolesta!
Ei ole muita lapsia äitipuolella. Eikä mulla sisaruksia.
Kun sain lapsen ja hän pikkusisaruksen. Tytärpuoleni on ollut ihan aktiivinen isosisko ja tykkää veljestään kovin. Ja oli hyvin iloinen mun puolestani, tiesi kuinka paljon toivoin lasta. Tuli laitokselle katsomaan ja hoiti lasta joskus, ja muuten kävi usein katsomassa. Mutta mulla onkin ihana tytärpuoli, fiksu nainen:-)