*SYYSTOIVEET-06* Uuteen viikkoon..
Heipähei..minä tässä yritän pitää tätä meidän pinoa yllä vaikkei meitä kovinkaa paljoa vielä ole..mutta ehkä meitä ilmestyy lisää:) Olen juuri koulussa ja pitäis jaksaa tehdä referaattia. Eilen iski jälleen kauhia vauvakuume, ei millään jaksaisi odottaa sitä odotuksen odotusta mutta pakkohan se on..tilannetta ei yhtään auta se että miehen sisko saa neljännen lapsen jolukuun alussa, oon kyllä aivan kateellinen!
Esikoisella on alkamassa ilmeiseti kunnon uhmaikä, pahojaan tekee minkä kerkee ja kiipeilee mutta sellastahan se on:) pitäis vaan jaksaa olla kärsivällinen eikä antaa periks, mikä on välillä vaikeaa kun on koulupäivä takana ja muutenkin väsynyt. Huomasin muuten että aina kun minulla on vähänkin huono olo tai muuta sellaista niin epäilen että olenkohan sittenkin raskaana vaikka ei edes yritetä, eikä oikeastaan ole kuin piennepieni mahdollisuus siihen, silti se aina tulee mieleen:) tuntuu kyllä aika hömöltä mutta tätä se kuume teettää!
Nyt takaisin hommiin..mukavaa maanantaita kaikille!
Kommentit (13)
Minä vakuuttelin itelleni, että vauvakuume alkaa laantua, nyt kun on miehen kans sovittu yrityksen aloittamisajankohta, mutta pah! Pari päivää menkat myöhässä (eivät siis oikeestaan ees myöhässä) ja heti suunnittelin, et millon kävisin hakeen raskaustestin.
Odotan myös kauhulla sitä, kun tähän lähipiiriin on tupsahtelemassa minä päivänä tahansa lisää pienokaisia, jotenkin myös tuntuu, että kohta joku hyvä ystävä kuitenkin ilmottaa olevansa raskaana. Nämä asiat ei kyllä yhtään auta pitelemään vauvakuumetta aisoissa.
No nyt on kuitenkin tämä arki tässä käsillä ja täytyis vähän noita tyttären öitä koittaa kohentaa. Flunssan jälkeen yöllä heräillään ja kukutaan pystyssä jopa useempi tunti putkeen. Missään ei tunnu uni tulevan takasin..... ja toistako minä haaveilen....
Minulla tuntuu nyt olevan hieman tasaisempi vaihe tässä kuumeilussa. Jotenkin päivät rullaa nyt niin mukavasti, että ei uskalla ajatellakkaan mitään muutosta. Lisäksi mielessä pyörii töihin meno äippäloman loputtua. Sekin on edessä keväällä. Siltikin toinen lapsi pyörii mielessä päivittäin. Lisäksi kuulin viimeviikolla että ensi kesänä minusta tulee täti. Oi ihanaa, pieni vauva, jota sylitellessä saa varmaan vauvakuumee nousemaan pilviin. :)
Puzzle ja pikkuneiti pian 5kk
Kuume menee täällä edes takaisin.. Viime viikolla oli kaikkea raskausoireiden kuvittelua.. Ja itse suunnittelin raskaustestin ostamista. Onneksi en ostanut. Olisi muutenkin ollut ihan tosi pieni mahdollisuus, mutta vauvakuumeinen mieli ei usko todennäköisyyksiin. Ja sieltähän ne menkat eilen taas alkoivat, ilman mitään epäilystä mistään. Olin pettynyt vähän. Mutta sitten illemmalla olin kyllä taas vakuuttunut, että olen kyllä ihan pimeä, kun ikinä haaveilen toista, kun ainokaisenkin kanssa meinaa välillä olla liikaa ääntä. Meillä uhmaikäinen nostaa usein metelin ennen nukkumaan menoa (muulloinkin toki) niin, että kuulosuojaimet olisivat kyllä tarpeen.
Nyt sitten koetan laittaa jäitä hattuun, enkä mieti mitään raskausoireita, jos sellainen ei oikeasti ole edes mahdollista. Oma kierto on sen verran säännöllinen, ettei mikään yllätysraskaus ehtisi kovin pitkälle, ennen kuin sen huomaisin.
Pitkä kierto vaikuttaa kai monellakin tapaa raskaaksi tulemiseen. Jos munasolu irtoaa harvoin, on hedelmöittyminenkin vaikeampaa. Tai ajoituksen pitää olla hyvä. Luulen, että täällä on ryhmä pitkäkiertoisillekin, jotka tietävät enemmän aiheesta. Olisiko sen nimi pitkikset?? Oma kierto tasaantui ja lyheni raskauden jälkeen. Sitä ennen kierto heitteli 26-44 välillä. Oli aika rasittavaa.
Mukavaa viikon jatkoa!
..varmistan vain, että onhan sattumaa, että teillä kaikilla on jo lapsia? Eikös tämä pino ole myös esikoisesta haaveileville?
Itselläni kamala kuumeilu, ja pari raskaana olevaa tuttua saavat kyllä kuulla päivittäin haaveitani.. :) Pakko vielä odottaa, kun elämäntilanne ei nyt anna periksi. Ja tahdomme tätä parisuhdettakin vahvistaa vielä jonkin aikaa ihan kahdestaan. Mutta olis se oma lapsi silti niin toivottu!
Pino on tarkoitettu niille, jotka tähtäävät, että yritys aloitetaan syksyllä 06. Kaikilla tosin mies ei vielä ole asiassa ihan mukana tai edes tietoinen tällaisestä haaveesta. Joillakin taas ajankohta on ihan lukkoon lyöty puolison kanssa.
Omasta vauvakuumeesta tietää pari työkamua, joilla on ollut sama asia välillä mielessä. Muuten en juuri asiasta ole tutuille puhunut. Onneksi suku ym. pysyy melko hiljaa kakkosesta. Oon kai jossain vaiheessa aiheesta sanonut aika napakasti, että kerrotaan sitten jos on jotain kertomista. Tässä vaiheessa ei tosiaan ole..
Nyt arkisempi asia, kuten joulunvietto varmaan vie seuraavan kuukauden aikana energiaa sen verran, ettei vauvakuume ole koko ajan mielessä.
Mulla on vähän kestänyt, että olen saanut itsestäni nii paljon irti et kerkiin tänne kirjoittamaan :) Toisin sanoen mullakin on tällä hetkellä tasainen vaihe kuumeilussa menossa, kun on ollut koulussa niin kiirettä, että en oo paljoa ehtinyt asiaa miettiä :)
Meillähän tilanne on siis sellainen, että me molemmat mieheni kanssa vielä opiskellaan ja hän ei tunne olevansa valmis isäksi. Ensi syksynäkin opinnot ovat vielä pahasti kesken, mutta olen ajatellut lämmitellä häntä silloin uudestaan. Hän saa nyt miettiä asiaa itsekseen sinne asti :)
Minkä ikäisiä te muuten ootte? Ja jos teillä on lapsia, niin minkä ikäisiä? :) Itse olen 19 ja kuumeilen siis sitä ensimmäistä! On tämä vauvakuume niin hullu tunne. Järki sanoo että ei vielä, mutta tunne sanoo JOO! :)
Hyvää loppuviikkoa kaikille!!
Mulla tuo kierto on ihan yhtäkkiä muuttunu tosi epäsäännöliseksi, ennen se oli tasan 29 ja nyt on parina kertana ollu 39..ja minä tietenki hädissäni ostin testin ja negaahan se näytti...mikä yllätys kyllä, oli tosi helpotus..pakko saada nää opiskelut pidemmälle ennen kun voidaan toista yrittää.
Tulispa jo lunta ja pakkasta:) ei jaksais yhtään näitä sadekelejä enää! Joulukin kohta tulee ja pitäis varmaan alkaa jotain lahjoja katselemaan..mulla ne aina meinaa jäädä viime tippaan. Onkos teillä mitään suunnitelmia jouluksi? Me ollaan ihan vaan kotona ja joulupäivänä mennään mun äidin luokse syömään. Nyt täytyy jatkaa täällä koulussa. päivänjatkoja kaikille!
olen siis 19v ja asutaan miehen ja tytön kanssa espoossa. ja opiskelen graafista:)
Mulla kuumeilu tuntuu vaan kiihtyvän, jos enää mahdollista. Itseasiassa pientä (tai oikeastaan suurta) edistymistä miehen pehmittämisessä on tapahtunut. Hän tässä muutama ilta sitten sanoi että ei se ensi syksynä yrityksen aloittaminen tunnu enää ollenkaan vieraalta ajatukselta ja että sellainen nyytti voisi olla ihan mukava :) Eikö tämä nyt ole ihan selkeä KYLLÄ??? En malttaisi millään odottaa ensi syksyyn...päiviä lasken...
Ikää minulla on 23 ja avomiehelläni 25.
Tuntuu että aika pitkälle akateemisesti kouluttautuvasta ystäväpiiristäni juuri kellään ei ole vauvakuumetta, eikä edes suunnitelmia tai haaveita lapsista vielä moniin vuosiin. Tuntuu että jotkut katsovat minua pitkään ja ihmetellen, että miten nyt tällälailla viivytän valmistumistani ( ja tietysti sitä urakehitystä) ARRRRGH!
ja ystävä sai tytön 2 päivää sitten ja 2 uutta vauva-uutistakin kevääseen kuulin.
kuumetta lieventää tämän hetken sairastelut.3 lapsista todettiin tänään keuhkoputkentulehdus,yhdellä nielutulehdus ja vain yksi terveenä.
ja ikää kysyttiin
itse juuri täytin 30 ja mies on 32
lapset 9v&7v9kk&6v1kk&4v1kk&1v2kk
L+5
No ei itsellänikään iän puolesta ole kiire, kun vasta 21 vuotta mittarissa. Mutta jotenkin viimeisen vuoden aikana on alkanut tuntua siltä, että olisi ihana olla olla äiti. Ja puolisoni olisi tosi hyvä isä, sen tiedän jo nyt! :)
Ihan väärässä ympäristössä mäkin lapsesta haaveilen, kun yliopistolla useimmille ura on se päällimmäinen - varsinkin näin aikaisessa vaiheessa opintoja. Omasta mielestäni lapsi on kuitenkin ajankohtaisempi, koska eihän uran luonnille ole mitään biologisia rajoitteita! Sitä paitsi, vanhempani ja puolisoni vanhemmat tukisivat meitä täysillä tässä, joten perheen arjen kokeneiden apuakin olisi luvassa. Siksihän tässä harmittaakin odottaa ensi syksyyn, mutta kun on muutto tiedossa elokuussa, niin pakko odottaa uuteen kämppään saakka..
Pääsen pian kummiksi ja olen aivan hullaantunut tulevaan kummityttöön. Kaveripiiriiin on vauvoja tullut ihan urakalla tänä syksynä. Vauvanvaatteita olen siis päässyt hiplailemaan ja ostelemaan, vaikka ei olekaan ostettu niitä kotiin.
Täytin juuri 29 ja kolmenkympin kriisi on ollut tässä päällä jo jonkin aikaa. Tässä vaiheessa sitä jo miettii, että jaksaako vauvan kanssa valvoa, jos ikää ehtii tulla paljonkin ennen seuraavaa lasta. Esikoinen pitää vieläkin välillä valveilla, vaikka onkin 2,5 vuotta.
Pitäisi vain saada mies suostuvaiseksi toiseen lapseen. Helpommin sanottu kuin tehty.
Hyvä että aktiivisena pidät pinoa pystyssä! Mä olen kanssa huomannut noiden raskausoireiden kuvittelua. Se on pahimmillaan ollut sellaista, että olen jopa kehittänyt aamupahoinvointia, vaikka normaalisti ruoka maistuu aamulla todella hyvin. Ja sitten kun alkaa oikein tosissaan kuvitella, niin siitä ei meinaa tulla loppua ollenkaan ja toivomisesta tulee uskomista. Olen oikeastaan päässyt tuosta jo vähän yli, mutta uskon oireiden kuvittelun palaavan, kunhan todellinen yrittäminenkin alkaa. Lisäksi mulla on kierto hyvin pitkä ja suht epäsäännöllinen ja tämäkin aiheuttaa niitä toiveajatuksia...
Tietääkös joku muuten miten tämä pitkä kierto (ehkä n. 50p, olen vasta alkanut laskea... jätin pillerit pois viime keväänä) vaikuttaa raskautumseen?