Vauvan maitoaltistus ja prick-testit

Meillä piti olla ennen maitoaltistusta kaksi viikkoa ilman lehmänmaitoa. Koska imetin, tarkoitti tuo käytännössä sitä, että mun itse piti olla tuon ajan maidottomalla dieetillä. Sama juttu muiden alistettavien aineiden kanssa, vähintään 2 viikon täydellinen välttäminen ennen altistusta.



Prick-testejä vauvalle ei tehty lainkaan, kun niiden tulokset eivät vauvoille kuulemma ole luotettavia. Voi siis näyttää allergisille vauvalle negatiivista ja päinvastoin. Kaikki allergialääkärit ovat minulle sanoneet, että välttäminen ja altistus ovat vauvalle ainoa luotettava keino allergian selvittämiseen.

pitää kiinteät ehkä kokonaan viikon tauolla ennen testejä, niin olisi selkeämmin pelkkä maito testattavana. Samaten omasta ruokavaliostasi maito ihan kokonaan pois, niin kuin luultavasti jo onkin.



Maitoaltistuksessa aloitetaan yleensä ensin pienellä sipaisulla alahuuleen, sitten tauon jälkeen milli, sitten 10 ml ja siitä eteenpäin. Eli menee kyllä helposti vähintään pari tuntia, joten aamulla voi ja kannattaa kyllä imettää ihan normaalisti. Prick-testit sitten näyttävät tuon ikäisillä ihan mitä sattuu, joten ne tehdään ihan vain Kelaa varten.

Ainostaan siis testattavia aineita piti välttää, muuten sai syödä normaalisti. Näistä annettiin tarkat ohjeet ennen altistusta.



3

Altistus tehdäään korvikkeella eli nimenomaan imetyksen jättäisin välistä vaikka puuroa tms antaisinkin aamulla että vauvalla olisi JANO.

että kannattaa tulla vähän nälkäisenä. Ne annettavat määrät kasvaa kyllä päivän mittaan niin, että ensimmäiset annokset on ihan muutamia millilitroja, mutta parin tunnin (??? ihan en enää muista) päästä aloituksesta piti juoda jo yli desilitra, jos selkeitä oireita ei aikaisemmin tule.

Mutta muita ohjeita en saanut enkä tajununt kysyä. Kiinteitä olen kyllä antanut normaalisti, enkä usko että tuo olisi pärjännytkään pitkään ilman, kun jo syö aikamoisia määriä. Uutta ruoka-ainetta en ole kuitenkaan ottanut nyt ruokavalioon ollenkaan. En nyt sit tiedä pitäisikö huomenna nyt jotenkin antaa kiinteitä vähemmän tai jotain. Uskon että vähäiset maitomäärät menevät alas kyllä vaikka syötänkin vauvan aamulla, meillä on pelkästään matkaa sairaalaan niin paljon että nälkä tulee varmasti. Ihmettelin kanssa noita prick-testejä että niitä ylipäätään tehdään näin pienelle. Isoveljelle aikoinaan ei tehty vasta kuin varmaan 3-vuotiaana vaikka iho oliki paljon huonompi kuin tällä vauvalla. Vauvan iho on kaikenlisäksi ollut ihan hyvä nyt, joten mennänköhän me altistukseen sitten ihan turhaan. Tai sitten iho on ollut hyvä just tuon imetysdietin takia...

se maito sieltä paljastu, jos oireet ovat siitä johtuneet. Jos iho on hyvä, niin ei siitä kiinteiden antamisesta varmaankaan ole haittaa ollut. Meillä meni tuossa iässä monta kuukautta ihan hukkaan ruokien etsimisessä, kun ei tajuttu että hedelmäsosepurkkien riisitärkkelys aiheutti oireita. Oireet loppuivat heti kun tajuttiin mitä pitää jättää pois. :)



Mutta ei muuta kuin altistukseen, ne ovat oikeasti ihan tehokas tapa tutkia, jos tilanne on altistukseen mennessä suht' normaalilla tasolla. Prick-testit kannattaa teettää samalla vaivalla, sillä jos tarvitsette esim. B-lausuntoa Kelalle apteekin korvikkeita varten, on aina parempi mitä laajemmat testit on tehty. Kai. Ei siitä Kelasta aina tiedä...

vauvan ollessa hieman vajaa 4kk ja reilu 1-vuotias.

Jos iho paranee imetysdietin aikana ja pahenee altistuksessa niin eiköhän se ole nimenomaan maitoalelrgian merkki.



Prick testejä varten ei tainnut olla mitään muuta erityistä kuin antihistamiineja ei saanut käyttää eikä rasvata ihoa ainakaan testausaamuna (en muista oliko pidempikin tuo rasvaton aika).



Maitoaltistukseen mennessä kannatta olla tarkkana että syö itse ja syöttää vauvalle vain niitä tavallisia ruokia mitä edellisen viikonkin aikana. Ettei tule vääriä tulkintoja. Itsehän sinä osaat parhaiten arvioida kuinka paljon vauvalle voi syöttää ruokaa ennen altistusta niin että olisi sopivasti nälkä siellä kun aletaan antamaan maitoa.



Tsemppiä. Toivottavasti saatte selkeän tuloksen sama kumman.

Meille ei Prickejä ole tehty, koska ne eivät ole kuulemma luotettavia näin pienillä, varsinkin kun meidän lapsi on oireillut lähinnä suolellaan.



Se on vaan hyvä asia, että iho on aloitettaessa hyvässä kunnossa. Sittenpähän näkee, jos ihottumaa alkaa tulla maidon myötä. Mä jätin aikoinaan pois kaikki epävarmat ruoka-aineet, koska lasta ei täysin oireettomaksi saatu. Jos lapsi näyttää hyvältlä, niin muiden ruoka-aineiden antamisesta ei ole ollut mitään haittaa.



Jos matka on pidempi, niin ehkä onkin parempi, että syötte aamulla kunnolla. Mä sain sairaanhoitajalta haukut, kun annoin lapselle allergiakorviketta altistuksen alettua. Me oltiin jätetty aamupala väliin ja tiesin, ettei lapsi jaksa odottaa niitä isompia annoksia ja että ne menevät sitten parin tunnin päästä ihan varmasti alas. Tunsin kuitenkin lapseni paremmin ja oikeassa olin! Lapsi jaksoi juoda kaikki annokset kiltisti ja helposti.

onko vauvalla maitoallergiaa vai ei. Toisaalta en jaksa uskoa, että olisi, koska siihen nähden on ollut aika hyväntuulinen kokoajan. Iho-oireet alkoi vähän vajaa 4 kk iässä. Pari kertaa käytettiin reilu viikko kortisonia ja sen jälkeen käytetty ylläpitohoitona pari kertaa viikossa. Iho oli jo selkeästi parempi ennen diettiä, joten en sitten tiedä oliko se muutenkin jotenkin paranemaan päin vai onko tuo dietti nyt ollut se avainsana. Mutta ehkä se selviää maanantaina.



Vauvanruokapurkeista kommentoisin myös että ne onkin ihan käsittämättömiä yhdistelmiä näin allergisten lasten näkökulmasta. Tietysti varmuuden vuoksi välttämistä ei suositella, mutta kyllä haluan aloittaa sellaisella missä on mahdollisimman vähän ensinnäkin eri aineita saati sitten tuollasia mille esimerkiksi isoveli on allerginen (mm. omena). Joten pitää tehdä itse sitten näitä pöperöitä, onneksi ne vielä ainakin maistuu.

Meillä altistus alkaa n.tunnin päästä allergiayksikköön tulosta eli ensin on hoitajan aika (tsekataan vauvan iho, jutellaan miten voinut, tarkistetaan että ei ole saanut mitään allergisoivaa 2 viikkoon jne.) ja sitten lääkärin aika (lääkäri tarkistaa vauvan kunnon esim. korvat ja tarkastaa hoitajan haastattelun perusteella tekemät merkinnät eli tarkastaa lapsen altistuskelpoisuuden). Näissä menee suunnilleen se tunti.



Altistus alkaa 1ml korvikkeen ja veden seosta. Siitä vartin päästä 1ml korviketta, siitä ½h 5ml korviketta, sitten 10ml (vai mitenköhän nämä pienet määrät meni) ja vasta sitten 50ml j siitä n.1h 1dl. Eli n.2-2,5h allergiayksikköön tulosta tulee isompi määrä korviketta. Eli niin pitäisi tähdätä, että lapsella olisi silloin nälkä. Korvike on saatava menemään konstilla tai toisella. Helpointa on, jos lapsi juo isommat määrät tuttipullosta tai nokkamukista, mutta voidaan myös sekoittaa ruokaan. Altistuksen jälkeen lapsi saa syödä normaalisti. Myös altistuksen aikana saa syödä, kunhan on ihan varma, että korvike maistuu myös sitten ajallaan.



Meillä altistusyksikössä oli lapsille varattuna yleisimpiä purkkiruokia, puurojauhetta ja hedelmäsosetta, mutta esim. meidän moniallergiselle sieltä ei sopivia löytynyt eli kannattaa ottaa sopivia eväitä mukaan vaikka vähän reilumminkin (on sitten mistä valita mihin korvikkeen sekoittaa, jos ei maistukaan semmoisenaan). Itselle kannattaa myös varata evästä, sillä iltapäivä on aika pitkällä ennen kuin pääsee kahvilassa käymään.



Itse annoin aamupuuron ja aamutissin normaalisti kotoa lähtiessä, mutta en mitään enää sen jälkeen, niin lapsen suussa oudon makuinen korvike meni näppärästi, kun nälkä oli riittävä, mutta lapsi ei ollut vielä nälästä umpikiukkuinen.