Onko niin että maaseudulla syntyneet 1940-1950 naiset jäivät

Alle puolet taisi olla oppikoulussa?

Mutta kyllä miehissä on ihan yhtä lailla kielitaidottomia ellei jopa enemmän (tuossa ikäluokassa).

Niin ja maalaiskunnissa harvemmin oli oppikouluja.

vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Sitä ennen maaseudun kouluissa oli ihan yleistä että vain ruotsin kieltä opiskeltiin ja sitäkin vain vähän aikaa.

opiskellut mitään kieliä eikä siis niitä osaa. Oli hyvin tavallista että tyttölapset köyhissä maalaistaloissa kävivät vain lyhyen 6 v. kansakoulun jossa ei kieliä opeteltu, enempi kouluttaminen katsottiin usein turhaksi koska "soosinsekoittajia niistä vaan kumminkin tulee ja perse vaan leviää koulunpenkillä" kuten äidilleni isänsä oli sanonut kun vinkui päästä jatkamaan opintoja.

oli äitini saanut opetusta sekä ruotsissa että saksassa.

mitään ruotsia opiskeltu. Oppikoulussa alkoi ruotsi ja sitten saksa tai englanti. Ylemmillä luokilla ransa tai latina.

Kansalaiskoulussa ei opetettu kieliä, oppikoulussa oli ruotsia, englantia ja valinnaista saksaa/ranskaa jne.



Oppikouluja ei ollut maalla kovin tiheässä, joten piti muuttaa kaupunkiin (joskus jopa 20 km matka oli niin hankala, että muutto olo ainoa vaihtoehto). Kuitenkin tytöt olivat jo silloin oppikoulussa hieman yliedustettuja poikiin nähden.



Kyse oli enemmän valinnasta oppikoulu/kansalaiskoulu kuin siitä, asuiko kaupungissa vai maalla.

Mistähän ap taas repi tietonsa? Mun äitini (s. 1949) on kotoisin pienestä itäsuomalaisesta kunnasta ja opiskeli ruotsia ja englantia oppikoulussa.

Muita kieliä oli mahdollista opiskella jos pääsi oppikouluun. Kaikkihan ei sinne päässeet jo senkään takia, että vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lastaan oppikouluun koska se oli maksullinen. Ja maaseudun lapselle olisi pitänyt joku asuinpaikkakin kaupungista löytää jos ei sillä maalaispaikkakunnalla omaa oppikoulua ollut.



Aikuisiällä on moni toki opiskellut kieliä kansalaisopistoissa yms. Mutta paljon on niitäkin joilla ei siihen ole ollut aikaa tai kielipää muuten niin huono ettei kieliä enää aikuisiällä ole oppinut.

Usein äideillä onkin SUURI ROOLI LAPSIENSA KIELITAIDOSSA JA KUOLUNKÄYNNISSÄ.Vissiin mennyt niin ettei "Helenan ja siskojen äitiä" paljon tyttärien sivistys kiinnostanut saati uimaan opetus,vaan tanssia piti osata ja hameen helmaan nostaa oikean miehen kohdalla.Naimisiin piti päästä,muuta ei vaadittu.Näin olen kuullut tyttöjä kasvatettavan.Karmeaa!

koska maalla oppikouluun meno tarkoitti monesti muuttoa muualle, eikä se ollut ihan yksinkertiasta kun kyse oli n. 11-vuotiaista.

Täällä tietoa asiasta.



http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

Äitini ja hänen sisaruksensa ovat ruotsia kansakoulussa opiskelleet, muistaakseni ruotsia oli ainakin 8-9 luokalla. Nuorin sisarus syntyi myöhemmin ja kävi peruskoulua ja opiskeli englantia.

mitään ruotsia opiskeltu. Oppikoulussa alkoi ruotsi ja sitten saksa tai englanti. Ylemmillä luokilla ransa tai latina.

Mistähän ap taas repi tietonsa? Mun äitini (s. 1949) on kotoisin pienestä itäsuomalaisesta kunnasta ja opiskeli ruotsia ja englantia oppikoulussa.

kaikki eivät todellakaan tätä mahdollisuutta saaneet vaan kävivät pelkän kansakoulun jossa kieliä ei opetettu. Ei edes sitä ruotsia. Oppikouluhan oli monille perheille liian kalliiksi tuleva vaihtoehto. Tässä Wikistä oppikoulusta:

"Oppikouluun meneminen ei riippunut pelkästään oppilaan älynlahjoista. Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja sen maksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat, joten vähävaraisilla perheillä ei ollut varaa laittaa lastaan sinne.

Usein myös työläisperheissä haluttiin lapset mahdollisimman nopeasti työhön, mikä onnistui parhaiten käymällä pelkkä kansakoulu ja kenties sen jälkeen ammattikoulu. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat edullisemmat, mutta verrattuna ilmaiseen kansakouluun lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi taloudellista uhrausta. Koulukirjat oli joka tapauksessa ostettava itse eikä ilmaista kouluruokailuakaan ollut. Valtionavun ehtona niin valtion kuin yksityisissäkin oppikouluissa oli kuitenkin vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, joita myönnettiin vähävaraisten perheiden hyvin koulussa menestyneille lapsille. Tällä järjestelyllä pyrittiin turvaamaan, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan oppikouluihin. [2]"

Kansalaiskoulussa ei opetettu kieliä, oppikoulussa oli ruotsia, englantia ja valinnaista saksaa/ranskaa jne.

Oppikouluja ei ollut maalla kovin tiheässä, joten piti muuttaa kaupunkiin (joskus jopa 20 km matka oli niin hankala, että muutto olo ainoa vaihtoehto). Kuitenkin tytöt olivat jo silloin oppikoulussa hieman yliedustettuja poikiin nähden.

Kyse oli enemmän valinnasta oppikoulu/kansalaiskoulu kuin siitä, asuiko kaupungissa vai maalla.

Usein äideillä onkin SUURI ROOLI LAPSIENSA KIELITAIDOSSA JA KUOLUNKÄYNNISSÄ.

isäni ei ollut opiskellut mitään kieliä eikä osannut auttaa läksyissä

Äitini ja hänen sisaruksensa ovat ruotsia kansakoulussa opiskelleet, muistaakseni ruotsia oli ainakin 8-9 luokalla. Nuorin sisarus syntyi myöhemmin ja kävi peruskoulua ja opiskeli englantia.

Vaan vain 6 vuotta. Eli lienee ollut oppikoulussa sittekin äiti ja hänen sisarensa.

Kyllä opiskeltiinÄitini ja hänen sisaruksensa ovat ruotsia kansakoulussa opiskelleet, muistaakseni ruotsia oli ainakin 8-9 luokalla. Nuorin sisarus syntyi myöhemmin ja kävi peruskoulua ja opiskeli englantia.

mitään ruotsia opiskeltu. Oppikoulussa alkoi ruotsi ja sitten saksa tai englanti. Ylemmillä luokilla ransa tai latina.

menivät yliopistoon lopulta jne.Kyllä se laiskuus vielä tänäkin päivänä näkyy naisissa jotka päätyy siivojiksi ja muihin halpatöihin.Turha itkeä jälkikäteen!

Mistähän ap taas repi tietonsa? Mun äitini (s. 1949) on kotoisin pienestä itäsuomalaisesta kunnasta ja opiskeli ruotsia ja englantia oppikoulussa.

kaikki eivät todellakaan tätä mahdollisuutta saaneet vaan kävivät pelkän kansakoulun jossa kieliä ei opetettu. Ei edes sitä ruotsia. Oppikouluhan oli monille perheille liian kalliiksi tuleva vaihtoehto. Tässä Wikistä oppikoulusta:

"Oppikouluun meneminen ei riippunut pelkästään oppilaan älynlahjoista. Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja sen maksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat, joten vähävaraisilla perheillä ei ollut varaa laittaa lastaan sinne.

Usein myös työläisperheissä haluttiin lapset mahdollisimman nopeasti työhön, mikä onnistui parhaiten käymällä pelkkä kansakoulu ja kenties sen jälkeen ammattikoulu. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat edullisemmat, mutta verrattuna ilmaiseen kansakouluun lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi taloudellista uhrausta. Koulukirjat oli joka tapauksessa ostettava itse eikä ilmaista kouluruokailuakaan ollut. Valtionavun ehtona niin valtion kuin yksityisissäkin oppikouluissa oli kuitenkin vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, joita myönnettiin vähävaraisten perheiden hyvin koulussa menestyneille lapsille. Tällä järjestelyllä pyrittiin turvaamaan, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan oppikouluihin. [2]"

Äitini ja hänen sisaruksensa ovat ruotsia kansakoulussa opiskelleet, muistaakseni ruotsia oli ainakin 8-9 luokalla. Nuorin sisarus syntyi myöhemmin ja kävi peruskoulua ja opiskeli englantia.

mitään ruotsia opiskeltu. Oppikoulussa alkoi ruotsi ja sitten saksa tai englanti. Ylemmillä luokilla ransa tai latina.

ei ollut luokkia 8-9, kansakoulu oli kuusivuotinen. Mikäli tuossa ei nyt ole kyse oppikoulusta, tuo opinahjo saattaa olla kansalaiskoulu, mutta sekin oli vain kaksivuotinen. Kansalaiskoulu oli vapaaehtoinen yleissivistävä koulu niille, jotka eivät jatkaneet oppikouluun.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaiskoulu

Todistuksissakin 9 vuoden ajalta lukee myös kansakoulu. Koko paikkakunnalla ei ollut oppikoulua.

Äitini ja hänen sisaruksensa ovat ruotsia kansakoulussa opiskelleet, muistaakseni ruotsia oli ainakin 8-9 luokalla. Nuorin sisarus syntyi myöhemmin ja kävi peruskoulua ja opiskeli englantia.

Vaan vain 6 vuotta. Eli lienee ollut oppikoulussa sittekin äiti ja hänen sisarensa.

Ehkä myöhempinä vuosina, 60-l?, on ollut myös ruotsinopetusta.

Äitini ja hänen sisaruksensa ovat ruotsia kansakoulussa opiskelleet, muistaakseni ruotsia oli ainakin 8-9 luokalla. Nuorin sisarus syntyi myöhemmin ja kävi peruskoulua ja opiskeli englantia.

Vaan vain 6 vuotta. Eli lienee ollut oppikoulussa sittekin äiti ja hänen sisarensa.