Mitä mieltä vanhemmista jotka vastaavat kaikkiin lapsen kysymyksiin rehellisesti?
Kommentit (5)
ikään ja kehitystasoon sopivasti, ei mitään sanottavaa.
Mutta jos jo pikkulapselle kertoo julmanrehellisesti kaiken, ollaan äkkiä aika onnettomassa tilanteessa lapsen kannalta. Lapsi ei ymmärrä vielä kaikkea, käsityskyky ei riitä ja monet asiat eivät sovi pikkulasten korville. Aika ahdistuneen lapsen saa kasvatettua niin, ettei miltään maailman pahalta ja julmuuksilta suojele.
Toki siis ikätaso huomioiden jne perusjutut, mutta miksi ei vastaisi lapselle rehellisesti kysymyksiin?
Tai no, ehkei teinin kaikkiin häntä itseään kyssäreihin kannata vastata ihan rehellisesti, mutta noin niin kuin muuten ;-)
En satuile joulupukista tai hammaskeijusta ja vastaan kysymyksiin niin rehelliseti kun voin. Tähän asti on mielestäni onnistunut ihan hyvin, vanhin lapsista on kolmannella. Suoraan valehdella en voisi. Johonkin oikein vaikeaan kysymykseen(en tiedä mikä se voisi kyllä olla)voisin vastata että se ei ole sellainen asia mitä selitän lapsille, sitten isompana voin kertoa.
En myöskään käytä valkoisia valheita kuten "ei ole jätskiä" tai "orava vei tutit". Vaan kerron sen että jätskiä on kyllä mutta sitä ei nyt tänään saa jne. Mielestäni valehtelu ei ole sopivaa ja valkoisilla valheilla pidetään lasta tyhmempänä kun onkaan ja yritetään itse päästä helpommalla.
niin, että ottaa huomioon lapsen iän ja kehityksen, niin oikea tapa.
Mihin kysymykseen nyt sitten pitäisi valehdellakaan.