Onko liikaa odottaa et 11v tyttö osaisi vastata jotenkin tekstariin?
Kyse kummitytöstäni..olen välillä laittanut tekstarilla onnitteluviestejä jos on ollut vaikka nimpparit, mutta koskaan ei tule mitään vastausta. Taas laitoin tekstarin jossa onnittelin nimppareista ja lähetin lisäksi kirjekuoressa kortin ja pienet lahjat (kaulakoru ja rannekoru). Mutta ei taaskaan vastannut tekstariini mitenkään:/ Eiks tuon ikäisen pitäisi jo osata kiittää??
Kommentit (34)
Joidenkin mielestä tekstarikiittely on moukkamaista. Miksi et tapaa kummilastasi?
käyn, mutta ei me mitään nimppareita juhlilla vietetä. Niin ja tyttö osaa kyllä todellakin käyttää kännykkäänsä..t:ap
Joidenkin mielestä tekstarikiittely on moukkamaista. Miksi et tapaa kummilastasi?
tavata..mutta ollaan ihan hyvissä väleissä kuitenkin. Se on ujo likka aikuisten seurassa, luulisi että olisi tekstarilla helpompi sanoa se kiitos. Mutta toisaalta, miksi edes odotan sellaista kun eihän nykyajan aikuisetkaan viitsi vastata ystäviensä tekstariin kuin vasta viikon päästä -jos sittenkään. Tuli mieleen taannoinen keskustelu jossa tuli selväksi, että ystävienkin on turha odotella vastausta tekstariin, kun voi soittaa jos on asiaa!
eikä halua kuluttaa saldoa kiitos-viesteihin??
Meillä poika 11v, ei juurikaan noteeraa koko puhelinta,vastaa jos soitetaan, mutta textarit voi huomata vasta monen päivän päästä.
Eikä yleensä itse huomaa lähettää kiitos-viestejä, minä yleensä muistutan niistä.
eikä halua kuluttaa saldoa kiitos-viesteihin??
Meillä poika 11v, ei juurikaan noteeraa koko puhelinta,vastaa jos soitetaan, mutta textarit voi huomata vasta monen päivän päästä.
Eikä yleensä itse huomaa lähettää kiitos-viestejä, minä yleensä muistutan niistä.
nimipäivien johdosta eikä vastaan kenellekään, kun se syö jo saldoa.
Silloin ennen vanhaan, kun moni sai postikortteja nimipäiväksi tai synttäriksi, oliko niistä tapana soittaa ja kiittää? Jokaisesta?
Varsinkin jos siinä lukee vain lyhesti nimpparionnea. Kuka sellaista jaksaa noteerata?
No sen tiedän ettei av-mammat jaksa vastata ystäviensäkään tekstareihin..
lähes kaikilla saldo-rajoitus 10-20e.
Ja kyllä he miettivät mitä viitsii soitella/textailla.
Vaikka se 1 viesti ei paljoa maksa,mutta kyllä sekin sitä saldoa syö.
Kyllä ne saldot jätetään mieluummin kavereiden kesken soitteluihin...vanhemmille soitetaan aina pilarit,ettei saldo kulu.
Ap:n tapauksessa saldoraja on voinut vaikka tulla täyteen.
Varsinkin jos siinä lukee vain lyhesti nimpparionnea. Kuka sellaista jaksaa noteerata?
No sen tiedän ettei av-mammat jaksa vastata ystäviensäkään tekstareihin..
Av-mamma voi vaivautua vastaamaan vain, jos joku lähettää ruusupuskan ovelle. Sitä mitättömimpiin viesteihin ei kannata vastata, se on täyttä ajanhukkaa.:D
Montakohan ystävää tällä av-mammalla mahtaa olla?:)
ja korujen lisäksi laiton myös 10e rahaakin! t:ap joka ei enää ihmettele tätäkään asiaa. Aivan normaalia näköjään kiittää säälittävästä nimpparilahjasta. Kiitos.
Varsinkin jos siinä lukee vain lyhesti nimpparionnea. Kuka sellaista jaksaa noteerata?
No sen tiedän ettei av-mammat jaksa vastata ystäviensäkään tekstareihin..
ja korujen lisäksi laiton myös 10e rahaakin! t:ap joka ei enää ihmettele tätäkään asiaa. Aivan normaalia näköjään kiittää säälittävästä nimpparilahjasta. Kiitos.
Varsinkin jos siinä lukee vain lyhesti nimpparionnea. Kuka sellaista jaksaa noteerata?
No sen tiedän ettei av-mammat jaksa vastata ystäviensäkään tekstareihin..
He soittavat onnittelut tai jos laittavat kiiressä tekstarin, eivät odota siihen vastausta. Eivätkä odota siihen ruusupuskaankaan vastausta, niitäkin on tullut. Se on tosiystävyyttä!
Varsinkin jos siinä lukee vain lyhesti nimpparionnea. Kuka sellaista jaksaa noteerata?
No sen tiedän ettei av-mammat jaksa vastata ystäviensäkään tekstareihin..
Av-mamma voi vaivautua vastaamaan vain, jos joku lähettää ruusupuskan ovelle. Sitä mitättömimpiin viesteihin ei kannata vastata, se on täyttä ajanhukkaa.:D
Montakohan ystävää tällä av-mammalla mahtaa olla?:)
Ystävät ymmärtävätkin hyvin eivätkä pahastu, jos kiitos uupuu. Kummitäti, isovanhemmat tai muut sukulaiset eivät kuitenkaan ole ystäviä vaan sellaisia henkilöitä, joita olisi kohteliasta kiittää.
Ja kyllä minä kiitän ihan ystäviäkin lahjasta, ihmettelen, jos muut eivät tee niin.
Minusta onnittelut soitetaan, tekstarilla laitetaan kaikenlaista kiertokirjettä jne. tai sitten silkkaa asiaa. Lapseni eivät kiitä tekstarionnitteluista, koska eivät koe sen olevan tarpeen. En muuten itsekään naamakirjassa kiitä saamistani onnitteluista jokaista henkilökohtaisesti eikä taida kukaan muukaan niin tehdä.
Vanhempien pitäisi opettaa lapsensa että kuuluu normaaleihin käytöstapoihin ilmaista jotenkin kiitos kun saa lahjan - jos lahjan saa kasvokkain niin se kiitos sanotaan siinä ja jos lahja tulee postissa niin kiitos joko soitetaan, tekstataan tai laitetaan kiitoskortti. Mutta jos vanhemmat ovat niin idiootteja etteivät tällaistä opeta niin miten se lapsikaan tavat oppii.
Minulla on kanssa tämänsorttinen kummilapsi, olen laittanut esim. pieniä "ylläripaketteja" mutta mistään ei koskaan kiitosta kuulu. Olen ajatellut että lapsi ei saa vanhempiensa idioottimaisuudesta kärsiä joten jatkan omaa osuuttani kun täyttää 15 v ja sitten loppuu. Olen kyllä omalta osalta yrittänyt (hienotunteisesti)opastaa mitä kuuluu hyviin käytöstapoihin mutta kun tapoja ei kotona kannusteta niin ei muutosta tapahdu.
En koskaan anna kummilapselle lahjaa odottaen siitä kiitosta vaan siksi, että haluan antaa lahjan. Tekstarilla en onnittele milloinkaan vaan viitsin nähdä vaivaa ja ostaa oikean kortin.
Tekstiviestionnittelut ovat noloja: miksi et voi soittaa ja onnitella, saisit kiitokset samantien.
niin ei välttämättä tajua. Mun 10 v. lähetti just kummitädille kiitosviestin, mutta se lähti siitä, kun mä sanoin, että lähetätkö viestin. Ei hän itse sitä olisi tajunnut, vaikka innoissaan menikin sitä näpyttelemään enkä yhtään tiedä mitä oikeasti kirjoitti. Se lähtee aika pitkälle aikuisista