Kenen tehtävä on päättää lasten kyläilyn loppumisesta?

Paras jos kysyt tuon lapsen vanhemmilta että laitetaanko kotiin johonkin tiettyyn aikaan vai saako olla niin kauan kun teille sopii. Näin vältytte väärinkäsityksiltä.



Meilläpäin tuntuu yleinen tapa olevan että lasten vierailut kestävät noin 2 tuntia. Lapset sanovat usein jo sisään tullessaan että saa olla 2 tuntia. Joskus laitan lapsen vanhemmille viestiä että saisko olla pidempään kun leikit sujuu tosi hyvin ja toisinaan laitan lapsen jo aikaisemmin kotiin jos ollaan vaikka lähdössä jonnekkin.

Etukäteen, se on se normaali tapa.

että lapsen saa lähettää kotiinsa kun katsovat parhaaksi. Joskus on naapurissa vain 10 min joskus pidempään. Ei kylään voi mennä kahdeksi tunniksi, jos toisilla on jotain menoja, ruokau tai vaikka vieraita tulossa.



Ja olen sanonut, että lasta saa komentaa heidän sääntöjen mukaan.

Mutta jos ei ole sovittu etukäteen mitään, niin minusta kyläilijän vanhempien kuuluu jossain vaiheessa vaikka soittaa ja kutsua lapsi kotiin tai kysyä isäntäväeltä, olisiko lapsen hyvä jo lähteä vai onko jotain kesken tms.



Itse en ainakaan odottelisi kyläilevän lapsen vanhempana vain koko iltaa, koskahan se nyt lähetetään sieltä kotiin, jos kyseessä esim. pikkukoululainen.

soittaa lastaan kotiin syömään tms. Toki paras olisi sopia vierailuaika vanhempien kanssa etukäteen, mutta jos lapsi tulee yksin käymään, niin kyllä mä oletan, että vanhemmat soittavat/hakevat lapsen kotiin. Ja ei mun mielestä lapsi voi olla kylässä tuntitolkulla syömättä eli lapsi soitetaan kotiin syömään, ja jos kaikille käy, niin leikit voi jatkua sen jälkeen uudestaan. Eri asia tietysti, jos on etukäteen sovittu, että vieras syö kylässä. Tosin kyllä mä olen usein laittanut kaverin kotiin, jos ollaan lähdössä jonnekin tai käydään iltatoimiin.



Kuopus on nyt vielä niin pieni, että vierailut sovitaan aikuisten kesken. Sovitaan siis monelta lähetetään lapsi kotiin. Nyt vierailut ovat 1-2h. Isompien kaverit voivat olla koko päivänkin, mutta käyvät välillä kotona syömässä. Tosin heidän vierailuihin ei aikuisten tarvitse enää puuttua.

Etukäteen, se on se normaali tapa.

Normaali tapa tuon ikäisillä on kyläillä naapurissa ilman vanhempien sekaantumista asiaan. Eikä mitään paria tuntia, vaan kunnolla.

Omilleni sanonm nilloin on kotiin tultava ja vierailta kysyn, koska heitä kotiin odotetaan. Jos kyläpaikasta käsketään kotiin aiemmin, on omieni tultava kotiin ekasta kehoituksesta, eikä mussutettava mitään "mutkuäitisanoet..." senkun tekevät, niin toiste ei tarvi mennä. Ja sama toisin päin. Jos syystä tai toisesta vieraat ei meille saa jäädä niin pitkäksi aikaa kuin kotoaan on lupa, niin surutta pistän pihalle.



Ja jos jollekin vieraalle ei ole mitään kotona kotiinmenosta puhuttu, niin sit pistän kotiin silloin kun mulle sopii :) Kai ne nyt vanhemmat sentään osaavat lapsiaan kysellä, jos niitä johonkin kaipaavat?

Jos vanhemmat tuovat, vanhemmat myös hakevat tai aika sovitaan. Alle kouluikäiset ja kauempana asuvat on hyvä muutenkin tarkistaa vanhemmilta, jos tietää numeron. Jos taas lapset menevät pihalta naapuriin itse, saa naapuri pistää pihalle, kun heillä on aika lopettaa leikit. En minä voi tietää, kenen pihalle lapset ovat menneet leikkimään ja milloin siinä kodissa syödään tai laitetaan vauva nukkumaan. Meiltä myös kehotetaan vieraat lapset ystävällisesti pihalle, kun aletaan syödä tai on muuta tekemistä.



Lapsille on luonnollista, että aikuiset ohjeistavat. Tyhmintä olisi odottaa, että lapsi itse leikin tiimellyksessä muistaa lähteä ajoissa tai huomaa, kun perheen vanhemmat silmäilevät hermostuneina kelloa.

Jos lapsi itse kyllästyy, hän voi lähteä kotiin ( ellei ole sovittu vanhempien kesken jotain tiettyä aikaa).



Lapsen vanhemmat voivat soittaa/hakea lapsensa kotiin milloin haluavat.



Kyläpaikasta voidaan lähettää lapsi ( ellei tosiaan ole jotain tiettyä sovittu) kotiin milloin vaan.



EI kannata eikä tarvitse tehdä asioista liian vaikeita.

Lapset on nyt 7- ja 9-vuotiaat.



Naapurin lapset mun on pitänyt käskeä kotiin, kun ei vanhemmat näköjään useinkaan sano lapselleen kotiintuloaikaa - tai sitten se on liian myöhään tai niin, että kylästelystä tulee liian pitkä.



Ei meidän lapset tykkää liian pitkistä vierailuista naapureilta. Väsyvät ja alkavat kaipaamaan omaa rauhaa. Naapurin poika saattaa tulla klo 10 viikonloppuaamuna ja ilmoittaa, että kotiin tarttee mennä klo 17. Ei mun lapset jaksa noin kauaa, varsinkaan, kun hän ei ole mikään hyvä kaveri, eikä leikit suju. Mä sitten ajan kotiin, kun mun lapsilla on mitta täys.



Toisen naapurin poika taas asuis täällä, jos annettaisiin. Ongelma on vain, ettei hän ole yhtään saman tyylinen kuin meidän poika, joten nekään vierailut ei kovin pitkiä voi olla kun ei se vaan suju.



Tytön kavereiden kanssa menee paremmin ja helpommin, kun yleensä sovitaan asiat vanhempien kanssa - ja tytöt osaavat itsekin jo sanoa, ettei nyt enää kiinnosta tai nyt mä menen kotiin.



Pojan parhaat kaverit asuvat vähän kauempana, joten niistä kylästelyistä sovitaan vanhempien kesken puolin ja toisin - ja ne sujuu hyvin, kun on sovittu ajat :)