Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä kauhea läskipaska olenkaan!!! Oksennan!

Vierailija
04.05.2012 |

Miten ihminen voi olla näin TYHMÄ, että on antanut itsensä lihoa muodottomaksi läskiksi kotiäitivuosien aikana. En voi kuin oksentaa, kun näen oman peilikuvani.



Esikoisen syntymästä on kahdeksan vuotta, ja nyt yhteensä 3 lasta saatettu maailmaan. Esikoisen syntymän jälkeen olin "Super Marjo", eli olin jo sairaalasta kotiutuessa samoissa mitoissa kuin ennen synnytystä. Tuolloin olin siis 168cm ja 57kg.

(En siis yhtä laiha kuin Super Marjo, mutta siis palauduin synnytyksestä heti, kun raskauskiloja ei ollut karttunut lainkaan, vaan se +9kg mitä vauvamaha+muu toi, jäi sairaalaan.)



Mutta NYT, kahdeksan vuoden jälkeen vaaka näyttää 112kg!!!!!!! =O Ei juma**uta!!! Voiko säälittävämpää ja selkärangattomampaa ihmisen irvikuvaa ollakaan. Miten kukaan voi olla näin tyhmä, että syö itsensä tällaiseksi? Enkä myöskään ole enää 8 vuoteen edes liikkunut. Mikä luuseri!!!



Ennen lapsia halveksin naisia, jotka antoivat itsensä rupsahtaa ja lihoa lasten saannin jälkeen, mutta minusta itsestäni tulikin sellainen.



On minulla ihna diagnosoitu synnytyksenjälekiset masennukset, jotka varmaan osittain laukaisi syömishäiriön, eli ylenpalttisen ahmimisen ilman mitään kotrollia. Masennus on voitettu, mutta kiloja kerään edelleen entiseen tahtiin.



Ensi syksynä aloitan sairaalan laihdutusryhmässä, mutta ajattelin jo nyt aloittaa nutraamisen. Muta eihän siitä mitään tullut. Viikon ajan nutrasin onnistuneesti ja kävin joka päivä reippaalla kävelylenkillä. (Hengästyin todella pahasti siitä reippaasta kävelystä, niin huonossa kunnossa olen.) Yritin lenkillä juosta, ja onnistuin juuri ja juuri juoksemaan 2min yhtä kyytiä. Sen jälkeen tuntui että lähtee taju, silmissä sumeni ja oksensin. Eikai se vaarallista ole, vaan uusin 2min juoksuni taas seuraavanakin päivänä kävelyllä, vaikka se iski taas samat "oireet".

Että mä olenkin ällöttävä läski!!!!



Tänään sitten repsahdin, ja tänään on syöty taas normaalin ruuan lisäksi 2 suklaalevyä ja pussillinen sipsiä. Kun tuijotan oma peilikuvaani, minuun iskee niin suuri epätoivo ja luovuttamisen tunne, sillä nähtyäni itseni ymmärrän että olen ikuisesti ruma ja lihava. Ei tällaisesta voi enää tulla ihmisen näköistä tekemälläkään.



Voi oksetus!!!



Olisi edes sellainen aviomies joka sanoisi suoraan, että ole ruma ja ällöttävä läskieni kanssa, niin saattaisin alkaa laihduttamaan edes sen takia. Mutta kun tuo mieskin vain jaksaa kehua ja hehkuttaa, miten kaunis olen, ja haluttava, rakastaa mukamas muotojani ja on koko ajan puristelemassa ja haluamassa seksiä ihan yhtä lailla kuin silloin 15 vuotta sitten (reilusti yli 50kg kevyempänä).



Mutta kun mä olen näiden läskieni takia niin kuvottava köntys. Hyi saa**na!!!! >:/



Kiitos ja anteeksi, oli vain pakko avautua.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan hirmuisesti tsemppiä painonpudotukseen! =)

Vierailija
2/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka otinkin pilalle syödystä ruhostani kuvat joka kuvakulmasta alasti. Yritän järkyttää ja suorittaa jonkinlaista shokkihoitoa itselleni, jotta ymmärtäisin pitää suuni tiukasti kiinni kaiken syötävän edessä.



Mutta tässä on kyllä todella lähellä minun kroppani kaulasta alaspäin:



http://2.bp.blogspot.com/-bi6my806SxM/Tq7bQq8cErI/AAAAAAAAAIU/ZlVZb_4-A…



ap - läskipaska

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä en ees kykene nutraamaan muutamaa päivää kauempaa,kun en kestä nälkää.

mun mitat on 89 kiloo ja 162 cm.

Vierailija
4/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö ylensyöminen okseta?

Vierailija
5/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

toiselta, jota "lapset ei lihottaneet", ihan muuten vaan olen "onnistunut" lihomaan.



T. 169/98



Vierailija
6/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jokaisella on selviytymis keinonsa tässä elämässä ja mulla se oli syöminen. Se on helppo jälkeenpäin todeta että miksi annoin itseni lihoa. Kaikelle on syynsä eikä kaikki ole aina laiskuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

165/68 kg. En siis mikään yli satakiloinen mutta siro rakenteeltani niin näytän satakiloiselta. Näin itsestäni valokuvan, jossa makkarat vaan hylly. Hyi saatana.

Vierailija
8/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei pidä olla liian ankara itselleen, niitä repsahduksia kyllä tulee. Pääasia ettei luovuta!



Ja ihanaa että sinulla on rakastava mies, pyydä häneltä tukea laihduttamiseen ja käykää vaikka yhdessä kävelyllä.



Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa että sulla on hyvä mies joka tukee sua kaikesta huolimatta.



Unohda se nutraaminen ja muut humpuukit! Itse olen laihdutellut tässä raskauskiloja ihan reipasta tahtia syömällä kunnon aamiaisen ja lounaan ja sitten - tadaa! - iltapäivällä EI TULE sitä sipsi/karkkihimoa kun on kylläinen. Makeannälkä on nälkää, ei sen kummempaa.



Mulla ei ole mikään ongelma nyt pudottaa painoa tasaista tahtia kun tajusin tuon että söin aina liian vähän ja siksi iski ne himot iltapäivällä. Pystyn pitämään 1200 kcal päiväenergioita kun syön tuhdisti ennen iltapäivää! Pystyisin jatkamaan tällä ruokavaliolla hamaan loppuuni asti.



Tsemppiä ja ole armollinen itsellesi, olet kaunis! Usko sitä ukkoasi :)

Vierailija
10/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiloklubin sivuilla. Yllättävän hyvä palvelu ja lisäksi ilmainen. Voit määritellä siellä tavoitteesi ja ohjelma laskee painonpudotukseen kuluvan ajan. Ohjelma itsessään tarjoaa kalorimäärät ja kun sinne kirjaat uskollisesti kaiken syömäsi, voit seurata kalorien karttumista päivän mittaan. Tärkeä pointti on olla itselleen rehellinen ja kirjata todella kaikki mitä syö, muutenhan tuon tyyppisestä laihduttamisen apuvälineestä ei ole hyötyä.



Tavoitepaino kannattaa ehkä ilmaista etappeina, ei heti suoraan sitä todellista tavoitetta vaan vaikkapa nykyinen paino - 20 kg.



Tuon palvelun avulla voi vaikka suunnitella syömisensä etukäteen, kirjata ne sinne ja pysyä niissä.



Lisäksi voit kirjata ylös kaiken liikkumisesi ja seurata sen vaikutuksia kalorimäärään. Liikkumisen kanssa ole armollinen itsellesi. Ei sinun todellakaan tarvitse juosta, jos se tuntuu pahalta. Reipas kävely on parempi vaihtoehto nivelillekin ja ennen kaikkea mielelle. Sitten, kun kunto kohoaa, voit ottaa sauvat avuksi ja myöhemmin vaihtaa kävelyn juoksuksi, jos niin haluat. Muista liikkumisen suhteen, että pienikin liikunta on parempi kuin ei lainkaan liikkumista. Eli jos et jaksa vetää joka päivä tunnin lenkkiä, tee vaikka 20 minuuttia tai 30 minuuttia.



Tsemppiä laihdutukseen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

rakastava puoliso. Puhu hänelle, että haluat tukea painosi pudottamiseen ja että sinulla olisi helpompaa olla itsesi kanssa hiukan kevyempänä. Muista kittää miestäsi siitä ,kun hän on olemassa ja rakastaa sinua sellaisena kuin olet.

Tee sitten itse pöieniä muutoksia, ei mitään pikadieettejä. Jätä herkut pois ja korvaa ne hedelmillä. Vain yksi muutos kerrallaan, niin on helpompaa sinulle. Onnistut!

Vierailija
12/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

menet kiloklubiin kuten jo neuvottiin ja etsit käsiisi Patrik Borgin kirjoja. Niissä on viisaita ajatuksia pysyvistä elämäntapamuutoksista.



Ei kukaan pysty juoksemaan joka päivä, jos syö vain nutrauspusseja. Muutenkin niitä syömällä tai yleensäkin syömällä liian vähän repsahtaa varmasti.



VÄHENNÄT herkkuja - et kiellä niitä kokonaan, koska kiellettyä tekee mieli ja pienestäkin repsahduksesta kamala morkkis ja ehkä seurauksena ahmiminen ajatuksella mitä väliä enää. Eli sallit itsellesi jonkun herkun, vaikka palan suklaata joka ilta kun olet laittanut lapset nukkumaan. Tai jäätelön kaksi kertaa viikossa. Tai mitä nyt sitten haluat syödä. Järkevöität vain määrät ja kerrat.



LISÄÄT kasviksia ja hedelmiä. Joka aterialla jotain. Mielellään puolet lautasesta salaattia tai lämpimiä kasviksia, muu normaalia ruokaa. Aamulla, välipalalla ja illalla muun lisäksi hedelmä.



JUOT tarpeeksi vettä. Unohdat sokerijuomat.



PROTEIINIA tarpeeksi. Se pitää nälän. Ei mitään karppausta tarvitse aloittaa, mutta itse huomasin, että syön liian vähän proteiinia. Sitä jokaisella aterialla jossain muodossa. Lihaa, kanaa, soijaa, tofua, kananmunaa, rahkaa, raejuustoa...



Tsemppiä. Yksi muutos kerrallaan, kyllä se siitä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tänään on tuntunut AIVAN SAMALTA!!! Yäk, inhoon itteeni :(

Vierailija
14/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

liikunnan suhteen:



UNOHDA nuo joka päivä juoksulenkki-touhut! Se on varma tapa hankkia rasitusvammat ja liikuntakammo. Kukaan ylilihava, rapakuntoinen ei voi alkaa suoraan tehdä juoksulenkkejä joka päivä. Ehkä joku päivä, kun olet laihtunut mutta ei nyt. Mistä liikunnasta nautit? Harrasta sitä! Onko uiminen, tanssiminen, pyöräily mieluista? Liikuntaa on myös kroketti lasten kanssa, haravointi, lumityöt...kaikki minkä ajan olet pois sohvalta ja jääkaapin ääreltä. Aloita siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
04.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Victoza niminen lääke. Se on II-tyypin diabetekseen indisoitu Suomessa, mutta maailmalla sitä käytetään myös pelkästään laihdutuslääkkeenä. Se ei laske verensokeria liian alas vaikka lähtöarvot olisivat normaalit. Pistetään ihon alle kerran vuorokaudessa. Hillitsee nälkää todella paljon ja muuttaa sokeriaineenvaihduntaa. Varaa nopeasti aika sisätautilääkärille ja keskustele siellä asiasta. Ainut miinus on, että lääke maksaa yli 100€/kk.



Mulla lähtöpaino oli 92kg ja nyt 59kg. Tämä Victozan avulla kuudessa kuukaudessa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kahdeksan