Lue keskustelun säännöt.
Työpaikkakiusaaminen ja henkinen uupumus
04.05.2012 |
Mulla pari vuotta ollut työkaverina yks joka kiusaa mua niin ettei kukaan muu huomaa. En tajua mitä olen hänelle tehnyt. Kaikki muut pitää mielyttävänä tyyppinä ja ihmettelee miksi en pidä tästä tyypist.
Esimiehelle kerran sanoin, mutta esimies ilmeisesti tykkää ko. tyypistä enempi kun minusta ja ei oikeen sanonut mitään.
Nyt alan itse olemaan niin väsynyt että hain raskauden varjolla sairaslomaa, kun en enää jaksanut.
Harmittaa ja itkettää kun tuollaiset tyrannit pärjää joka paikassa ja sitten jos on vähän heikompi niinkuin minä niin joutuu vetäytyyn ja etsimään uuden työpaikan.
Ja näitähän ei ymmärrä kuin toinen saman kokenut.
Kommentit (5)
Työpaikkakiusattu olen minäkin. Työskentelen hoitoalalla pienessä yksikössä. Kaikki on mennyt siihen pisteeseen että anon siirtoa muualle. Pelkään joka päivä mennnä töihin, ja mietin että mistähän tänään huudetaan ja komennetaan? Olen esimiehelleni tästä puhunut, mutta hän tuntuu uskovan enemmän kollegoitani jotka ovat minua 20-30 v vanhempia. Hän tuntuu myös olevan täysin avuton suulaiden alaistensa edessä. Todella vaikea hiljaisena ja arkana ihmisenä saada oikeutta. Tästä aiheesta puhutaan niin paljon mutta totuus on että ahkeria ja hyviä hoitajia sorretaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko kirjoittaa ylös aina kun jotain tapahtuu, siitä voisi olla apua kun selvität asiaa työsuojeluihmisten kanssa.
Eivät isekään uskalla ja tai jaksa puuttua näihin vaikeisiin ihmisiin työpaikalla. Useinhan se on niin, että se kiusaaja on ennenkin kiusannut, kiusattu vain aina lähtenyt työpaikalta, ja tilalle tullut uusi, jota aletaan kiusaamaan.
Parasta vaan on ottaa jalat allensa. Prosessi jossa aletaan kiusaamista purkaa on vaan niin pitkä ja rasittava. Kiusaajahan kiistää aina kaiken, ja tekee itsestään uhrin. Vaikea sitten ottaa selvää mikä on totuus. Harvalla työpaikalla kiusaaminen saadaan kuriin.
mitä kaikkea sitä joutuu kestämäänkään vielä kun ei ole yhtä kova suustaan kuin muut ja aina naamavärkki ärsyttää jotakin.
Yritetäänkö antaa niiden ihmisten olla omassa arvossaan ja välillä sanoa takasin samalla mitalla, oikein muiden edessä?...
Kerran annoin palaa, mutta korrektisti, ja loppupäivän tämä kiusankappale mätämuna juoruakka käyttäytyi ihan kunnolla.
Samaa mieltä esimiehistä. Pahinta on kun esimies pelkää alaisiaan niin paljon, että menee mukaan siihen. Kokemusta siitäkin. Kun oli viimeinen työpäivä ja lähtöhaastattelu, kerroin esimiehelle mitä mieltä olin kun hän ei osannut modostaa omia mielipiteitään minusta.