Koira tekee kai kuolemaa :(
Mä en tajua mikä sillä on, se oli aamulla ja päivällä vielä ihan kunnossa. Eläinlääkärille on soitettu, mutta siellä oli ruuhkaa ja se soittaa mulle takas puolen tunnin sisään.
Madotin koirani pari tuntia sitten matolääkkeellä jolla olen sen aina madottanut. Se nukkui sohvalla ja pissasi siihen, siis makuuasennossa. Nyt sen jalat ei kanna kunnolla ja kuulo tuntuu menneen. Limakalvot on terveenoloiset ja silmät kirkkaat, mutta koira tärisee ja on poissaolevan oloinen. Tunnustelin koiran kokonaan eikä se vinkunut tai aristanut mitään paikkaa.
Mutta se katsoo mua niinkun se pyytäisi apua. Pitäkää mua outona, mutta toi koira on mulle kaikki enkä tiedä mitä teen jos sen joudun lopettamaan.
Kommentit (39)
Numerolle 23. haluan sanoa lohduttavan sanan. Uskon että koirallasi oli paras mahdollinen kuolema. Oman rakkaan emännän/isännän sylissä rauhassa ja turvassa. Kivut koirakin voi sietää jos vain tietää olevansa turvassa. Näin olen ainakin havainnut meidän koirasta. Olen onnellinen sinun ja koirasi puolesta että ystävälläsi oli noin hyvä lähtö. Mieheni koiralla ei ollu. Koira oli vanha ja sairastellut jonkun verran. Oli kuitenkin aamulla niin hyvässä kunnossa, että mies vei koiran ulkotarhaan jossa se parhaiten päivät viihtyi (metsästyskoira kun oli, suomenpystykorva). Ajatteli että ottaa koiran taas takaisin sisälle heti kun tulee töistä. Eläinlääkärille oli varattu seuraavaksi päiväksi aika (täällä Lapissa pitää tosissaan odottaa eläinlääkäriaikoja kun yksi lekuri hoitaa niin lehmät, porot, kissat, koirat, hevoset kuin muutkin). Kun mieheni tuli kotiin koira oli kuollut. Koira löytyi aitauksen oviaukon edestä. Aivan kuin se olisi ollut siinä odottamassa joko isäntä tulisi hakemaan "turvaan". Mieheni vieläkin suree tuota eikä pääse koiran kohtalosta yli. On päättänyt että nykyinen koiramme saa kuolla meidän läsnäollessamme, mieluiten syliimme.
ihan tuli taas tippa linssiin vaikka aikaa on jo monta vuotta!
Sai toisen, paljon voimakkaamman kohtauksen ja n 10 min kohtauksen jälkeen kuluttua luovutti.
Koiran kuolema on kamala paikka. Menetin itse kesällä 4-vuotiaan rakkaan koirani. Voimia.
Itken kanssasi ;(...
Itse jouduin viemään reilu kuukausi sitten ihanan pikkukoiramme viimeiselle matkalleen. Ikävä on kova...
Voimia ja halauksia! Koirallasi oli varmasti ihana elämä. Onneksi sai viettää viimeiset hetkensä rakkaan omistajan turvallisessa huomassa.
Sai toisen, paljon voimakkaamman kohtauksen ja n 10 min kohtauksen jälkeen kuluttua luovutti.
Voimia sinulle. Itsellänikin koira jota rakastan ihan älyttömästi ja on perheenjäsen.
Sai toisen, paljon voimakkaamman kohtauksen ja n 10 min kohtauksen jälkeen kuluttua luovutti.
Todennäköisesti tuolle ei olisi voinut oikein mitään. Hyvä puoli on ettei joutunut kärsimään kauaa vaan lähtö oli nopea.
entä jos koira tärisee ja piettää häntää alhaalla ja makaa kopissaan,nuolee huulia ja näyttää kuin ei välittäisi mistään??? :(
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 17:05"]
entä jos koira tärisee ja piettää häntää alhaalla ja makaa kopissaan,nuolee huulia ja näyttää kuin ei välittäisi mistään??? :(
[/quote]
Voi olla myrkkyä, on ainakin kovin sairas. Pitäisi saada pois kopista, ihmisten silmien alle lämpimään ja valoisaan sisätilaan, jotta tilannetta voi seurata.
Entä jos sen vanhemmilla oli joitakin asioita jotka liittyvät tuommoiseen
Oliko pihallanne myrkkyä vaikka jotain joka karkottaa esim hyönteiset ja tuholaiset. Etteivain olisi jossain päässyt maistamaan jotain tuollaista tököttiä. Koiranne tärinä kohtaukset vaikuttivat myrkytykseltä. ps paljon halauksia ja osaan ottoni perheen jäsenen menetyksestä
mene lääkäriin! soita 0100100 kysy mikä päivystävä vaikka yksityinen lääkäri! tai vie eläinkliniikkaan! onhan siellä joku päivystys.soita nyt 0100100 ja kysele myös sieltä jos vsikka joku yksityinen lääkäri päivystys jos ei tavallinen kliniikka. kaikkea hyvää teille.
Otan osaa. Täällä jännitetään myös koiran puolesta. Loukkasi takajalkansa mökillä ja ei siinä muuten mitään, mutta koira on jo 13-vuotias. joten jos on jotain isompaa mikä tarvisi isoa leikkausta hoidoksi, on se tuon ikäiselle käytännössä lopetustuomio, vaikka muuten onkin erittäin hyväkuntoinen ollut...
Huvittavia nämä vastaukset yli vuoden vanhaan ketjuun jossa jo kerrottu että koira kuoli.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2013 klo 12:44"]
mene lääkäriin! soita 0100100 kysy mikä päivystävä vaikka yksityinen lääkäri! tai vie eläinkliniikkaan! onhan siellä joku päivystys.soita nyt 0100100 ja kysele myös sieltä jos vsikka joku yksityinen lääkäri päivystys jos ei tavallinen kliniikka. kaikkea hyvää teille.
[/quote]
kualiks tää koira ku omistaja vaa kirjotteli nettii eikä lähteny lekurille..
ei missään lukenu et miten kävi
Kipua paljon ilmeisesti koiralla, joka tärisee. Huuliaan nuolemalla yrittää rauhoittaa itseään.Eläinlääkäriin hoidettavaksi
Vierailija kirjoitti:
Kipua paljon ilmeisesti koiralla, joka tärisee. Huuliaan nuolemalla yrittää rauhoittaa itseään.Eläinlääkäriin hoidettavaksi
Nyt on aika kovan luokan nekropostausta!
Meillä täällä tekee kuolemaa 80 vuotias äiti.
Numerolle 23. haluan sanoa lohduttavan sanan. Uskon että koirallasi oli paras mahdollinen kuolema. Oman rakkaan emännän/isännän sylissä rauhassa ja turvassa. Kivut koirakin voi sietää jos vain tietää olevansa turvassa. Näin olen ainakin havainnut meidän koirasta. Olen onnellinen sinun ja koirasi puolesta että ystävälläsi oli noin hyvä lähtö. Mieheni koiralla ei ollu. Koira oli vanha ja sairastellut jonkun verran. Oli kuitenkin aamulla niin hyvässä kunnossa, että mies vei koiran ulkotarhaan jossa se parhaiten päivät viihtyi (metsästyskoira kun oli, suomenpystykorva). Ajatteli että ottaa koiran taas takaisin sisälle heti kun tulee töistä. Eläinlääkärille oli varattu seuraavaksi päiväksi aika (täällä Lapissa pitää tosissaan odottaa eläinlääkäriaikoja kun yksi lekuri hoitaa niin lehmät, porot, kissat, koirat, hevoset kuin muutkin). Kun mieheni tuli kotiin koira oli kuollut. Koira löytyi aitauksen oviaukon edestä. Aivan kuin se olisi ollut siinä odottamassa joko isäntä tulisi hakemaan "turvaan". Mieheni vieläkin suree tuota eikä pääse koiran kohtalosta yli. On päättänyt että nykyinen koiramme saa kuolla meidän läsnäollessamme, mieluiten syliimme.