G työttömille: Miksi sinulla ei ole työpaikkaa?

Moneen paikkaan olen hakenut mutta en ole kelvannut. Keikkaa saisin kyllä mutta sitä en halua enkä katso sitä edes varsinaisesti työksi ollenkaan vaan pelkäksi riistoksi.

Tolla asenteella et koskaan töihin pääsekään.

Itse olen tehnyt keikkaa omalla alallani. Alkuun päivä silloin tällöin, joskus viikonkin verran.

Viime syksynä sain puolen vuoden sopimuksen, joka uusittiin ja kestää nyt vuoden vaihteeseen. Sitten mulle tehdään taas uus sopimus ja pomo vihjaisi, että kun tulee vakituisia paikkoja hakuun, niin mun kannattaa sitä hakea. On kuulemma varmaa, että mut valitaan jos haen.

Kyllä keikkailukin kannattaa. On se parempi kuin mädäntyä kotona.

siinä menee oma elämä ihan pilalle kun ei saa suunniteltua mitään ja aina pitää olla hyppäämässä töihin juuri silloin kun ei sopisi. Ja mitään jalkaa en ole sillä pelillä ikinä saanut minkään oven väliin vaan vapautuviin työpaikkoihin on aina palkattu joku toinen ulkopuolelta. Joo, ei kiitos enää, aikani yritin nyt riittää.

Nyt jokaiseen avoinna olevaan paikkaan hakee vähintään 80 ja haastatellaan se 5. Olen ollut 3 vuotta työttömänä ja päässyt 2:een haastatteluun.



Monissa paikoissa on ongelmana se, että työnantaja ei haluaisi maksaa edes alan minimipalkkaa tai mitään työhön kuuluvia etuja. Tai työ on osa-aikaista tai lyhyttä määräaikaista (2 kk). Ihan periaatteesta olen päättänyt, että tuollaisia riistäjä-yrittäjiä en lähde nöyristelemään. Elän sitten mieheni palkalla ja omilla osingoilla.



Nyt on työnantajan markkinat ja naurua pidätellen luen, kuinka eläköitymistä pyritään estämään tai tulee työvoimapulaa, johon muka täytyy tuoda ulkomaisia tekijöitä. Pyh!



Kun nyt YO-juhlissa nuoret puhuvat kouluttautumiseen hakeutumisestaan, niin kannattaa jo kätellessä sanoa, ettei kannata opiskella ainakaan yliopistossa.

Tai ei sellaista voi tehdä kuin parempituloiset joilla on säästössä ylimääräistä rahaa. Minäkin jouduin unohtaa 3 viikon työsuhteen kun selvisi että olisin joutunut odottamaan seuraavia korvauksia lähes 5 viikkoa. Ja olisinpa saanut vielä viikon karenssinkin päälle siitä hyvästä. Ja asumistuki olisi laskettu uudestaan jne. Olisi pitänyt ravata luukuilla 20 kilometrin päässä ja maksaa matkat itse jne. Että semmosta. Ruokaa pitää ostaa itselle ja lapsille ja maksaa laskut, vuokra. En voi pudota tyhjän päälle enkä sossuun mene ihan helpolla....

juurikaan työkokemusta.

Elin varsin rentoa elämää 20-30-vuotiaaksi, biletin ja hengailin silloin, kun muut opiskelivat ja hakivat/löysivät paikkansa työelämässä - tai elämässä ylipäätään.



Jäin muutamaksi vuodeksi tyhjä päälle - ja vasta kolmekymppisenä keksin käyttää ( jo lapsena harrastuksena ollutta erikoisalaa ) osaamistani ja sainkin siitä vuosiksi kiinnostavan ammatin.



Nyt olen kohta 43v ja taas uuden edessä - ja taas täysin epätietoinen, että mitäköhän sitä oikein alkais...realistisia vaihtoehtoja kun ei tässä iässä enää niin valtavasti ole.



Vastaus kysymykseesi on: olen sössinyt elämäni niin, ettei mulla ole kunnollista koulutusta mihinkään sellaiseen työhön, jota ihan oikeasti osaan - ja siksi työpaikat nappaa edestäni aina joku, jolla on hommaan oikeuttavat paperit.

Vuosien opiskelu ei tule kuuloon enää tällä iällä - enkä edes pääsisi opiskelemaan sitä alaa, jolla olen viime vuodet työskennellyt, koska hakijoitakin on niin valtavasti.



Ehkä perustan jonkun yrityksen ( myymälän, kahvilan ), ei kai tässä oikein muuta vaihtoehtoa ole.

voi ajatella, että 43-vuotiaana olisi liian vanha opiskelemaan ja työllistymään??? =O

Eläkeikään sinulla on vielä parikymmentä vuotta - sitäpaitsi se tulee nousemaan. Voi siis olla, että sinulla olisi 20-25 vuotta työelämää jäljellä vielä.

Vuosien opiskelu ei tule kuuloon enää tällä iällä - enkä edes pääsisi opiskelemaan sitä alaa, jolla olen viime vuodet työskennellyt, koska hakijoitakin on niin valtavasti.

mutta niin vaan olen.

terv. "kympin tyttö"

Olen silti "työtön" enkä esim. "kuntoutuja", sillä olen liian hyväkuntoinen sairaslomalle (vielä).

ja saanu vaan keikkahommia.

en ole saanut töitä, vaikka olen tänä keväänä hakenut noin 30 paikkaan.

Saitteko rahaa kodin hoitamisesta? Oletteko kodinhoitajia? Häh!

Hmm, tämä ketju kyllä vahvistaa näkemykseni siitä, että moni (huom. ei kaikki, että ei tarvii vetää poroa nokkaan!) on työttömänä ihan omasta valinnastaan. "en viitsi hakea", "pidän nyt vähän lomaa", "en jaksa enää opiskella", "hain vähän aikaa aktiivisesti mutta en saanut paikkaa, nyt en enää jaksa"



Eli suomalainen ansiosidonnainen työttömyyskorvaussysteemi on sekä hyvä että huono. Hyvä siinä mielessä, että se huolehtii ettei putoa tyhjän päälle asuntolainojen yms. kanssa mutta huonoja siinä mielessä, että ne eivät aktivoi työnhakuun vaan ihminen voi tosiaan viettää vuoden lomaa valtion laskuun.



Itsellänikin työttömyys uhkasi. Määräaikainen suhde päättyy kesällä ja olin vaarassa pudota työttömäksi. Kun sain tiedon, olin niin pettynyt että vakavasti harkitsin että todella jään vaikkapa puoleksi vuodeksi vaan himaan lomailemaan ja alan sitten vaikka ensi vuonna etsiä töitä aktiivisesti. Mutta en uskaltanut -ajattelin, että on aina parempi CV:ssä kun on jotain tehnyt ja niinpä aloin aktiivisesti etsiä töitä.



Ensimmäiset kuukaudet lähetin aivan raivona hakemyuksia ja ei ainuttakaan haastattelukutsua. Pieni paniikki. Olenko liian vanha (36v)? Olen yli/alipätevä?



Sitten tärppäsi ja nyt aloitan uudet työt elokuun alussa eli saan pidettyä kesälomankin :)

Mutta kun muutama ystävä (matalapalkka-alalta) lohdutti aikanaan sanoen, että "kyllä sä jotain löydät, meet vaikka kaupan kassalle jos ei muuta" niin en kehdannut sanoa, ettei mun kannata mennä. Saan tonnin enemmän työttömyyskorvausta kuin saisin kaupan myyjänä... että onhan tää erikoinen tää meidän systeemi.



No, eipä mulla parempaakaan ole heittä.

Viime syksyn jälkeen en ole siis töitä hakenut, eikä sitä ole minulta odotettukaan. Kaksi vuotta opiskelen työttömänä/ ansiosidonnaisella, loput sitten nostan opintotukea.

Ei sentään ihan aina, kun pätkää on sen verran riittänyt, että ansiosidonnaista on piisannut tähän saakka. Toivottavasti sitä riittää eläkeikään saakka.



On koulutusta, ja kokemusta mutta ei suhteita. Ei ole enää pieniä lapsia, mutta vissiin liikaa ikää.

Toisinaan vielä on löytynyt sellaisia paikkoja, joihin ei ole ollut muita hakijoita.

mutta hänhän kirjoitti, että koulutuksensa mahdollistaisi työn, jossa istutaan väsyneenä vessassa. XD

Eiköhän tuon kirjoittajalla ole jokin sairaus..tuskin nyt olettaakaan vessassa istumisesta maksettavan.

harva työnantaja on valmis maksamaan vessassa istumisesta... Kiinnostaisi tietää, että millainen koulutus siihen tarvitaan.

että on hankala löytää työtä, jossa voisi istua vessassa aina kun on tarvis, vaikka tunnin putkeen. Toisaalta olen usein myös tolkuttoman väsynyt.

Ironista on, että koulutukseni mahdollistaisi juuri tällaisen työn, mutta en vain saa sellaista koska ikää alkaa jo olla ja paikoista on kova kilpailu.

meni konkkaan, siinä meni vakkaripaikka, jonka eteen tein töitä 6v määräaikaisena.

Nyt oon tehnyt keikkaa ja ilmeisesti samaa pätkäpaskaa on edessä vuosiksi jos joskus meinaan vaikkaripaikkaa saada. Ottaa aivoon.

En kylläkään ole työtön, mutta niinä aikoina kun olen ollut niin syynä on ihan rehellisesti ollut se, että työnteko ei ole kiinnostanut.