Lapsien vastuu itsetuhoisesta isästä

Mulla on skitsofreninen faija, vanhemmat erosivat kun olin 9.

Ei se huoli lakkaa milloinkaan. Välillä on näitä akuutteja tilanteita ja sitten taas seesteisiä jaksoja... Ja olen nyt 40, mikään ei vuosien varrella ole muuttunut. Äidin luo yhä menen itkemään, kun faija sekoilee. Jotta jaksamista.



Saisitko kasvatusneuvolasta lapsille tukea ja luotettavan aikuisen, joka ymmärtää näitä asioita?

Lapsesi ovat jo niin isoja, että ymmärtävät paljon. Silti se tuska on musertavaa.



Aikuista ihmistä ei saa hoitoon, jos hän ei sitä halua. Toisille vaarallisen tai itselleen vaarallisen voi saada tahdonvastaisesti arvioitavakai, ja siellä isä nyt ilmeisesti on. Todennäköisesti saa mukaansa lääkereseptin ja seuranta-ajan ja siinä se sitten on, ellei itse ole motivoitunut hoitoon.



Sinä et voi oikein tehdä muuta kuin myötäelää lastesi tuskaa. Kuunnella, lohduttaa ja ylläpitää arkea.



Isälle oikea osoite on lääkäri ja kuten sanoit, siellä hän jaksaa sen hetken tsempata... Omaisille ei oikein ole ketään. Jotain omaisten järjestöjä on olemassa, sieltä voi saada vertaistukea ja neuvoja, en tiedä niistä enempää, kun ne vertaisryhmät ei ole olleet kun juttu.



Jaksamista.

Lapset ovat niin lojaaleja vanhemmilleen. Monasti esim alkoholistien lapset häpeävät ja peittelevät perheen tilannetta ja koittavat kaikin tavoin tukea heikkoa vanhempaa, jotta kulissit pysyisivät pystyssä.

Se ei ole oikein huoleton lapsuus.



Paljon tällaista tapahtuu. Lastensuojelu ei ilmeisesti puutu ennenkuin jotain todella vakavaa tapahtuu?

up

että voisiko isä tavata lapsia nyt valvotusti? Itse en todellakaan päästäisi lapsia sinne, vaan sopisin tapaamiset julkiselle paikalle. Mulle vain tulee mieleen kauheana perhesurmat, jos lapset ovat siellä ja isä päättää tehdä itselleen jotain. Masentuneen pää ei ole mitenkään selkeästi tikittävä. (ja mulla on omainen tehnyt itsemurhan)



Voisitko mennä lasten kanssa perheneuvolaan, he voisivat jutella siellä terapeutin kanssa? Kerro soittaessasi tilanne. Perheneuvola ei ole vain avioeroja varten. Saatte ehkä kriisiajan.

Mietin miltä minusta itsestäni tuntuisi, jos kumppani veisi lasteni huoltajuuden. Onneksi ei ole eroa tulossa, mutta olen saanut seurata mitä naiset ovat tehneet ystävilleni. Isät usein muserretaan erossa. Ei ihme, että Suomessa on niin paljon onnettomia miehiä. Ymmärrän nykyään paljon paremmin alkoholisoituneita ja masentuneita ihmisiä. Naiset eivät ollenkaan näe omaa osaansa siinä, miten miehen elämä on pilattu. Sinua en tarkoita ap, vaan puhun ihan yleisellä tasolla.

Meillä oli yhteishuoltajuus joka toimi niin että isä ei tullut vaikka lupasi. Ja ei tullut, ei tullut. 5v poika itki sängyssä iltaisin ikäväänsä enkä voinut selittää että isä hillui baareissa paljon mielummin kuin tapasi poikaansa. Ero tapahtui niin että isä vain hävisi moneksi viikoksi ja kertoi löytäneensä uuden elämän. Johon ei nähtävästi kuulunut vastuullisuus, työnteko tai lapsi. Ja ennen eroa pilasin miehen elämän elämällä ihan normaalia arkea perheen kanssa, mökkeiltiin, käytiin töissä, reissattiin. Nähtävästi se ahdisti miestä ja lujasti.

Tänä aamuna keskustelin 13-vuotiaan kanssa. Hän tuntuu ymmärtävän isän tilanteen, oli eilen kysynyt, kun isä kärtti tulemaan luokseen, että eikö olisi parempi, että isä leipäisi ja toipuisi nyt. Isä oli sanonut, ettei hänellä ole mitään syytä levätä, että hän on täysin kunnossa.

13v. kertoi joskus aikaisemminkin sanoneen isälleen, ettei tämä ole mikään supermies, vaikka haluaisikin olla.

Nyt hän miettii, miten kieltäytyä menemästä isän luo loukkaamatta tätä.

Aikaisemmin isä on moneen kertaan sanonut olevansa todella loukkaantunut vanhimmaisellemme, joka ei ole halunnut mennä isälle enää pitkään aikaan.

Pelko on paitsi loukkaantumisesta myös siitä että isä suuttuu. Aikaisemmin oli uhkaillut lapsille, että jos eivät tule hänen luokseen, hän myy heidän kotitalonsa ja lopettaa lemmikkikoiran ja sitten he eivät näe enää kuin tosi harvoin.

Tämä aiheutti 10-vuotiaalle silloin ihan hirveää ahdistusta, muistan.



Keskustelimme 13-vuotiaan kanssa todella järkevästi tilanteesta, mutten osannut häntä neuvoa, mitä sanoa isälle.



Osaisiko joku täällä antaa hyviä neuvoja?

En osaa auttaa sinua, vaikka olen itse ollut tuo lapsi samanlaisessa tilanteessa. Isäni piti minua yksityisenä psykiatrinaan ja jatkuvasti kertoi masennuksestaan, yksinäisyydestään ja itsemurhatoiveistaan. Kun äitini yritti estää minua tapaamasta häntä, kohdistin kaiken vihan ja raivon häneen, koska menettämisen pelko takaraivossani, pidin velvollisuutenani pitää isästä huolta. Loppujen lopuksi itse tajusin, miten kiero se koko tilanne oli, mutta muutama vuosi siihen meni. Toivon, että saat jostain apua tilanteeseen.

toistaiseksi.. Aikoja sitten oli sovittu, että lapset ovat tämän viikonlopun isovanhemman luona, ja tämä kelpasi selitykseksi isälle. Ei loukkaantunut eikä suuttunut, kuten lapset pelkäsivät.

Oli kyllä kysynyt, eikö äiti halua, että lapset tulee isälle, johon 13v vastasi että eikö se ole parasta, että isä lepäisi nyt.

Isä totesi, ettei mitään levontarvetta ole, mutta myönsi olleensa todella sekaisin silloin reilu viikko sitten kännissä ja itsariaikeissaan.



Neuvoin lapsia sanomaan, että äiti ei anna lupaa isän luo menemiseen, johon 13v totesi, että luuletko sen faijaa haittaavan. Ei siis kelpaa syyksi, kun isänsä tietää, ettei lasten tarvitse pelätä mun reaktiota.



Lemmikkikoiran hakisin mielelläni meidän luo, mutten halua aiheuttaa enää enempää sotaa tähän tilanteeseen. Sääliksi kyllä käy sitä. Ja lapsilla on sitä kova ikävä.



Huomenna on sitten taas uusi tilanne, näin siitä jo painajaista viime yönä :(

Haluaisin kuulla, miten tää on edistynyt.



Voin muuten kokemuksesta sanoa, että alkohlistit pyrkii manipuloimaan läheisiään, mutta siihen ei pidä mennä mukaan.



Jos on uhannut lopetuttaa lemmikin, hae se turvaan, viattoman ei pitäisi joutua kärsimään ja lisäksi se poistaisi yhden miehesi saatavilla olevista manipulointivälineistä hänen ulottuviltaan.

lastensuojeluilmoitus isästä mahdollistaa lasten lähestymiskiellon isään

Tilanne on pistettävä poikki, nyt! Ellet sinä siihen pysty, anna lastensuojelun ottaa lapset huostaan. Sinä sallit tilanteen ja vaarannat siten lapset.



Itse olen alkoholistin lapsi, ja toivon, että siihen olisi puututtu jo aikaisemmin. Lopputulos: ikuiset traumat. Älä anna saman tapahtua lapsillesi.

Tilanteelle pitää laittaa piste, tiedän.

Kysymys kuuluu: MITEN??



Viikonloppu sujui hyvin. Lapset olivat ihan normaalifiiliksissä, kunnes eilen illalla kotiapäin ajellessa nuorimmaiselle iski hirmuinen hätä isästä. Piti soittaa ja kysellä kuulumiset. Lopulta sovittiin, että menee isän kanssa lenkittämään koiran illalla. Tuli sitten kotiin vatsakipuisena. Närästi ja poltteli ja sattui niin, ettei meinannut saada nukuttua. Suunnitteli menevänsä isän luo tänään.



Lastensuojelussa sanoivat viimeviikolla pitävänsä palaveria asiastamme tänään maanantaina. Valitsevat silloin henkilön asiaa hoitamaan.



Isä oli kertonut nuorimmaiselle, että tulevat tänään hänen talolleen tarkistamaan tilannetta. Minulle tästä ei ole ilmoitettu.



Mä en tiedä, miten tolle nuorimmaiselle voisin paremmin tilannetta selkeyttää. Olen kertonut, että isä on sairas ja tarvitsee lepoa, ettei kohta oltais taas samassa tilanteessa. Mutta hän on huolissaan, eikä halua jättää isää yksin (hänellä itsellään on yksinäisyydenpelko). Ja isä oli vakuuttanut olevansa kunnossa.



Nyt viimeistään tän episodin aikana olen tajunnut, miten hyvä näyttelijä se mies on. Hän esitti poliiseille iloista veikkoa vain hetki sen jälkeen, kun oli mulle ja mun äidille itkeny itsariaikeitaan.

Myös noi isommat lapset ovat moneen kertaan aikaisemminkin vuosien varrella kommentoineet isän näyttelijänkykyjä. Mä en vaan oo aina älynny sitä.



Tiedän siis, että hän voi vakuuttaa lastensuojelun työntekijät omasta voinnistaan, elleivät ole todella taitavia älyämään asioiden oikeaa laitaa.



Tämän päivän aikana voi siis taas pudota pommi tässä asiassa. Minä en tiedä mitä voisin sille tehdä.

Isä on nyt sitten päässyt sairaalasta ja ensitöikseen soitti lapsille että tulisivat hänen luokseen. Kun lapset kertoivat, että äiti kielsi ja myös lastensuojelun olevan asiaa vastaan, isä oli soittanut lastensuojeluun, josta sanoivat heidän puolestaan asian olevan ok, että lapset voisivat mennä isälleen!

Kun minä sitten soitin lastensuojeluun, mulle sanottiin, että lasten tapaamisasioista pitää vanhempien yhdessä sopia, he eivät ota siihen kantaa!

Jos lapset nyt menevät isälle, he voivat ehkä tarkistaa puhelinsoitolla isän tilanteen, jos mun mielestä lapset ovat välittömässä vaarassa.



Kysyin mitä se lasten suojeleminen tarkoittaa, jos ketään ei kiinnosta, kun itsetuhoinen isä laittaa lapset stressiin huolehtimaan itsestään. Vastaukseksi sain, että minun täytyy suojella lapsiani, koska olen toinen huoltaja, mutta he eivät tee mitään.



Siis ensin käsketään pitää lapset pois vaarasta ja luvataan apua, mutta nyt yhtäkkiä mitään vaaraa isän luona ei heidän mielestään olekaan yhden isän kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella!



Mä en nyt enää ymmärrä yhtään mitään :((

lähestymiskieltoa tarvita! Mun mielestä on ok, että lapset tapaavat isäänsä, kunhan tämä on kunnossa ja kykenevä huolehtimaan niin heistä kuin itsestäänkin.



Vuosia tapaamiset on sujuneet ok, nyt vaan hänellä on todella huono kausi elämässään.



Haluan että se mies saa ittensä kuntoon, jotta voi taas olla isä lapsille. En halua että heidän suhteensa rikkoutuu.



Muutaman päivän sairaalajakso tuskin on parantanut hänen vakavaa masennustilaansa, vai mitä mieltä olette?



ap

Ja lasten huoli on varmasti suuri. Jos et ole jo ehdottanut lastensuojeluun, niin voisitko ehdottaa valvottuja tapaamisia? Toisaalta lapset ovat noin isoja ja pääsevät isän luo itsekin, ei taida sittenkään olla toimiva ajatus. Jotain tilanteelle pitää voida tehdä kuitenkin! Jos lastensuojelusta on tosiaankin kieltäydytty antamasta apua tapaamisasiassa, tee valitus lastensuojelun toiminnasta, jos mitenkään jaksat. En tiedä, mikä taho se on,mutta kyllähän kaikilla viranomaisillaon joku ylempi valvova taho, johon voi olla yhteydessä. Lastensuojelun/lastenvalvojan yksi tehtävähän on nimenomaan auttaa vanhempia taapaamisasioissa!

jossa tilanetta ja ratkaisuja pohdittaisiin miehen, lasten ja ammattilaisen kanssa rauhassa? Voisiko ls-puoli auttaa tälläisen yhteisistunnon jrärjestämisessä?



Koita päästä jonnekin puhumaan tilanteessa; äärettömän vaikea ja rankka teille kaikille. Toivottavasti lastesi isä jaksaa toipua ja pääsette tuosta suosta ulos.