Lue keskustelun säännöt.
Olen 167-168cm pitkä ja painan
26.04.2012 |
71kg! Hyi helvetti että tunnen itseni oikein läskivuoreksi. Ärsyttää, kun päästin itseni lihomaan. Pitäisi saada ainakin 11kg pois, tosin kokemuksesta tiedän, että 60-kiloisenakin haluaisin vielä pudottaa sen 5kg.
Olenkohan nyt ylittänyt sen rajan, kun muut ihmiset katsovat, että "miten toi läski tollasia vaatteita käyttää", "hahha läski se siinä pyöräilee" tai katsovat paheksuen, kun kiikutan karkkipussin kassalle. En haluaisi taas kokea sitä.
Tuntuu oikeasti niin toivottomalta urakalta, kun mulla on niin huono itsekuri ja hyvä ruoka on niin suuri nautinto, lohtu ja mukavaa ajanvietettä... Painon pudottaminen on niin hidasta, ja se tuntuu jatkuvalta itsensä kiduttamiselta. Ihan oikeasti. Ajattelen jatkuvasti mitä voin ja en voi syödä, mitä haluaisin syödä.
Kun tätä palstaakin selailen, masennun vaan lisää, kun 167/71 on ihan läskimitat. Kehtaako sitä edes nokkaansa näyttää ulkona enää.
Kommentit (7)
olen samanpituinen ja painan 75...Nyt nutriletilla toista päivää, jos saisin muutaman kilon reippaasti pois niin sais lisää motivaatioita. Onneksi pudotettavaa ei ole ihan kymmeniä kiloja kuitenkaan.
Mieheni ei haluaisi, että laihdutan, kuulemma olen nyt aivan ihanan pehmeä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säännöllisesti liian vähän nukkuva ihminen lihoo. Niin se vain menee. Kun nukut itsesi kylläiseksi, mieli on pirteämpi ja mässäyshalut vähenevät.
Toinen arvaamattoman tärkeä juttu on se d-vitamiini. Mulla on taipumusta alakuloisuuteen ja jonkinlaiseen lievään masennukseen perusluonteenkin puolesta - tai näin luulin, ennen kuin popsin pari kuukautta normiannoksen d-vitamiinia. Johan mieli piristyi ja aurinko alkoi kummasti paistaa useammin. Tämä oikeasti toimii. Iloisella mielellä niin ikään vähempikin ruoka riittää, sitä mieluummin nautiskelee mauista kuin määristä.
Tämmöisiä ohjeita mulla :) Kun mieli piristyy, itsetunto nousee ja aktiivisuus lisääntyy samaan tahtiin ruokahalun normalisoitumisen kanssa. Ja ylikilot on helppo karistaa vyötärölinjalta.
En vaan tajua, miski en saa alettua laihdutusta. Tai saan, kilo putoo, viikko menee ja viikonloppuna repeen enkä edes yritä ruotuun enää.
Vaatteet näyttää kauheilta, jos ees mahtuu päälle, enkä halua ostaa enää ikinä mitään koon 40 telttoja.
En tiiä, vielä on toi nukkuminen (mutku vaikka valvon yöllä puoli kahteen, herään 6.30. ilman kelloa, kerran kuussa sit nukun kellon ympäri) ja d-vitamiini koittamatta. Ja noi nutraukset, kauheen vieraalta tuntuu ajatus, että en saisi ruokaa.
Oikeestaan vasta tänä aamuna koin oivalluksen: Ei mun tartte laihdutusaikaa olla 'välitilassa', 70 -> 60 kiloon, kyllähän se hyvältä tuntuu se pienikin pudotus, ja näkyy vaatteissa ja olossa.
Kasi se ois taas kerran yritettävä. Niin pahalta tuntuu olla ihan vieras nainen peilissä.
175 cm 83 kg, jeeeeehhh.
Nyt on kitukuuri käynnissä 1200 cal/ päivi, jos tästä pääsis vanhoihin mittoihin takaisin.
Olisin helvetin onnellinen 75 kilosenakin.
Höpöhöpö, läskivuoreen tarttet vielä 20 kiloa lisää! Nauti itsestäsi ja kesästä, kyllä mä ton painon ottaisin mieluusti.
168/75
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon 168 cm ja 66 kg ja tunnen itseni myös aika plösöksi ja että painoa on liikaa. Läskimakkaramaha pursuilee ja on kaksoisleuka
Säät kun paranee niin ulos vaan, lenkille, rannalle, puistoon... Jokainen hetki pois jääkaapin luota vähentää riskiä että napostelisit pitkin päivää.
Evääksi hedelmiä tms ettei nälkä pääse liian kovaksi päivän mittaan ja karkkipussit saa tosiaan jäädä sinne kauppaan.
Laita takanreunalle purkki, johon keräät kaiken sen rahan, jonka ennen käytit herkkuihin. Kun kolikoita on tarpeeksi, palkitset itsesi vaikka käymällä kampaajalla tai ostamalla uuden paidan.