Miksi av:lla kaikkia kannabiksen käyttäjiä pidetään narkomaaneina?
Tuli vaan mieleen taannoisesta "hyvän perheen tyttö ei halua, että mies polttaa pilveä" -ketjusta.
Suomen kielessa alkoholiriippuvuus on nimeltään alkoholismi ja alkoholiriippuvainen alkoholisti. Huumausaineriippuvuus tunnetaan nimellä narkomania ja huumausaineriippuvaista kutsutaan narkomaaniksi.
Mistä kumpuaa tämä av:n terminologia, jossa ihminen, joka käyttää kannabista esimerkiksi joka vappu ja juhannus on narkomaani? Päteekö vastaava logiikka myös käsityksiin siitä, kuka on alkoholisti?
Kommentit (37)
Minulle siis ihminen on riippuvainen jostakin vain, jos ei tule toimeen ilman sitä, kokee, ettei tule toimeenilman sitä tai kykenee kieltäytymään siitä vain lähes yli-inhimillisin ponnistuksin.
Ei tuollaista olekaan olemassa, vain kirjoissa ja elokuvissa.
Ei edes heroiinista voimakkaasti riippuvainen ole tuollainen.
Siis ihan tiedoksi.
t: Hedonisti
on tullut varsin selväksi vuosien varrella työn kautta. Mitään ongelmaa kun ei ole, mutta annas olla kun vyyhti alkaa purkautua.
on tullut varsin selväksi vuosien varrella työn kautta. Mitään ongelmaa kun ei ole, mutta annas olla kun vyyhti alkaa purkautua.
On ongelmallista, jos kannabiksen käyttäjä menettää työnsä kannabiksen vuoksi. Häntä ei palkata enää töihin kannabismerkintöjen takia.
Siitä se vyyhti alkaa purkautua. Kannabiksen käyttäjä ehkä ryyppää vitutukseen ja masentuu, kun ei pääse töihin. Työmaailma ja naiset syrjivät häntä kannabiksen käytön takia.
Kannabiksen käyttäjä on noitavainojen uhri.
Asenteet ovat väärät ja lähes noitavainomaiset.
Samaa kokevat alkoholistit. Heidät lomautetaan töistä, vaikka työpaikka on ollut ainoa asia, joka on pitänyt käytön viihdekäyttönä.
Lomautettuna alkoholisti vetää alkoholia, kuin lomalla. Aamusta iltaan ja menettää pian työkykynsä.
Asenteet päihteiden käyttäjiä kohtaan ovat väärät. Narkomaani ja alkoholisti voi olla työkykyinen, kun hänelle annetaan mahdollisuus ja suvaitaan hänen valitsemaa elämäntyyliä.
Käyttö pysyy tällöin viihdekäyttönä eikä ala purkaantumaan. Syrjiminen ja eristäminen aiheuttaa vakavia ongelmia.
Tänäpäivänäkin moni alkoholin ja kannabiksen viihdekäyttäjä saa töistään potkut asenteiden takia. Vaikka käyttäjä ei olisi ollut töissä alkoholin tai kannabiksen vaikutuksen alaisena. Muut työntekijät ja pomo ovat kuulleet juoruja ja päättäneet toimia noitavainomaisesti muuten kelvollista työntekijää kohtaan.
Vyyhti on valmis purkautumaan. Työpaikka mahdollistaa viihdekäytön. Moni kyllä hallitsee viihdekäytön myös työttömänäkin, mutta se vaatii sitä että on tukiverkostoja.
-hoitaja
Tuo on itselleen valehtelua. Kaikki hedonistinen on riippuvuutta. Sitä yrittää valehdella itselleen kaikkea ja perustella, mutta ihmisen mieli on monimutkainen. Sitä tekee ihme valintoja tietämättään seksinkin vuoksi. Minä en missään nimessä pidä riippuvuuksia ja nautintoja pahoina asioina vaan hyvinä. Ne tuovat ihmisen elämään sisältöä ja jouduttavat pitkästyttävää elämää eteenpäin. Miksi riippuvuus on niin paha? Onhan lapsikin riippuvainen äidistään jne.
Miksi kaikki hedonistinen on riippuvuutta? Pitääkö ne niputtaa että tuo pätee, vai toimiiko se myös yksittäistapauksiin?
Ymmärrän tuon kannan korkeintaan siinä mielessä, että itse nautinto ja onnellisuus olisivat ne, mistä ihminen on riippuvainen. Käytännössä tuollainen ajattelumalli ei kuitenkaan vie kovin pitkälle, koska sillä on perin huonot mahdollisuudet käsitellä eri nautinnon/onnenlähteiden eroja. Esimerkiksi se mainittu alkoholismi mahtuu tuohon kantaan käsitteellisessä mielessä tosi huonosti, koska erojen tekeminen nautinnonlähteiden välillä ei ole relevanttia jos perusddiktio on nautinto itse.
Minäkään en pidä nautintoja enkä riippuvuutta välttämättä pahoina asioina enkä vastusta riippuvuuskäsitystäsi siksi, että pitäisin. En pidä punaisuuttakaan pahana juttuna, mutta en silti olisi yhtä mieltä siitä, että me kaikki olemme punaisia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että on olemassa myös pahoja nautintoja, esimerkiksi sivullisen kiduttamisesta saatava nautinto, ja pahoja riippuvuuksia, kuten esimerkiksi heroiiniriippuvuus.
Koska osa av:lla kirjoittelevista on heikkoälyistä porukkaa.
"Logiikka" on aina sama. Kannabista harvakseltaan poltteleva ihminen on narkomaani, itsekkästi käyttäytyvä kumppani on narsisti, ja 15-vuotiaan kanssa seurusteleva 18-vuotias on pedofiili. 15-vuotias kun on lapsi, ja 18-vuotias puolestaan aikuinen.
Kaikkeen on aina vain kaksi äärimmäistä vaihtoehtoa ja minkään välimuotojen olemassaoloa ei ymmärretä. Eipä sille kai mitään voi, jos ei jonkun aivosoluista vain irtoa tuon monisyisempää ajattelua.
Minulle siis ihminen on riippuvainen jostakin vain, jos ei tule toimeen ilman sitä, kokee, ettei tule toimeenilman sitä tai kykenee kieltäytymään siitä vain lähes yli-inhimillisin ponnistuksin.
Melko fiktiivinen näkökulma riippuvuuteen. Ei tuollaista olekaan olemassa, vain kirjoissa ja elokuvissa. Ei edes heroiinista voimakkaasti riippuvainen ole tuollainen.Siis ihan tiedoksi.
t: Hedonisti
Olen riippuvainen ruuasta ja hapesta, koska en tule toimeen ilman sitä.
Olen riippuvainen mukavasta asunnostani, koska koen, etten tulisi toimeen ilman sitä.
Oeln riippuvainen suklaasta, koska syön sitä silloinkin kun en haluaisi, jos silloin kun haluan, pystyn kieltäytymään vain harvoin.
Tunnista joukosta fiktio.
Tuo on itselleen valehtelua. Kaikki hedonistinen on riippuvuutta. Sitä yrittää valehdella itselleen kaikkea ja perustella, mutta ihmisen mieli on monimutkainen. Sitä tekee ihme valintoja tietämättään seksinkin vuoksi. Minä en missään nimessä pidä riippuvuuksia ja nautintoja pahoina asioina vaan hyvinä. Ne tuovat ihmisen elämään sisältöä ja jouduttavat pitkästyttävää elämää eteenpäin. Miksi riippuvuus on niin paha? Onhan lapsikin riippuvainen äidistään jne.
Miksi kaikki hedonistinen on riippuvuutta? Pitääkö ne niputtaa että tuo pätee, vai toimiiko se myös yksittäistapauksiin?Ymmärrän tuon kannan korkeintaan siinä mielessä, että itse nautinto ja onnellisuus olisivat ne, mistä ihminen on riippuvainen. Käytännössä tuollainen ajattelumalli ei kuitenkaan vie kovin pitkälle, koska sillä on perin huonot mahdollisuudet käsitellä eri nautinnon/onnenlähteiden eroja. Esimerkiksi se mainittu alkoholismi mahtuu tuohon kantaan käsitteellisessä mielessä tosi huonosti, koska erojen tekeminen nautinnonlähteiden välillä ei ole relevanttia jos perusddiktio on nautinto itse.
Minäkään en pidä nautintoja enkä riippuvuutta välttämättä pahoina asioina enkä vastusta riippuvuuskäsitystäsi siksi, että pitäisin. En pidä punaisuuttakaan pahana juttuna, mutta en silti olisi yhtä mieltä siitä, että me kaikki olemme punaisia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että on olemassa myös pahoja nautintoja, esimerkiksi sivullisen kiduttamisesta saatava nautinto, ja pahoja riippuvuuksia, kuten esimerkiksi heroiiniriippuvuus.
ongelma on tosiaan muiden asenne. Viihdekäyttäjästä tulee helposti ongelmakäyttäjä, kun noitavainot osuvat ja saa potkut asenteiden takia. Ei työpanoksen. Eli vaikka olisi työnsä hoitanut selvinpäin ja saa potkut sen takia että on kärähtänyt huumeista...
Siinä syrjäytetään ihminen pois ja ajetaan ongelmakäyttöön.
Sitten siitä itse käytöstä päivittäisestä ja joka tuntisesta 24h nappailusta, naukkailusta.
Kaikki kääntyy pääalaspäin. Pian jatkuva humala ei tunnu enää humalalta eikä opiaateissa vaeltelu unelta. Uni muuttuu arjeksi. Kaikki leipääntyy.
Pian käyttäjä kyllästyy. Siksi moni käyttäjä pitää välipäiviä käytöstään.
Siksi viihdekäyttö on niin suosittua.
Jatkuvasti sekaisin oleva ihminen saa nousut selvänä olemisesta.
Viikko selvänä voi tuntua jatkuvalta juhlalta.
Pitkään vuosia käyttänyt henkilö ei välttämättä enää koskaan saa nousuja käyttämästä aineestaan ja lopettaa käytön sen hyödyttömyyden vuoksi.
Kaivo on niinsanotusti lypsetty kuivaksi. Aine ei tuota haluttua tulosta ja lähinnä tylsistyttää. Aikansa kutakin.
Moni käyttäjä luopuu elämäneliksiiristään vuosien tai vuosikymmenten käytön jälkeen. Koska kaikkeen kyllästyy.
Väitän ettei mitään riippuvuusongelmaa olekaan. Ongelma on lähinnä asenteellinen.
Kaikkeen on aina vain kaksi äärimmäistä vaihtoehtoa ja minkään välimuotojen olemassaoloa ei ymmärretä. Eipä sille kai mitään voi, jos ei jonkun aivosoluista vain irtoa tuon monisyisempää ajattelua.
On kaksi äärimmäistä vaihtoehtoa ja välimuoto on keskustelua ja neuvottelua asiasta.
Mitään lopputulosta ei koskaan synny sillä koko asetelma on lopputulos ikuisesta selvittelystä asetelman solulimassa.
Kaikki ihmiset maailmassa ovat riippuvaisia ruokaan eivätkä pärjää ilman ravintoa. Jos ruoka kiellettäissiin lopettaisitko syömisen?
kyllä jos käyttää kerran viikossa se on riippuvuutta, ja kyllä ensimmäisestä kerrasta voi tulla vahva riippuvuus, se riippuu ihmisestä, se huume menee huumereseptoreihin jotka ensin tyytyvät kerran vuoteen, sitten kerran kuukauteen, ajan kanssa reseptorit vaativat enemmän ja muutaman vuoden päästä se on joka päivä. kannattaa pysähtuä jos vielä voit. nämä on kaikki lääkärillisesti tutkittu, ja googlettamalla löytyy. alkoholi ei aiheuta niin nopeasti ja niin voimakadta riippuvuutta kuin huumeet. se on tutkittua. siksi Suomessa huumeet ovat kiellettyjä.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 04:37"]
kyllä jos käyttää kerran viikossa se on riippuvuutta, ja kyllä ensimmäisestä kerrasta voi tulla vahva riippuvuus, se riippuu ihmisestä, se huume menee huumereseptoreihin jotka ensin tyytyvät kerran vuoteen, sitten kerran kuukauteen, ajan kanssa reseptorit vaativat enemmän ja muutaman vuoden päästä se on joka päivä. kannattaa pysähtuä jos vielä voit. nämä on kaikki lääkärillisesti tutkittu, ja googlettamalla löytyy. alkoholi ei aiheuta niin nopeasti ja niin voimakadta riippuvuutta kuin huumeet. se on tutkittua. siksi Suomessa huumeet ovat kiellettyjä.
[/quote]
Silkkaa sontaa. Mutta "lääkärilliset" tutkimukset kertoivatkin jo oleellisen kommentoijan älykkyysosamäärästä ja yleistiedoista. Taisi peruskoulukin jäädä kesken...?
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 04:37"]
se huume menee huumereseptoreihin
[/quote]
Tämä lause meni syöpäreseptoreihini ja sain syövän.
en nyt narkomaaniksi sanoisi, mutta laitonta huumeiden satunnaista viihdekäyttöä tuo on.
useammin kuin 2krt vuodessa, ainakin 52 krt
Täyttää jo ihan narkomaanin tunnuspiirteet
Kakkoselle: 1. Laittomuus ei ole riippuvuutta määrittävä tekijä. 2. Sanoinko polttavani itse?
Sen ketjun miehen sanottiin käyttävän kannabista noin kerran viikossa ja alkoholia kerran kahdessa viikossa. Minusta kumpikaan noista ei vielä täytä riippuvuuden ehtoja sellaisenaan. Pitäisi tietää enemmän määristä ja rutiineista, jotta voisi sanoa.
Ihmetyttää siis "no ikinä vois olla siis NARKKARIN kanssa" -tyyppinen kommentointin, joka on ihan vakiokamaa kaikissa ketjuissa, joissa mainitaan kannabis. Mietin vaan, uskovatko nuo kirjoittajat oikeasti, että jokainen huumausaine koukuttaa yhdestä kerrasta vai onko logiikka vaan tyyliin narkomaani = en tykkää, viihdekäyttäjä = en tykkää, joten narkomaani = viihdekäyttäjä.
Siis viihdekäyttö on humpuukia. Huumeisiin kehittyy aina riippuvuus. Ja huumeiden käyttäjä on narkomaani.
Mistäs ihmeestä sinä tiedät viihdekäyttäjien kollektiivisen asenteen? Eikähän niin alkoholin kuin kannabiksenkin viihdekäyttäjiä ole joka lähtöön.