.:¨' * ' ¨HUHUU! ENTISET NELIAPILAT ¨' * ' ¨:.

Minähän tänne olen eksynyt parin vuoden tauon jälkeen taas "vakoilemaan"...



Niin ne vuodet vierii ja meidänkin neliapila täyttää 2.5 kaksi vuotta, iso mies siis. Eikoinen täytti juuri yhdeksän ja tällä hetkellä elämä on suht rauhallista ja seesteistä.



Ja koska nyt onkin niin rauhallinen vaihe, niin tokihan se vauvakuume on nostanut päätään, siis apua!!

Me oltiin NIIN päätetty ettei vauvoja enää meille ja toki ei vielä kyllä yritetäkään, mutta kummasti alkaa ajatus taas kallistua siihen suuntaan...



Niin onnea Nani hurjasti, teille on siis viides tulossa. Minkäs ikäinen teidän kuopus on nyt ja koska sinulla on la?

Ja jos saan udella, niin miten ympäristö on suhtautunut siihen, että teille tulee viides? Minusta tuntuu, että mikäli vielä alan odottaa, niin ympärillä alkaa armoton kohina ja päivittely...



Mutta eipä tässä muuta ihmeellistä. Hyvää vappua kaikille ja tulkaahan muutkin kirjoittelemaan =)



Terkuin Mimmuli

Nanin kanssahan tuolla hengaillaan ja odotellaan jo vitskoja.



Minäkin olen pohtinut edellisiä neliapiloita. Etenkin Lyydian kuulumisia olisi ihana kuulla kun oltiin melkein kuin "paita ja peppu".



Meillähän siis tosiaan neliapilan poikanen on jo 1v4kk ja iso poika siis jo. Hyvin kehittynyt ja kasvanut. Muutaman yönkin jo nukkunut heräämättä. Jee. =)



Vauvan La on 14.7 eli nyt on rv 29+2.

Tämä raskaus on aika uuvuttava. Väsynyt olen ja hemoglobiini laskee heti jos ei rautaa popsi. Kirjoittelut kissankulmillakin jäänyt vähälle väsymyksen takia.

Masu on vielä sopivan kokoinen. Voi nukkua kohtalaisen hyvin, vaikka yöllä vessassa pitääkin käydä. Masuasukki on melko rauhallisen oloinen tyllerö.



Innolla ja kauhulla odotan vauvaa taloon. =) Heh.



Mimmuli2010: Meillä tuo viides ei herättänyt niin paljoa hämmennystä kuin neljäs. Kai se on jo niin itsestään selvää, että aina akka on raskaana. ;)

Itse ihan yllätyin kun odotin järkyttyneitä reaktioita kun ei niitä sitten tullutkaan. Moni tuntui vain olevan innoissaan kun vihdoin oli tiedossa toinen tyttö.



Sellaista tänne. =)



Sirppana

Pönttis täällä!! Ei en uutta pienokaista kuumeile tai no kai sitä jonkin moinen ikuinen vauvakuume vaivaa, mutta juuri nyt ei meille kiitos!!



Täältä kuitenkin itseni aina tämän tästä löydän. Joskus pysyn pidempään poissa, mutta sitten taas.. Mukava käydä lueskelemassa toisten kuumeiluja ja odotus/vauva juttuja!!



Meidä neliapilamme täyttää toukokuun lopussa jo kaksi vuotta hänkin. Kamalaa miten aika rientää! On jo niin iso poika. Kovasti käy potalla, vaippakin pysyy aika hyvin kuivana. Juttua tulee ja vauhti on hurjaa!! Isompien perässä kirmailee ympäri pihaa!! Iltaisin on kuitenkin vielä äidin pienen pieni vauva. Käpertyy kainaloon ja ottaa vähän iltatissiä.. Kohta kai pitäisi siitäkin vierottaa.. Äidille vaan on niin haikeaa.. Sitten ei ole enää vauvaa, edes iltaisin. Juu tiedä olen vähän outo, mutta teille sen uskallan kertoa!!



Kurkkailin tuonne vauva puolelle ja siellä oli nelkku huhuillut meitä entisiä neliapiloita!! Ehkäpä hänkin vielä tänne löytää!!



Aurinkoista kevättä kaikille!!!



pönttis ja pojat -02, -03, -07 ja -10

Meidän neliapila voi hyvin ja on jo isosiskokin ;) viides lapsi tyttö hänkin syntyi viime vuoden heinäkuussa tällä hetkellä 9kk. Neliapila on kyllä vauhdikas tyttö aina menossa ja tekemässä puhetta tulee jo ihan selvästi on myös jo pitkään ollut ilman vaippaa päivällä ja yöllä. helpottaa kummasti kun on tuo pienempi kuitenkin vaipoissa. Meillä on alkamassa laajennusprojekti nyt kesällä eli vihdoin saadaan lisää tilaa :) meille meinasi jo kuudeskin tulla..mutta se meni kesken sitten heti alkuunsa olisi syntynyt syyskuussa. Tällä hetkellä ei ole enempää tulossa, tuntuu että näissä on kädet täynnä :) mitäs nanille kuuluu?

nelkku ja viisi villikkoa :D ja huomasinkin pönttiksen viestin tuolla vauva puolella kun siellä kävin jo huhuilemassa muita :)

Täytyypä minunkin tulla vastaamaan huhuiluun, vaikka enemmän tai vähemmän täällä vilahdellut melkein koko ajan... Tällä hetkellä kuulumisia parhaiten löytyy tuolta odottajien ja suurperhekuumeilijoiden puolelta, johon siirryin jokin aika sitten. Meilläkin siis lapsosia jo viisi elossa ja kaksi enkeleinä pilven päällä, kun kuukausi sitten synnytin pienet monoamniaaliset kaksostyttömme suoraan "Taivaan Isän" käsiin.



Sairaslomalla nyt olen ja odottelen josko kutsu kävisi rannekanavan aukaisuun tässä kevään aikana vielä. Kovin on vaan "paha mieli" ja ikävä tyttöjä ihan valtava! Sitä niin kovasti odotti heitä jo...



Syksyllä on kahdelle veljelle tulossa esikoiset ja minusta viimein täti. Kovasti koitan psyykata itseäni sitä varten, että kaiken siitä ilosta ja onnesta osaisin ottaa irti. Itseni kohdalla on lähinnä ristiriitainen olo: tietää, että pitäisi antaa kehon ja mielen toipua, odottaa patologin tuloksia (kutsu tuli 3.7!), mutta kaipuu on ihan valtava! Ikäkin raksuttaa kuitenkin koko ajan eteen päin, ei tässä ainakaan nuorru enää. Kun voisi vaan kääntää kelloa...



Mutta vaikka on nyt hieman siipi maassa, on yksi asia kuitenkin kirkkaana ajatuksissa: täällä on saanut kokonaisen ringin "ystäviä" itselleen. Varsinkin tässä viimeisimmässä raskaudessa täällä oli ainoat ihmiset miehen lisäksi jotka edes tiesivät odotuksesta, ja itse asiassa nämä naiset jo paljon ennen sitä miestäkin, kun ei meinannut uskaltaa kertoa :) Tämä palsta on ihan kullan arvoinen ja toivottavasti te jaksatte odottaa ja kuumeilla vielä pitkään :) Sitten on sovittava joku "senioripiiri", missä jatketaan. Tuntuu, että ilman ei kyllä osaa enää olla!



Maalaisomena kera viisikon



P.S. Niin ja se meidän neliapilamme... Tahtoa, luonnetta, hymyä, kiukkua, kaikkea löytyy jotenkin potenssiin kolme :) Kauhean aikaisin alkoi puhumaan, ja juttua tuleekin sitten ku pululta sitä itseään. Ihanan "neiti" hameineen ja mekkoineen (ei halua pitkiä housuja käyttää) ja tosi kova laulamaan (nytkin vetää joulupukkia täysin palkein) ja laulaa vielä hyvin! Vaipat meillä vielä on. Selvästi osoittaa sellaisia "taantumia" tuon pienemmän sisaren vuoksi, mutta eiköhän niistä tässä kesän mittaan koiteta päästä eroon.



Kolme vuotta tulee täyteen sitten elokuussa ja seurakunta lähetti jo kutsukirjeen päiväkerhoon. Tämä aika ei todellakaan enää armahda, se juoksee, ja vie pienet mennessään. Esikoisen kanssa lähdetään tulevalla viikolla tutustumaan yläkouluun....

Ihanaa että teitä on muutama tänne löytänyt! Mulla on ihan oikeasti ollu kamala ikävä tätä porukkaa..itku silmässä luin teidän kuulumisianne! (ei, hormooneillahan tässä ei ole mitään tekemistä) ;D



Omppu varsinkin on ollu jatkuvasti mielessä! Ihanat jäähyväiset olitte tytöille pitäneet, luin kirjoituksesi Kissankulmalta..Mää en voi ku kuvitella kuinka sydäntä raastavaa ikävä sulla on, onneksi saat pitää pienet aina sydämessäsi, sieltä niitä ei ota kukaan koskaan pois!

Kamalan pitkään joudutte kyllä mielestäni oottamaan noita patologin lausuntoja! Ois saanu kyllä aikasemmin olla että surutyö ja paraneminen oisivat saaneet katkaisematta jatkua omaa tietään..aina tuommoiset repivät jo pieniäkin parantuneita haavoja auki. Muista että vaikka hitaanlaisia vastaajia täällä ollaan niin aina on korvat auki jos haluat mieltä purkaa, sitä varten täällä ollaan, toisten olkapäänäki!



Meissä täytyy olla jotain "vikaa" ku tää kuume ei oikeasti lopu koskaan! Oon siinä sivussa hiukan yrittäny seurata tuota kuumepinoa ja samat nimet siellä taitaa pyöriä =D

Määki oon ollu satavarma että piuhat pannaan poikki tän jälkeen jos kaikki menee hyvin loppuun asti. Niin hirveä alkuraskaus oli ja vaivat jo nyt alkaa olemaan niin kamalat että ikä ja paino tekevät tehtävänsä...mutta niin se vaan tuolla takaraivossa mietityttää että onko se oikea vaihtoehto sittenkään? Tosin tää on kyllä jo ukkokullan kans sovittu juttu..sehän repis peliverkkarinsa ku kuulis mitä tässä taas kirjottelen =D Vitonen joo meille tulossa lokakuun 22 ois LA. Liikkeitä on tuntunu jo parisen viikkoa, hentoja sellaisia mutta ihan selvästi muista jutuista erottuvia ja tuo kamala alkuraskauden yrjöt ja pahoinvointi näyttäis olevat nyt historiaa! Väsymys sais seki mennä pois, toivotaan että raudan napsimisesta ois apua! Masu alkaa näkymään tai oikeastaan kasvava kohtu työntää noita läskejä vielä enempi näkyville :/ mutta siis minkäs tälle mahtaa..kiloista pitäs joskus elämänsä aikana päästä eroon ku vaan keksis miten?! Nimim.kaikkea melkeistä kokeillut ikuinen jojo.



Meillä itse asiassa vauvasta ei tiedä ku mun vanhemmat ja sisko ja tietty meidän oma poppoo...äitienpäivänä ukkokullan on pakko avata sanainen arkkunsa ku ei tätä tosiaankaan ees mun lihomisen piikkiin voi laittaa! Mun porukka (veljet ei tiedä) onnitellen ottivat uutisen vastaan, siskolle ku vitonen kerkiää tulla kuukauden päästä. Saa sitte nähä mitä muut tuumaa, aika moni kyllä tietää että mulla sitä kuumetta on jonki aikaa pykänny..



Meillä siis Neliapilainen neiti on kohta 1,5v tulee kuun loppupuolella, mehän sitä ookaattiin niin kamalan kauan! Ompun vitosen ja Sirppanan poitsun kanssa samoja ikiä..yhtä aikaa siis ooteltiin.

Ihana tättähäärä rinsessa on! Joka paikkaan tukka hulmuten (jota on yllättävän paljon ku poikiin vertaa, kaljuja tooosi pitkään) suunapäänä menossa, sanoja tulee muutama jota pojilla ei tapahtunu ennen 2v. Muutenki ihan erilainen ku pojat, sellasia hoivaviettijuttuja selkeästi havaittavissa mutta jos mallia saa kolmelta pojalta niin kyllä siellä niitä rämäpäisiä juttujaki taitaa olla..



Meillä esikko täytti talvella 17v ja nyt ollaan saatu "leikkiä" anoppia ja appea ku aika vakavan suhteen ovat nuoret kehitelleet, ihanan kamalaa! Kauheasti ollaan seksistäki puhuttu ku tuoreessa muistissa on millasta on olla nuori ja rakastunu, vielä sillä samalla tiellä itekki ollaan. Niin ku tää meidän 17v on saatu ku olin 18v ja saman ihanan ukon kanssa majaa piellään...



Oon Ompun kanssa samaa mieltä, nyt ku teidä taas löysin, niin pois en päästä! Eli pakko saada pitää porukkaa kasassa sama missä!

Pakko ryhdistäytyä, ukkokulta tulee (niin uhkas!) töistä ja tän rouvan pitäs saada tää pillittäminen loppumaan eli kovin hehkeä en tällä hetkellä taida olla..



Nani ja neiti nelonen sekä Pieni vitonen 16+1



p.s.meinas mennä hermot ku en millään meinannu saada tekstiä lähetettyä...sensuuri tais iskeä kunnnolla..noh hyvä puoli siinä että pillittäminen lakkas =D

Pitkästä aikaa tulin kurkkaamaan mitä vauvakuumeella on tarjottavana...ja täällähän oli mitä ihanin aloitus.



Ja ihan viidensiä jo masuissa. Niin onnellinen olen teidän puolestanne.



Meitä elämä on heitellyt yrityksen jälkeen. Yrityksen lopetimme silloin siihen keskenmenoon, joka oli rajuin mitä kohdalleni oli sattunut. Vauvan lisäksi meinasi mennä äitikin. ja "jälkitautina" sairastuin masennukseen josta kuitenkin olen jo "parantunut"



Kolmen lapsen perheenä siis elellään, mutta takaraivossa elää (sinakin minulla) haave iltatähdestä. Mutta järjen ääni...kehoittaa jättämään lapsiluvun kolmeen. Mutta eihän sitä tiedä jos parin vuoden päästä sitten olisi aika iltatähdelle.



Ja mitä olen tehnyt näinä vuosina? Lähdin opiskelemaan, valmistuin sosionomiksi ja pääsin kiinni työuraan. Olen itsestäni niin ylpeä ja onnellinen, kun jaksoin kesken "ruuhkavuosien" ottaa tämän askeleen elämässä.





Nyt kun löysin teidät täältä niin olisi ihan mukava kuulla teistä myös enemmän. Pitäisikö pitää ketjua yllä ja kirjoitella kuulumisia ajoittain?





äitix3

Äitix3! Olipas oikein mukava lukea kuulumisiasi myös! Oot kyllä reipas ollu ku oot saanu ittes koulunpenkille ja sieltä vielä pois! Onnittelut siitä!

Kyllä nuo km:t voi olla tosi hurjia, onneksi selvisit siitä vaikka kovin vaikealta kaikki kuulosti! Ite oon saanu 4 km:a mutta olen suht helpolla päässy niistä vaikka ne on tulleet rv 5-11. Henkisesti niistä on syvät arvet jääny..



Miten muilla kesä on mennyt?



Sirppana ainaki on pikkuisensa saanut vaikka koville tais ottaa..toivottavasti olet synnytyksestä jo toipunut!



Mimmulille hurjasti onnea plussasta tätäkin kautta! En ymmärrä mikä raskausdementia mulla on ku en muka muistanu että me jo törmättiin täällä =D



Miten Omppu jakselee? Kovasti mielessä aina ootte..



Onko Pönttiksellä vauvahaaveet kasvaneet?



Nelkun vitosella taitaa kohta 1v synttärit olla, onnea jo etukäteen!



Ite oon nyt rv28 ja pikkuinen miehen alku kovasti kasvaa ja liikkuu masussa! Tämmöset seesteiset ja kuumeiset päivät on yhtä tuskaa vaikka viikot ei tuon suuremmat ookkaan, mutta maha on iso! Menee useamman viikon eellä..



Ihanaa loppukesää teille kaikille! Törmäillään! Ja tulkaa ehdottomasti jutustelemaan!



nani ja pikkumies 28+0

Ihanaa ja onnea odottajille! meillä tämä nelonen on 1v11kk ja vauvakuume nostanut päätään.... Tosin nyt on jo kiire jos meinais että äp rahat menis entisellään... Kun välissä ei töitä oo tullu tehtyä. En tiiä tulleeko ees viijettä, olen aloittanut vuoden vaihteessa lähihoitajan opinnot.... Mutta vauvakuume kyllä on ...Ja raskaaltakin tuntuisi isomman porukan kanssa olla mutta on se ihme kun se nostelee siitä huolimatta päätään :) Mutta ihana kuulla teistä kaikista!



RuusuRouva

Kiva lukea kaikkien kuulumisia, meillä tosiaan vitonen täytti vuoden ja neliapia on ihan kohta 3.vee ja niin omatoiminen ja tomera neiti että! sellaisia muutoksia tuli että itse lähden nyt sitten töihin maanantaina monen kotona olo vuoden jälkeen :/ sääliksi lapsia vähän käy mutta minkäs teet. Hoitopaikka näytti ja vaikutti kivalta.

niin ja vauvakuume on krooninen :D mutta tällä hetkellä ei ole tulossa.

nelkku :)

Täältä taas itseni löydän.. Mukavaa kuulla teistä muistakin!

Mulla se vaan krooninen vauvakuume vaivaa. Täällä kai aika monella muullakin.



Meijän neliapila täytti siis toukokuussa kaksi. Vaippa on jo jäänyt kokonaan pois ja siitä iltatissittelystäkin alkukesällä luovuttiin. Oli se äidille taas niin haikeaa.. Tuli useampi kyynel tirautettua.. Poika otti asian aika rauhallisesti, tissiä muutamana iltana kyseli mutta kun ei saanut niin loukkaantuneena isän kainaloon vain käpertyi.



Kaikki ihanat pikku vaatteet olen jo kiertoon laittanut.. Veljen lapselle pääasiassa jotain vienyt kirppiksellekin. Vaikeeta on ollut.. Mutta tuo että saa tutulle pienokaiselle lahjoittaa helpottaa aika tavalla! Ja ihanaa on tullut kovasti tilaa vaatehuoneeseen!! Mutta aina kun olen kassillisesta luopunut ja samalla kovasti vakuutellut että me ei näitä enää takaisin tarvita, kiitos vaan. Niin jo illalla olen isännälle höpötellyt että sitten jos me kuitenkin joskus vielä niin sitten otetaan taas äitiyspakkaus ja ostetaan sitten uusia ja.. ja.. Isäntä siihin aina että ei meille enää pieniä tule, ellei



sitten mieli muutu..



Kamalasti odotan että nämä lapsest tästä vähän kasvaisivat. Voitaisiin miehen kanssa vaikka kaksin reissuun lähteä. Vielä en ainakaan tuota nuorimmaista raaskisi kovin pitkäksi aikaa edes mummolaan jättää. Ei ole hän vielä yökyläillytkään kertaakaan. Jotain olisi kiva opiskellakin.. Haaveilen että aikaa riittäisi enemmin taas rakkaalle hevosharrastukselleni.. Mutta silti..



Olisi se niin ihana käpertyä sohvaan nurkkaan oma pienen pieni pienokainen kainalossa.. Nuuhkutella ihaista vauvan tuoksua.. Silittää ohutta untuvaista tukkaa..



Olisi niin ihanaa olla raskaana. Kantaa sisällään pientä salaisuutta.. Tuntea pienten jalkojen potkut.. Ja sitä vauvamahaa sitä on ikävä..



Ei mutta apua nyt on taas pakko poistua ennen kuin tässä ihan höyrähtää!! Sitä paitsi työt kutsuvat, alkavat sieltä pienokaiset kohta heräillä välipalalle.



Pönttis kera poikien

Pitihän sitä tulla moikkaamaan piiitkästä aikaan, jos tässä hetki ois hengähtää.. Kova ikävä on ollut jo pitkän aikaa mutta tää elämä on niin hetkistä ettei taho revetä joka paikkaan vaikka kuinka tahtois..ku pölkkypään äippäloma jäi tällä kertaa kaksviikkoseksi, sitä tää yrittäjän elämä on, nyt siis hoidan kodin, lapset, työt ja ukkokullanki :) ja tuo uus koti pitäs saada kevään aikana valmiiksi..kyllähän nuo yöunet jää välillä aika lyhkäsiksi, mutta ehtiihän sitä sitten vanhana nukkua, vai mitä! :)



Heippa Lyydia, oli oikein ihana kuulla teistäkin! Ja onnea uudesta mukavasta työpaikasta! Mikäs sen mukavampaa aamusin töihin lähteä kun työ on mieluinen!

Millanen koiruli teille on tulossa /tullut? Itsekkin olen vuosia haaveillut koirasta, tuo ukkokulta vaan ei ole ollut kovin myöntyväinen siihen. Itelläni oli koira teininä ja aina olen sitä meillekin toivonut. Tällä hetkellä on se tilanne että pitäs jälkikasvun vähän kasvaa jotta semmonen karvanen vauva meille vois tulla, koska mies on sanonu että kyllä meille JOSKUS koira tulee! :)



Voi Pönttis sua! Ihan on samoja ajatuksia mullakin! Meillä tuo vitonen tosiaan täyttää huomenna jo 3kk :o ja mää oon yrittäny tehä surutyötä ties kuinka kauan että jos nää on nyt tässä, mutta auta armias mikä vauvakuume mulla on!! Ei tuu mitään että tää naisen elämä on tämmöstä...Mies tietää millanen mää oon mutta aika jyrkkä ei hällä ois vielä yhteen vauvaan, sen tiedän.. Mutta miten näistä ajatuksista pääsee koskaan eroon? Sitte mummunako? Voih..

Hattua kyllä nostan kuinka hienosti oot vaipat saanu neloselta pois! Meillä neiti on nyt vasta muutaman kerran saatu istumaan potalla mutta eihän sinne mitään oo vielä tullu. Ja ikäähän neitillä on 2v2kk..



Nelkkua taisin saada onnitella, muistaakseni kutonen ois teille kesällä tulossa! Lämpimät onnittelut, ai että ja voih :) Miten on alkuraskaus sujunut?



Ompun kuulumisia olen yrittänyt täältä kuumepuolelta tiirailla.. Miten sää jakselet?

Tuplatädiksi pääsit onnea hurjasti!



Sirppanan kuulumisia olen välillä yrittänyt kurkistella tuolta Kissakulman puolelta, mutta taidat sääki ollan niin kiireinen katraan kanssa ettei kovin paljon ylimääräistä aikaa ole. Miten teidän vitos-neiti kasvaa, hyvänen aika hänhän on jo puolivuotias :o Hui, miten tää aika oikeasti menee näin vauhdilla...



Mites RuusuRouvan kuumeilu? Onko "pahentunt"?

Ootko tykänny olla koulunpenkillä? Ite oon haaveillut kätilön ammatista aina, vaikka aikoinaan kesken ne jätin vuoden opintojen jälkeen reuman takia. Mutta aina välillä tulee niin haikea mieli varsinki ku synnärillä käy.. Se ois mun unelmajobi jota en koskaan voi tehdä..



Miten äitix3 oot tykänny uudesta ammatistasi? Saako kysyä mitä teet työksesi, ku tuo ammatti pitää niin montaa hommaa sisällään?



Meiltä tosiaan löytyy luonnetta etsivä uhmakas neitokainen ihana peikkotyttö sellainen. Kovin kilttihän tuo on ku vertaa esim tempperamenttiseen edelliseen, mutta kovasti haetaan rajoja, joka valitettavasti vanhempien mielestä on välillä aika hauskan näköstä :) onneksi pokka on saatu pidettyä, ollaan sitte kahestaan saatu nauraa. Pottailuja siis harjotellaan ja muutenki on tosi omatoiminen neiti, ei voi verrata samana päivänä noihin isoveljiin jotka ei tosiaankaan esim yrittäneet pukea tuossa iässä..eihän se vielä tietenkään onnistu mutta yritys hyvä kymppi! Isin tyttö on, pitäs aina saada isin sylissä syödä samalta lautaseltakin hampihoitaja tykkäis..



Vitonen on ai että niin hurmaava tapaus! Kiltti poika, kuulemma ihan äiti poika jonka lellin varmaan piloille (ukkokullan suusta tuo). Kovasti seuraa mitä tapahtuu, päätä kannatellu jo pitkään ja se pyörii ku häkkyrä. Kuola lentää jo ja nyrkit maistuu.



Hormoonit hyrrää ja äiti itkee melkein joka päivä sitä kuinka onnellinen oon ja kuinka onnekas saan olla ku oon näin ihanan perheen saanut. Lapset ja ukkokulta on parasta mitä mulle on tapahtunut ja mitä mulla ikinä vois olla! Kaikki vaan tuntuu olevan nyt mallillaan (vaikka tietenkin se vaan tuntuu siltä nyt), hermot menee vähintään kerran päivässä, samaten ihmettelen miten mulla voi olla vauvakuume ku eihän noita jaksa varsinkaan ku kaikki kolme nuorinta huutaa kuorossa. Huomasin yks päivä että mää oon tehny itelleni semmosen "kuoren" tai putken korvien välille että nuo kaikki menee toisesta sisään ja toisesta ulos. Mää en enää vejä ressiä joka asiasta, onko tää sitten suurperheen mamman taito, en tiedä :)



Nyt kutsu käy, pitää tulla taas kohta turisemaan eikä näin pitkää aikaa saa tulla väliin, mutta nyt Jampsu tahtoo iltapalaa :) en ehi oikolukemaan teostani, joten sori jos teksti on sekavaa...



Hei mutta tulkaa kaikki muutkin linjoille!!



Öitä ja terkkuja nani kera lapsosten

Moikka kaikki :)))



Osuin sattumalta palstalle, jossa en ole vieraillut nelosen syntymän jälkeen... Sitten näin Kissankulman naisien pinon ja aloin lukemaan... Löysin ihania uutisia Sirppanalta ja Nanilta! Huikeeta, teillä on jo vitosetkin!! Onnea :))

Sit oli pakko ruveta etsimään meidän vanhoja pinoja a löysin tämän. Kirjautuminen oli vaikeaa, mutta lopulta onnistuin, jee :D



Täällä ei todellakaan kuumeilla ;) Meille riittää nämä ihanat neljä ja pian tuleva koiruli :))



Nelonen täytti juuri 2v ja voi vaan todeta, että voi tätä ajanjuoksua! Olen kuitenkin onnellinen, että poika kasvaa ja elämä vähän helpottaa ;) Kovasti meillä jo höpötetään ja ihana poitsu tuo nelonen on.



Töihin menin jo reilu vuosi sitten kun sain uuden ihanan työpaikan :)))) Vanha duunihan oli suoraan sanottuna aivan perseestä ;) Eli meillä elellään tasaista? lapsiperheen arkea ja kaikki siis mallillaan. Lapset siis tällä hetkellä 13v, 11v, 7v ja 2v.



Terkkuja kaikille entisille neliapiloille :)