Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mikä on? (kasvatusasiaa)

Vierailija
24.04.2012 |

3- ja 5-vuotiaat lapset sanoo aina vastaan.



-Otetaanpa iltapalaa, laitetaas yhdessä muroja ja maitoa. Tulkaas auttaa.

- Eeeeeeeeeiiiiiiiiiiiiiiii! En halua iltapalaa vielä. Haluun leikkiä ja tehdä sitä ja tätä... Ei vielä iltapalaa.



-Käykääs vessassa iltapesulla. Tulen auttaa. (Lapset juoksee karkuun.)



- Nyt yöpaidat päälle. Katsotaas missä puhtaat on. Luetaan sitten vähän kirjaa, ennen nukahtamista.

-Eeeeeeiiiiiiiiiiii yöpaitaa! Haluun vielä leikkiä. (Juostaan karkuun.)



Mikä on kun joka asiaan on niin kauhea vastustus? Mitä mä teen väärin, miten tekisin toisin, että saisin lapset mukaan?



Suoraan sanottuna ärsyttää vastustus, kun yritän innostaa mukaan, annan valita asioita, palkitsen hyvästä -ja toisaalta jäähyllekin mennään, jos varoituksesta ei totella. Mutta aina korviavihlova ei vastauksena.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
24.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä kuitenkaan anna periksi, koska nuo mainitsemasi asiat ovat niitä vanhemman päätettäviä. Ymmärrän sinua, koska rasittavaahan tuollainen jankkaaminen on, mutta luultavasti kyseessä on ohimenevä kausi. Tässä tapauksessa lapset ilmeisesti saavat toisistaan tukea huonoon käytökseen.

Vierailija
2/2 |
25.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

2,5-v oli myös joka asiaan mieltä ei. Nyt kun kaikki toiminta ennakoidaan niin elämä sujuu jouhevammin. Eli kaikki mitä tapahtuu varoitetaan etukäteen. Esim. "15min päästä on iltapala, siihen saakka saat leikkiä","iltapalan jälkeen mennään pesulle, ja laitetaan yöpuku päälle" ," kun äiti on syöttänyt vauvan, niin lähdetään ulos"jne. Ainakin meillä on ei:t vähentyneet huomattavasti, kun lapsi on selvillä mitä tulee tapahtumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla