Lue keskustelun säännöt.
Onko kohtuutonta vaatia 8-v. lasta jatkamaan maksettua harrastusta kevätkauden loppuun?
23.04.2012 |
Lapsi haluaisi lopettaa ja itkee, kun pitäisi lähteä harrastukseen. Sitä on vain kerran viikossa, mutta lapsi kokee sinne lähtemisen jostain syystä raskaana. Hän ei osaa tarkemmin eritellä, mikä siinä ahdistaa.
Koska kyse on vapaaehtoisesta harrastuksesta eikä esim. koulusta, en tietenkään lähtökohtaisesti halua pakottaa lasta mihinkään. Toisaalta olen ajatellut, että nämä asiat katsotaan lukukausi kerrallaan: tämä harrastus maksettiin tammikuussa loppukevääksi eikä ollut ihan halpakaan.
Olen sanonut lapselle, että käydään tämä kevät nyt loppuun ja sen jälkeen jos vielä tuntuu että haluat lopettaa, voit lopettaa. Silti tuntuu pahalta, kun toinen vääntää itkua lähdön takia.
Kommentit (22)
Etenkin jos maksullinen harratsus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensinnäkin, jos lapsi ihan itkee lähtiessään, ei tiedä, mitä kaikkea siellä oikein tapahtuu, vaikka lapsi ei osaa kertoa. Mun lapsi oli vielä vanhempi, kun oli haluton menemään sarjakuvanpiirustuskurssille. Vasta kauan jälkeenpäin hän sai sanottua, että opettaja siellä tukisteli levottomammin käyttäytyviä lapsia. VAikka tukistus ei (kai, toivottavasti) koskaan osunut omalle kohdalle, se pelotti silti melkoisesti.
TOisekseen varsinkin jos ja kun kyseessä on joku ryhmäharrastus, haluton lapsi joukossa vie muidenkin ilosta osan. EI ole reilua niitä muita maksavia harrastajia kohtaan, jos siellä on joku ilonpilaaja pelkästään vanhempansa pakottamana joukossa. Sellaista pitää mielestäni sietää, joka haluaa harrastaa, mutta ei ihan pysy joukossa mukana, mutta jos lapsi ei edes itse halua, niin rasitus muille on täysin turhia.
Lapsi haluaisi lopettaa ja itkee, kun pitäisi lähteä harrastukseen. Sitä on vain kerran viikossa, mutta lapsi kokee sinne lähtemisen jostain syystä raskaana. Hän ei osaa tarkemmin eritellä, mikä siinä ahdistaa.
Koska kyse on vapaaehtoisesta harrastuksesta eikä esim. koulusta, en tietenkään lähtökohtaisesti halua pakottaa lasta mihinkään. Toisaalta olen ajatellut, että nämä asiat katsotaan lukukausi kerrallaan: tämä harrastus maksettiin tammikuussa loppukevääksi eikä ollut ihan halpakaan.
Olen sanonut lapselle, että käydään tämä kevät nyt loppuun ja sen jälkeen jos vielä tuntuu että haluat lopettaa, voit lopettaa. Silti tuntuu pahalta, kun toinen vääntää itkua lähdön takia.
harrastukseen lähtöä ????????
eli mikä on ongelma??? onko siellä harrastuksessa jotain ikävää ? joku ilkeä??? tms
ei ole normaalia tuollainen käytös enää noin vanhalta lapselta!!!!!!
mulla lapset on harrastanee monipuolisesti kaikkee, eikä koskaan ole lopettaneet mitään...
ei kesken, eikä ole narisseet ,e t eivät lähde.
hauskaa on ollut aina
tok i vuosien saatossa on kurssi muutuneet, ei kai kukaan muskaria käy enää 8vuotiaana, vaan ollaan siirryytty eteenpäivn valituissa linjoissa
esim pianotunnit, laulaminen,
jumppa/lasten tanssi kurssit muutuneet oikeaski tanssiksi jne jne
eli vakvan keskustelun aika on perheessänne!!
Tykkääkö lapsi kuitenkin olla siellä, kunhan on päässyt sinne asti vai inhoaako olla harrastuksessa?
Hän aloitti reilu vuosi sitten ja tykkäsi alussa aivan valtavasti. Vielä joulun jälkeen hän sanoi ehdottomasti haluavansa jatkaa. Nyt kevättä kohti on tapahtunut notkahdus.
Käsittääkseni lähteminen on vaikeinta, mutta on lapsi aika väsynyt usein harrastuksesta tultuaankin.
ap
Lapsi haluaisi lopettaa ja itkee, kun pitäisi lähteä harrastukseen. Sitä on vain kerran viikossa, mutta lapsi kokee sinne lähtemisen jostain syystä raskaana. Hän ei osaa tarkemmin eritellä, mikä siinä ahdistaa. Koska kyse on vapaaehtoisesta harrastuksesta eikä esim. koulusta, en tietenkään lähtökohtaisesti halua pakottaa lasta mihinkään. Toisaalta olen ajatellut, että nämä asiat katsotaan lukukausi kerrallaan: tämä harrastus maksettiin tammikuussa loppukevääksi eikä ollut ihan halpakaan. Olen sanonut lapselle, että käydään tämä kevät nyt loppuun ja sen jälkeen jos vielä tuntuu että haluat lopettaa, voit lopettaa. Silti tuntuu pahalta, kun toinen vääntää itkua lähdön takia.
harrastukseen lähtöä ???????? eli mikä on ongelma??? onko siellä harrastuksessa jotain ikävää ? joku ilkeä??? tms ei ole normaalia tuollainen käytös enää noin vanhalta lapselta!!!!!! mulla lapset on harrastanee monipuolisesti kaikkee, eikä koskaan ole lopettaneet mitään... ei kesken, eikä ole narisseet ,e t eivät lähde. hauskaa on ollut aina tok i vuosien saatossa on kurssi muutuneet, ei kai kukaan muskaria käy enää 8vuotiaana, vaan ollaan siirryytty eteenpäivn valituissa linjoissa esim pianotunnit, laulaminen, jumppa/lasten tanssi kurssit muutuneet oikeaski tanssiksi jne jne eli vakvan keskustelun aika on perheessänne!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna selvittäisin, mikä harrastuksessa on ongelmana. Onko lapsi aiemmin pitänyt ko. harrastuksesta? Onko ohjaaja vaihtunut? Kiusataanko lasta harrastuksessa? Kannattaa jutella harrastuksen ohjaajan kanssa sekä mahdollisesti muiden samassa harrastuksessa käyvien lasten vanhempien kanssa ja käydä katsomassa harrastuksessa.
Olen usein ollut paikalla seuraamassakin tuntia. Kysyin vielä lapselta että liittyykö ikävä tunne ohjaajaan, ja hän vastasi että ei.
Mistään ryhmäongelmasta ei myöskään ole kyse. Lapsi kyllä tekee asiat ryhmän mukana ihan normaalisti. Ainoa juttu joka voi vaikuttaa on se, että hän on muita nuorempi ja jotkut asiat saattavat olla hänelle vielä turhan vaativia. Ei, nuoremmille suunnattua ryhmää ei ole.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen, että siellä on jotain pelottavaa, ilkeää tai inhottavaa.
Harrastuksen vetäjä, toiset kaverit on ottaneet lapsen hampaisiinsa? Lapselle on tapahtunut siellä jotain noloa (esim. pierassut), ja toiset ilkkuvat siitä joka kerta?
En ehkä itse pakottaisi, mutta haluaisin kyllä saada selville sen perimmäisen syyn. Ja jos sen saat selville, ole ymmärtäväinen.
Sinuna selvittäisin, mikä harrastuksessa on ongelmana. Onko lapsi aiemmin pitänyt ko. harrastuksesta? Onko ohjaaja vaihtunut? Kiusataanko lasta harrastuksessa? Kannattaa jutella harrastuksen ohjaajan kanssa sekä mahdollisesti muiden samassa harrastuksessa käyvien lasten vanhempien kanssa ja käydä katsomassa harrastuksessa.
millaisen käyttäytymismallin annat lapsellesi , jos kaiken voi vaan lopetta, kun nyt ei vaan huvitakkaan......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna selvittäisin, mikä harrastuksessa on ongelmana. Onko lapsi aiemmin pitänyt ko. harrastuksesta? Onko ohjaaja vaihtunut? Kiusataanko lasta harrastuksessa? Kannattaa jutella harrastuksen ohjaajan kanssa sekä mahdollisesti muiden samassa harrastuksessa käyvien lasten vanhempien kanssa ja käydä katsomassa harrastuksessa.
millaisen käyttäytymismallin annat lapsellesi , jos kaiken voi vaan lopetta, kun nyt ei vaan huvitakkaan......
heti kun ei huvitakaan. Jos ei voisi, se ei olisi HARRASTUS vaan jotain pakollista...
Harrastus on määritelmällisesti jotain, mitä tehdään vapaaehtoisesti ja huvin, oman mielihyvän ja oman itsen vuoksi.
heti kun ei huvitakaan. Jos ei voisi, se ei olisi HARRASTUS vaan jotain pakollista...Harrastus on määritelmällisesti jotain, mitä tehdään vapaaehtoisesti ja huvin, oman mielihyvän ja oman itsen vuoksi.
asioiden hoitamista loppuun. En halua antaa lapsilleni sellaista mallia, että elämässä voi aina lopettaa saman tien asiat, jotka eivät huvita ja joihin laki ei velvoita. On tärkeää osata sitoutua (ainakin välietappeihin) mm. opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa, lasten hoidossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös kurjaa joutua johonkin, vaikkei itse halua ja vaikka kuinka yrittää kertoa, ettei tykkää siitä enää yhtään, mutta kun se on maksettu ja vanhemmat haluavat, että lapsi jatkaa. Eli onko oikein että vahvemmat jyräävät heikomman mielipiteen?
heti kun ei huvitakaan. Jos ei voisi, se ei olisi HARRASTUS vaan jotain pakollista...Harrastus on määritelmällisesti jotain, mitä tehdään vapaaehtoisesti ja huvin, oman mielihyvän ja oman itsen vuoksi.
asioiden hoitamista loppuun. En halua antaa lapsilleni sellaista mallia, että elämässä voi aina lopettaa saman tien asiat, jotka eivät huvita ja joihin laki ei velvoita. On tärkeää osata sitoutua (ainakin välietappeihin) mm. opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa, lasten hoidossa...
On myös kurjaa joutua johonkin, vaikkei itse halua ja vaikka kuinka yrittää kertoa, ettei tykkää siitä enää yhtään, mutta kun se on maksettu ja vanhemmat haluavat, että lapsi jatkaa. Eli onko oikein että vahvemmat jyräävät heikomman mielipiteen?
Mutta ap:n tapauksessa lienee kyse viikoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti kun ei huvitakaan. Jos ei voisi, se ei olisi HARRASTUS vaan jotain pakollista... Harrastus on määritelmällisesti jotain, mitä tehdään vapaaehtoisesti ja huvin, oman mielihyvän ja oman itsen vuoksi.
asioiden hoitamista loppuun. En halua antaa lapsilleni sellaista mallia, että elämässä voi aina lopettaa saman tien asiat, jotka eivät huvita ja joihin laki ei velvoita. On tärkeää osata sitoutua (ainakin välietappeihin) mm. opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa, lasten hoidossa...
sen, milloin pitää tosiaan sitoutua, milloin vähempikin suorittaminen riittää ja milloin sitten pitää ymmärtää lopettaa päänsä hakaaminen seinään ja kurjuuden sietäminen.
Ja eikö koulu ole se, joka hoidetaan loppuun? Minusta koulussa on tarpeeksi velvollisuutta ihmiselle, joka on vielä LAPSI. Oma lapseni on vasta 6-vuotias, mutta ihan hurahtanut jalkapalloon, joka on isänkin laji. Aavistan samanlaisia ongelmia tulevaksi meille tulevaisuudessa.
On myös kurjaa joutua johonkin, vaikkei itse halua ja vaikka kuinka yrittää kertoa, ettei tykkää siitä enää yhtään, mutta kun se on maksettu ja vanhemmat haluavat, että lapsi jatkaa. Eli onko oikein että vahvemmat jyräävät heikomman mielipiteen?
heti kun ei huvitakaan. Jos ei voisi, se ei olisi HARRASTUS vaan jotain pakollista...Harrastus on määritelmällisesti jotain, mitä tehdään vapaaehtoisesti ja huvin, oman mielihyvän ja oman itsen vuoksi.
asioiden hoitamista loppuun. En halua antaa lapsilleni sellaista mallia, että elämässä voi aina lopettaa saman tien asiat, jotka eivät huvita ja joihin laki ei velvoita. On tärkeää osata sitoutua (ainakin välietappeihin) mm. opiskelussa, työelämässä, parisuhteessa, lasten hoidossa...
Meillä yksi lapsista on käyttäytynyt samanlaila juuri nyt keväällä. Luulen, että pitkä talvi ja kouluvuosi alkaa verottaa voimia ja sanookin olevansa väsynyt. Uskon myös , että hänen kohdallaan tämä ko. harrastus ei ole juuri se oma. Toiseen harrastukseen lähtee mielellään. Voisiko pitää vaikka vähän taukoa harrastuksesta ja jatkaa, jos innostus löytyy uudelleen?
Tuo saattaa liittyä lapsen persoonallisuuteenkin jollain tavalla.
Itse tanssin lapsena balettia ja pidin siitä todella paljon. Kuitenkin halusin usein "lintsata" sieltä. Jotenkin se lähteminen oli hirveän vaikeaa!
Sama vaivaa minua edelleen. Minulla on harrastus, josta tykkään hirveästi. Silti usein on tosi, tosi vaikea lähteä sinne. Alkaa jotenkin ihan ahdistaa, pelkään, että en osaa, tunnen itseni hyvin väsyneeksi ja aivan voimattomaksi jne.
En ole tähän mennessä saanut selvitettyä, mikä minua "vaivaa". Ainakin yhdellä kaverillani on tämä sama juttu.
vaikka syyslukukauden harrastusmaksu meni hukkaan. Meilläkin lapsi ahdistui kun piti lähteä harrastukseen, eikä mitään erityistä syytä asiaan selvinnyt. Ei auttanut, vaikka menin mukaan katsomaan, lapsella tuli huono olo, oksetti ja itketti. Ongelma poistui, kun jätimme harrastuksen suosiolla pois, kolmen yrityskerran jälkeen ja ohjaajan kanssa keskusteltuamme.
Ja lapsia on meillä muitakin, eikä kenelläkään heistä vastaavaa ongelmaa ole aiemmin ollut. Nyt kyseessä oleva lapsi on erittäin tunnollinen ja tarkka, pärjää hyvin koulussa ja hoitaa asiansa. Helposti ahdistuvakin kyllä luonteeltaan.
Samalla tavoin meillä viimeiset viikot tuossa iässä harrastuksessa meni. Sitten jo kesäkuussa alkoi odottamaan milloin harrastus taas syksyllä alkaa :) Minäkään en missään tapauksessa halua pakottaa harrastamaan yhtään mitään, mutta noista puolivuotiskausista pidän kiinni. Jos joulun jälkeen harrastus aloitetaan, se kevääseen asti käydään eikä sillä maksun kanssa ole mitään tekemistä. Vastuuta, sitoutumista minäkin haluan opettaa. Kun lapsi aiemmin on tuosta harrastuksesta tykännyt ja tunneilla ei mitään ikävää tapahdu niin en usko juuri haittaakan olevan ja kohtahan se kesä alkaa.
Tykkääkö lapsi kuitenkin olla siellä, kunhan on päässyt sinne asti vai inhoaako olla harrastuksessa? Meillä on tilanne, että samanikäinen ei haluaisi lähteä, koska olisi mieluummin kavereiden kanssa, mutta on kuitenkin aina viihtynyt.