Lue keskustelun säännöt.
Mikä se 2v ikäero "sääntö" oikein on?
19.04.2012 |
Miksi max 2v on ihanne ikäero? Miksi kaikki lapsi/sisarusjutut on suunniteltu niin, että lapsilla on vain se max 2v ikäeroa?
Meidän lapsilla on ikäeroa 2,5v eli käytännössä 3v ja näin ollen eivät päässeet edes sisarusryhmään muskarissa. Miksi tuohonkin on pitänyt laittaa niin pieni haarukka? Lapset olisivat kovasti halunneet samaan muskariin, yhteiseen juttuun ja vanhemmillekin se olisi helpompaa.
Muutenkin tuo 2v ikäero tuntuu heijastuvan joka paikkaan.
Kommentit (13)
ei ole liian iso ikäero ja voivat leikkiä paremmin yhdessä. Esim. mieheni veli on 2 vuotta nuorempi ja tulevat hyvin toimeen. Teini-ikäisestä asti samassa kaveriporukassa välillä jne. Nuorimpaan veljeen onkin ikäeroa 7v ja lähinnä on tosiaan vaan se pikkuveli jota autetaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sen tiedän, että n. 3-vuotias on ihan eri kehitystasolla kuin pienempi. Tästä syystä muskarit ja päiväkodit sun muut ovat huomioineet ryhmissään sen, että kukin saisi kehitystasonsa mukaista opetusta ja ohjausta.
Nuo harrastukset tai hoito kuitenkin pyrkii olemaan lapsilähtöistä ja lapsen kehitystä tukevaa, eikä tarkoituksena ole ensisijaisesti helpottaa vanhempien elämää.
Meidän 3v ja 6v ovat todella hyviä kavereita keskenään.
Jos ihmiset uskoisivat biologiaa, niin evoluution mukaan 3 v. on ihanne ikäero sisaruksilla. Pahin uhma on ohi, vanhemmat levänneitä ja kehitysvaiheet eivät haittaa toisiaan. Silti löytyy samat sävelet leikkiessä.
ei ole liian iso ikäero ja voivat leikkiä paremmin yhdessä. Esim. mieheni veli on 2 vuotta nuorempi ja tulevat hyvin toimeen. Teini-ikäisestä asti samassa kaveriporukassa välillä jne. Nuorimpaan veljeen onkin ikäeroa 7v ja lähinnä on tosiaan vaan se pikkuveli jota autetaan jne.
kolme vuotta nuorempi veli niin sitten ei tulis toimeen. Ok, niinhän sen täytyy olla.
Eli lapseni täytti juuri 2-vuotta ja vasta nyt alan nauttia hänestä ja nyt näkee jo hänen persoonaansa yms. En tosiaan mitääbn vauvaa haluaisi nyt tähän pyörimään, missaisin kaikki lapseni jutut. Aion hankkia toisen lapsen vasta kun tämä lapseni on esikoulussa. haluan että lapsellani myös tällä ensimmäisellä on oikaus olla lapsi ja saada jakamaton huomioni. lapsella on rajat joten ei siitä mikään lellipentu tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä, joka vetosit, että lapset ovat itse toivoneet.
Voi hyvää päivää tän palstan mammojen järjenjuoksua... Haluaahan lapset paljon asioita, muttei se sitä tarkoita, että osaisivat oikeasti punnita sitä, mikä on parasta.
Eivät he kuule koulussakaan samalle luokalle pääse, vaikka kuinka toivoisivat ja olisivat kavereita. Jälleen kerran palataan siihen kehitystasoon.
Muskareissakin on opetussuunnitelma, ja sitä on melko vaikeaa noudattaa, jos lapsella ei ole edes edellytyksiä tehdä niitä asioita, mitä pitäisi.
vauvavuosi on lopuillaan. Samaten, monet imettäjät ei tule raskaaksi imetyksen aikana. Imetys lopetellaan siinä 15kk paikkeilla ja seuraava saa alkunsa. Näin meillä ja muutamalla tutullani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että heti kun ensimmäinen vauva, ei olekaan enää vauva, alkaa kävellä ja puhua, tulee taas vauvakuume kun näkee pieniä vauvoja. Useimmat ei pysty sitä vastustamaan, ja selitys on sitten se että "niistä on sitten seuraa toisilleen" Oikeesti vaan kaduttaa sitten kun on uhmaikäinen ja vauva, kaksi vaippaikäistä vaivoina, huono omatunto kun isompi ei saa tarpeeksi huomiota, tai jos saa niin pieni ei saa.
Ja mielestäni se on täydellinen ikäero. Olen jaksanut olla hyvä ja pitkäpinnainen äiti kummallekin. Esikoisesta oli apua kun kuopus oli vauva jne. Ja nyt ovat toistensa parhaat kaverit ikäerosta huolimatta.
En olisi pysynyt järjissäni, jos ikäeroa olisi ollut 2 v tai alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lapseni täytti juuri 2-vuotta ja vasta nyt alan nauttia hänestä ja nyt näkee jo hänen persoonaansa yms. En tosiaan mitääbn vauvaa haluaisi nyt tähän pyörimään, missaisin kaikki lapseni jutut. Aion hankkia toisen lapsen vasta kun tämä lapseni on esikoulussa. haluan että lapsellani myös tällä ensimmäisellä on oikaus olla lapsi ja saada jakamaton huomioni. lapsella on rajat joten ei siitä mikään lellipentu tule.
Miten niin vauva estäisi sinua nauttimasta isomman sisaruksen persoonasta ja kasvusta? Itselläni on useampi lapsi ja juuri siksi nautin ihan täysillä kunkin lapseni omasta persoonasta ja erityispiirteistä.
Myös se on kivaa kun on eri ikäisiä lapsia. Itse oikein nauttin kun saan leikki-ikäisen kanssa keskustella "vakavista" asioista, askarrella ja touhuta. Uhmaikäisen kanssa nautin hänen jutuistaan jossa ei ole päätä eikä häntää. Ja kun isommat on menneet nukkumaan, on se ihana vauva, jota suukotelen ja rutistelen oikein olan takaa hieman surreni sitä miten nopeasti ne kasvavat.
Ja mielestäni se on täydellinen ikäero. Olen jaksanut olla hyvä ja pitkäpinnainen äiti kummallekin. Esikoisesta oli apua kun kuopus oli vauva jne. Ja nyt ovat toistensa parhaat kaverit ikäerosta huolimatta. En olisi pysynyt järjissäni, jos ikäeroa olisi ollut 2 v tai alle.
meillä vajaa 4 vuotta eroa ja nyt huomaan kuinka ihana asia se "isompi" ero on ollutkaan. Olen saanut olla yhdelle avutettavalle kerrallaan äiti eikä ole niin hirveästi säätää usean pienen kanssa. Kyllä biologia hoitikin hienosti tämän :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä se aikaa minusta veisi pois toiselta lapselta. En ole mikään äiti-ihminen (pullantuoksuinen askartelija) muutenkaan ja käyn töissä. Joten sen takia ajattelen näin. Muiden toki ei tarvitse ajatella niinkuin minä, tämä ajatus sopii vain minulle :)
Jokatapauksessa en haluaisi kahta pientä samaan aikaan, en jaksaisi. Näen läheltä perheitä joilla on se 1,5v ikäeroa lapsilla ja on nää vanhemmat melko rikki. Ja olen tyytyväinen tällähetkellä tähän tilanteeseen + en ole koskaan potenut vauvakuumetta ja vauvat ei ole muutenkaan mulle mikään juttu, ennemmin ihastelen koiranpentua :D Kuullostaa varmaan kaameelta jonkun mielestä :D
mutta sen tiedän, että n. 3-vuotias on ihan eri kehitystasolla kuin pienempi. Tästä syystä muskarit ja päiväkodit sun muut ovat huomioineet ryhmissään sen, että kukin saisi kehitystasonsa mukaista opetusta ja ohjausta.
Nuo harrastukset tai hoito kuitenkin pyrkii olemaan lapsilähtöistä ja lapsen kehitystä tukevaa, eikä tarkoituksena ole ensisijaisesti helpottaa vanhempien elämää.