Kaipaan aikaa jolloin oli oma asunto aivan Helsingin keskustassa.

Älkää turhaan kaivatko ja kadehtiko Helsingin keskusta-asujia. Meno voi näyttää ihanalta ja jopa himottavalta. Totuus on kuitenkin se, että keskusta-asuminen on hirvittavän kallista verrattuna asumiseen maalla tai pienemmissä taajamissa. City-asumisen ihanuus perustuukin hyvin pitkälti siihen, että sinulla on rahaa hyödyntää tuota ihanuutta shoppaamalla kivijalkaputiikeissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Täällä tosiaan elämä perustuu turhaan kuluttamiseen, koska kauppoja on muutaman metrin välein.



Kaikista kurjinta city-asumisessa on valtaisa liikenne, joka pyörii joka puolella. Autoilijat pysäköivät jalkakäytäville "hoitaakseen asioitaan" ja meno on sen verran holtitonta, ettei lapsia uskalla päästää yksin leikkimään - oikeastaan edes pihalle (meidän pihalla on runsaasti autopaikkoja ja pelottaa, että pakun ohjaamosta ei nää pihalla leikkivää lasta).



Tuosta liikenteen määrästä seuraa se ehkä huonoin asia täällä, nimittäin kaupunki-ilma on huonoa . Katupölyn erilaiset hiukkaset tunkevat sisäänkin ja pitää siivota koko ajan tasoja ja pintoja eikä tuulettaa voi kuin myöhään yöllä.



Lisäksi täällä on koko ajan menossa jokin äänekäs rakennus- tai remonttiprojekti naapurustossa, nytkin kuulin että lähellämme Iso-Roballa aiotaan purkaa talo ja rakentaa tilalle uusi, eli tiedossa lähes parin vuoden häiriö tienoon asukkaille (myös räjäytystöitä, koska tekevät autotallin).



Kadut ovat likaiset, öljyä löytyy jopa puistosta, jossa lapseni sai sitä käsiinsä (öljy ei lähde vedellä vaan leviää, pitää saippuoida useaan kertaan). Ihmiset voisivat edes räkiä ajotien puolelle, mutta ei - täällä räitään omille kengille, kun jalkakäytävät ja torit ovat klimppejä täynnä.

Tupakantumpeista, nuuskaklimpeistä ja purukumeista puhumattakaan. Koska kesällä puistoissa käy niin paljon ihmisiä (enimmäkseen toki turisteja) pik-nikillä, on puistoissa ihmiskakkaa ja pissaa joka puun- ja puskan alla.

Ai niin ja koirankakkaa myös - mutta se on varmaan se pienin harmi kuitenkin.

aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää rexonaa

Vois kävellä joka paikkaan, vois hyppää ratikkaan... Lähteä vaan spontaanisti kipaisemaan jossain kivassa kahvilassa tai ravintolassa, rantakävelyllä, tapahtumassa...



Vuosi tuli aikanaan Kalliossa asuttua ja se oli kivaa!

Viisi kilometriä keskustaan on jotenkin liikaa.

ap

aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää rexonaa

Asuin kolme vuotta Kalliossa ja neljä vuotta Töölössä. Nyt lähiössä lasten kanssa.. Pläääh...

aikoinaan roballa asuin ja pidin kovasti.

neljän hengen perheenä kallista asua. Useimmissa kämpissä ei ole edes parveketta...

Asuin 15 vuotta kantakaupungissa (keskusta ja Lauttasaari), mutta muutimme pari vuotta sitten Laajasaloon. Keskusta-asuminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, sillä koirallisena lapsiperheenä pientaloasuminen on meille ainoa realistinen mahdollisuus.



Varsinkin näin mammalomalla on tullut moneen kertaan mieleen, kuinka kivaa olisi asua keskustassa. Lähteä vaunulenkille ja voida valita lukuisista reiteistä mieluista, katsella vilinää, istua kahviloissa jne. Illalla olisi helppo poiketa jossain syömässä, kun perhettä ei tarvitse pakata autoon.



Nykyisessä asuinalueessa on paljon hyvää (luonto, rauhallisuus, hiljaisuus, enemmän asuintilaa, piha), mutta onhan tämä tällainen nukkumalähiö. Kesällä täällä on pari rantaravintolaa, mutta talvella ei mitään, minne mennä kahville. Ei tällä saarella, eikä lähistölläkään. No, kaikkea ei voi saada ja hyvä paikkahan tämä on lapsia kasvattaa. Ymmärrän vaan täysin, että Iholla-sarjan Saara, joka asuu täällä, on ihan hukassa näin hiljaisessa paikassa Rooman jälkeen.

miksi pitää muuttaa pois keskustasta kun saa lapsia? joo, paitsi tietenkin jos on pieni asunto, johon isompi perhe ei kertakaikkiaan enää mahdu asumaan. Eikä varaa isompaan keskustassa. Mutta muuten. Koska on sellaisia ihmisiä, jotka sanoo ettei lapsia voi kasvattaa keskustassa ja pitää muuttaa jonnekin lähiöön "missä lasten on hyvä kasvaa". Ihmeessä lapset voi hyvin kasvaa keskustassa, oikein hienosti!

Kerroit just syyt,kellä on varaa ostaa isompi asunto kun perhe kasvaa.Jokainen asuu tavallaan.Itsekkin Kallion kasvatti,KIjastot, ratikat ja julkinen liikenne pelaa,sit muutettiin Myllypuroon ja oli luontoa ja urheilukentäy ja liikuntahalli. Tahtoo takas Hesaan. JA lapsetkin alkaa olla aikuisia.

miksi pitää muuttaa pois keskustasta kun saa lapsia? joo, paitsi tietenkin jos on pieni asunto, johon isompi perhe ei kertakaikkiaan enää mahdu asumaan. Eikä varaa isompaan keskustassa. Mutta muuten. Koska on sellaisia ihmisiä, jotka sanoo ettei lapsia voi kasvattaa keskustassa ja pitää muuttaa jonnekin lähiöön "missä lasten on hyvä kasvaa". Ihmeessä lapset voi hyvin kasvaa keskustassa, oikein hienosti!

Ei sieltä LASTEN & KESKUSTAN takia pois muuteta - vaan useimmiten siksi, että keskustassa on todella kallista asua ja aika harvalla lapsiperheellä on esim. varaa asua keskustassa 4 tai 5 huoneen asunnossa.

No, onhan myös vähän pointtia siinäkin, että kummassa paikassa päästät 7-vuotiaan yksin pyöräilemään tai muuten menemään johonkin paikkaan:

keskustassa vai rauhallisessa lähiössä?

nimenomaan sanoin, että ymmärrän jos se on syy, mutta on sellaisia ihmisiä, joiden mielestä lapsia ei VOI kasvattaa keskustassa. Ja siihen kysyin syytä.

Ja laitoin viestin siihe muotoon, jotta juuri näitä vastauksia en turhaan saisi... huoh.



Keskustassa voi mun mielestä ihan hyvin liikkua 7 vee samoin kuin muuallakin. Keskustassa jopa on varmasti aina ihmisiä jos iskee joku hätä (eksyminen tms.)

Minä asuin lapsena keskustassa ja käytin jo 5-vuotiaana ratikoita ihan sujuvasti omin päin, kun menin isovanhemmilleni. Leikkikenttäkin oli lähellä. Mutta monet keskustan pihat ovat vähän ankeita, koska siellä on vain ehkä taloyhtiön roskis ja muutama autopaikka.



Taidan muuten tänään säästää sen sata euroa, joka menisi hulluilla päivillä, koska en viitsi lähteä sinne asti.



ap

Tuskin kukaan meistä keskustassa asuneista ajattelemmekaan, ettei lapsia VOISI kasvattaa keskustassa tai että siellä olisi jotenkin vaarallista tai haitallista lapsille. Meidän tapauksessamme ei vaan ole järkeä asua kerrostalossa ison koiran kanssa, joka kaipaa erityisesti kesäisin takapihalle pois kuumasta asunnosta. Koiralle on myös huomattavasti parempi asua alueella, jossa saa juosta metsässä vapaana ihan 5 minuutin päässä kotoa. Mieheni asui koiran kanssa Kalliossa ja Töölössä, ja aika surkeaa isolla koiralla siellä oli.



Lapsiperheen kannalta keskeisin syy on lähiössä sijaitseva iso asunto. Tulisimme koiran, kahden kissan, kahden aikuisen, taaperon ja miehen kotitoimiston kanssa hulluiksi jossain kaksiossa. Mahdumme hädintuskin tähän 100 neliön rivariin. Jos meille joku osoittaisi alle 400 tonnin vastaavanlaisen perheasunnon keskustasta, niin toki tarttuisimme siihen. Järjettömiä lainoja emme ole aikeissa ottaa, vaan periaatteenamme on pikkuhiljaa muuttaa isompiin asuntoihin. Mutta joo, tässä rivitaloyhtiömme pihalla, keittiönikkunan alla uskaltaisin antaa pienen lapseni leikkiä hetken yksinkin. Keskustassa joutuu usein tekemään matkan leikkipuistoon.



Valintojahan nämä ovat. Jos budjettimme olisi isompi, niin taatusti keskustassakin olisi hyvät puitteet perheemme elämälle.

Asuin 15 vuotta kantakaupungissa (keskusta ja Lauttasaari), mutta muutimme pari vuotta sitten Laajasaloon. Ymmärrän vaan täysin, että Iholla-sarjan Saara, joka asuu täällä, on ihan hukassa näin hiljaisessa paikassa Rooman jälkeen.

Sain siis jostain syystä sellaisen kuvan yhdestä jaksosta (ja katson iholla ehkä kerran viikossa eli olen varmaan sitten väärässä..)

ja ajaa keskustaan. Jaksan myös pakata lapset autoon ja ajaa kauppakeskuksiin. Kaikki kulttuuririennot, kahvilat yms ovat muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä. En vaihtaisi omaa pihaa ja lasten vapaata ulkoilua keskustan asumiseen vaikka olen muuten aivan kaupunki-ihminen. Ehkä muutan sinne kun lapset muuttavat kotoa.

Minä yritän välttää autoilua keskustassa.

ap

ja ajaa keskustaan. Jaksan myös pakata lapset autoon ja ajaa kauppakeskuksiin. Kaikki kulttuuririennot, kahvilat yms ovat muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä. En vaihtaisi omaa pihaa ja lasten vapaata ulkoilua keskustan asumiseen vaikka olen muuten aivan kaupunki-ihminen. Ehkä muutan sinne kun lapset muuttavat kotoa.

En kaipaa keskustaan, vaikka meillä oli siellä todella kivaa ja asuntokin ihastuttava.



Kai syy tyytyväisyyteen on se, että keskustassa asuimme vuokralla ja nyt meillä on omistusasunto. Jos tämäkin koti olidi vuokra, kaipaisin keskustaa. Nyt saamme niin paljon, että muutos kannatti/kannattaa.



MUTTA jos meillä olisi kaunis ja tilava omistusasunto vaikkapa temppeliaukion kirkon vieressä, en ikuna muuttaisi :)