Mistä syistä olet onneton miehesi kanssa?

Filettä saa 0,5v-1v välein. Surkea olo kun ei voi tuntea itseään halutuksi:(

-ei tykkää seksistä

-ei huolehdi normaalista hygieniasta ellen patista jatkuvasti

-ei ota vastuuta lasten hoidosta

-ei osaa keskustella sivistyneesti

-tyytyy kaikessa vähään ja pienimpään mahdolliseen=kunnianhimoton

on aina tehnyt liikaa (on vieläki töissä klo on nyt 22.01).. Siis ei ole vielä tullut kotiin. Pidättäytyy koko ajan enemmän ihmissuhteissa, ei halua ikinä ketään kutsua kylään, on epäluuloinen, alkanut käyttäytyä juorukellomaisesti kuten oma isänsä, antaa lapsille luunappeja kuten isänsä on hänelle tehnyt. Toisaalta seksi sujuu kun sujuu ja silloin unohtuu kaikki vastoinkäymiset. Lapsia on ja mies ei ole fyysisesti ollenkaan vastenmielinen (ja tuoksuukin hyvälle - ah).

Toivoisin enemmän jämäkkyyttä, kykyä sanoa mikä on hänestä milloinkin tärkeää. Nyt työ vie aina voiton.

mies seurustelee enemmän työpaikkansa kuin minun kanssa. Eikä se ole edes mikään korvaamaton asiantuntija, ihan tavallinen duunari vain.

Työ menee kaiken edelle, vaikka se on hyvin huonosti palkattua ja vaatimatonta "kukatahansa voisitehdä" -työtä.

jotenkin lohduttaa tämä ketju. Tää on hyvä muistutus siitä, ettei se muillakaan niin ruusuista ole..

poissa kotoa, tämän vuoden puolella ollut neljä viikkoa kotona ja nekin pätkissä. Kotona ollessaan tisuttelee salaa. Eli on enemmän tai vähemmän kännissä koko ajan. Myös tupakka palaa eikä huolehdi kunnostaan millään lailla. Enpä tID tätä touhua enää pikään katsella, yhdessä on oltu 20 vuotta ja viimeiset 5 vuotta on mies mennyt kuin lehmän häntä alaspäin...

-Minä en miehen mielestä tee mitään oikein. Siivoan huonosti, kotiruoka ei maistu, mäkkäristä hakee aina ja se kyllä kelpaa. Olen myös huono äiti koska lapsellamme on mahakipuja ja hän on kiukkuinen kun tekee hampaita. Lapsi heräilee öisin paljon ja itku kuuluu korvatulppien läpi ja miehen herkkä uni häiriintyy.

-Olin ennen iloinen ja ulospäinsuuntautunut. Mies on mustasukkainen jos puhunkaan muille miehille,esim työssäni kassalla! En saa myöskään meikata tai pukeutua naisellisesti ettei muodot näy, jokuhan saattaisi ajatella minusta jotain sopimatonta...

-Mies on ainoa joka tässä perheessä saa käydä ulkona. Minun paikkani on kotona siivoamassa ja lasta hoitamassa. Päivisin saan kyllä käydä kahvilla naispuoleisten ystävieni kanssa, vauva mukana tietysti.

Ja sitten jostain syystä rakastan tätä miestä.. Tai niin ainakin luulen... En kyllä ymmärrä miksi.

Mä olen niin onneton avioliitossani nykyään. En vaan saa sanottua sitä ääneen miehelleni. Kaipaisin vain hieman rakkautta ja kosketusta. Jotain vikaa mussa on, en vaan tiedä mitä.

mies ei ikinä näytä mihinkään innostusta.. paitsi seksiin tai siihen kun minulla on jotain seksikästä päällä. Jos kerron hänen tehneen jotain väärin, ei pyydä anteeksi(vaikka tajuaa itsekin tehneensä väärin)

- ei tee kompromisseja

- kaverit menee edelleni

- aina on joku tekosyy, miksei voi viettää aikaa kanssani

- ei kysele perään

Ei ymmärrä tai kuuntele minua koskaan. Ei kehu tai hellittele. En voi sietää koko miestä. Jostakin jos saisi miehen joka rakastaisi ja hellisi niin kuin naista kuuluu pitää. Sellaisia tuskin vapaana enää on kolmikymppisten joukossa.