Kohteliain tapa sanoa ettei seura kiinnosta?

Aina kun se yrittää kutsua itsensä teille, sanot ettei sovi. Tai jos kutsuu sut niille niin sama juttu.

Olet välttelevä, et tapaa sitä vapaaehtoisesti ja jos vahingossa näette jossakin et muuta kuin tervehdit ja kävelet ohi.

Jos se on normaali ihminen, niin tajuaa kyllä ettet halua olla tekemisissä ja jättää sut rauhaan.

Sinunhan olisi pitänyt jo heti eka kerralla kun tämä ihminen kutsui itsensä teille, ilmoittaa ettei se käy.

- et ota häneen yhteyttä

- jos hän kutsuu johonkin, sanot, että valitettavasti olet sopinut sille päivälle jo muuta

- jos kysyy, että mikä päivä sulle sopisi kahvittelulle, sanot, että nyt on vähän hankala tilanne, kun mies tekee koko ajan pitkää päivää/anoppi on huonossa kunnossa ja tarvitsee sun apua/äiti on sairaalassa ja hoidat hänen asioitaan/vauva nukkuu huonosti ja olet väsynyt tms ja sanot, että katsotaan asiaa myöhemmin



Taisitten kerran piipahdat kahvilla ja et jää sinne tolkuttoman pitkäksi aikaa.



Ymmärrän, että asian sanominen suoraan on vaikeaa. Riippuen siitä, tehoaako edelliset keinot ja millä tavalla hän on sua loukannut ja miten paljon ahdistelee yhteydenotoillaan, harkitsisin sitä, että sanoisin suoraan, että sinulla ei ole nyt aikaa hänelle ja että tuo vanha tapahtuma loukkasi sinua sen verran paljon, että katsot parhaaksi vaihtoehdoksi sen, että te ette ole tekemisissä.

oli kuullut yhteisiltä ystäviltämme että olen vieläkin kotiäitinä ja kutsunut paljon lapsiperheitä kylään leikkimään meidän mukuloiden kanssa. Lähetti viestin tyyliin "Saara kertoi että kaipaat seuraa, me voitais tulla kylään." Saara on hyvä ystäväni.



Että tavallaan en ole koskaan häntä kutsunut meille, mutta hän on saanut sen kuvan että meille on tervetulleita kaikki tutut.



Ongelma on se että tuntuu vaikealta sanoa että just HÄNEN seuransa ei kiinnosta, vaikka muita kavereitani haluankin nähdä.



ap

Sano sille, että "joo katselen milloin meille sopisi ja otan sitten yhteyttä". Et ota yhteyttä. Ei ole sen vaikeampaa.

oli kuullut yhteisiltä ystäviltämme että olen vieläkin kotiäitinä ja kutsunut paljon lapsiperheitä kylään leikkimään meidän mukuloiden kanssa. Lähetti viestin tyyliin "Saara kertoi että kaipaat seuraa, me voitais tulla kylään." Saara on hyvä ystäväni.

Että tavallaan en ole koskaan häntä kutsunut meille, mutta hän on saanut sen kuvan että meille on tervetulleita kaikki tutut.

Ongelma on se että tuntuu vaikealta sanoa että just HÄNEN seuransa ei kiinnosta, vaikka muita kavereitani haluankin nähdä.

ap

Saara on käsittänyt väärin. Itselläsi on kyllä seuraa ja ystäviä jopa liiankin kanssa, et meinaa ehtiäkään joka paikkaan mihin on kutsuttu, että etupäässä lasten leikkikavereita olet vaan teille pyydellyt.

Näin saat estettyä jo etukäteen sen, ettei tuo

tyyppi ala tunkemaankaan enempää seuraasi.

Ja nyt, kun se tulee ja jos ehdottaa lisätapaamisia, niin sanot suoraan ettei sovi ja että katsellaan sitten joskus toisella kertaa (jota ei tule, mutta sitähän ei tarvitse sille sanoa)

vaan "unohtaa" vastata viestiin.



Tai voit vastata että kiitos tarjouksesta, palaillaan asiaan joku kerta.



jos hän on tuppautumassa juuri tuona nimenomaisena päivänä, jolloin muitakin vieraita tulee, niin voit sanoa suoraan, että sillä kertaa et voi valitettavasti ottaa enempää vieraita, mutta katotaan joku toinen kerta.



Nämä on vähän tylyjä juttuja, mutta jos toinenkin on tyly tai tuppautuu liiaksi, niin itsekin on osattava olla vähän tyly.



Yksi vaihtoehto on sitten myös se, että vaan otat hänet vastaan ja hän vierailee teillä silloin, kun muutkin. Olisiko se ylitsepääsemättömän kamalaa?

Olisit ollut vaan kommentoimatta mitenkään.

Että sanot suoraan ja sanot syyksi sen menneisyyden jutun ja että et pääse siitä yli.

Että sanot suoraan ja sanot syyksi sen menneisyyden jutun ja että et pääse siitä yli.

...etenkin kun asiaa ei koskaan silloin selvitetty, ja kyseessä on niinkin ikävä asia että hän valehteli minun tehneen jotain mitä en ollut tehnyt,(ja hän itse oli tehnyt) ja monet ihmiset kuitenkin uskoivat häntä. Tapauksesta on jo yli 10 vuotta. En uskonut että hän yhä yrittäisi lähentyä minua kaverina sen jälkeen.

Mutta entä jos hän loukkaantuu asiasta ja pyrkii sen jälkeen jotenkin taas kostamaan? Hänhän voi taas keksiä jonkin valheen ja alkaa levittämään sitä. Tuntuu että olen puun ja kuoren välissä...

Minulla ei vain olisi kovin hyvä mieli kutsua häntä kotiini kun en oikeastaan tunne häntä, enkä luota. Olen kuitenkin kilttinä ihmisenä pyrkinyt pitämään asialliset moikkaus-välit. Sen enempää en haluaisi.

Mikä on ongelma? Miksi sä et voi tehdä kuten sua on neuvottu eli sanoa jotain epämääräistä ja jättää tyyppi kutsumatta teille.



Vai haluaisitko sä todellisuudessa nähdä sen? Puhua vielä siitä työjutusta? Naisille on tosi vaikea antaa neuvoja, kun ne kysyy yhtä ja tarkoittaa toista.

ja jos ottaa toisen kerran yhteyttä, mietit, mitä sanot.