Lue keskustelun säännöt.
Miksi tytölläni ei ole kunnon kaveria, bestistä ?
16.04.2012 |
Jo ekasta luokasta lähtien tyttärelläni on aina ollut paljon kavereita, mutta ei parasta ystävää.
Alakoulussa hänellä oli aina jonkin aikaa bestis, mutta sitten bestis löysi uuden paremman ja tyttäreni
joutui etsimään uuden kaverin. Aina hänet tavallaan hylättiin, mutta ei siis jäänyt yksin, koska hänellä oli paljon tuttavia
Sama jatkui yläasteellakin, tyttäreni kuului kaveriporukkaan, joka vietti aikaa yhdessä, mutta parasta kaveria
hänellä ei sielläkään ollut kuin ajoittain. Aina oikeastaan pojat ovat olleet hänen parhaita kavereitaan, heidän kanssa hän viettääkin paljon aikaa kun tyttöbestistä ei ole
Nyt on lukiossa ja sama jatkuu, olin niin toivonut että hän tutustuisi uusiin ihmisiin ja niin varmaan onkin, mutta vapaa-aikaa ei vietä heidän kanssaan
Pyörii edelleen samassa yläaste porukassa (jos hänet otetaan mukaan juttuihin) ja aina onkin menossa jonnekin, mutta silti hänellä ei edelleenkään ole parasta kaveria vaan
suuri ryhmä kavereita, jotka usein jättävät hänet ulkopuolelle ( autoon ei mahdu, ei muisteta kutsua mukaan jne)
Ja potentiaalinen paras kaveri seurustelee jo toista vuotta niin tiiviisti, että ei koskaan tee mitään muuta kun nyhjää poikakaverinsa kanssa 24/7
En ymmärrä mistä johtuu, minun mielestä hän on mukava kaveri ja sosiaalinen henkilö. Aina opettajatkin kehuvat häntä empaattisekdi ja sosiaaliseksi ja kaikkien kanssa toimeentulevaksi
Tälläkin hetkellä taitaa paras kaveri olla poika, jonka kanssa leikkinyt ihan lapsesta saakka
Niin ja seurustellut hän ei ole oikeastaan koskaan, mitä nyt ala-asteen lopussa , kun kaikki "leikkivät" seurustelua
Mikä tytössä on vikana ?
Kommentit (11)
Mun mielestä outoa jos vielä lukioiässäkin on joku tiivis bestissuhde vuodesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla ole ikinä ollut "bestistä", eikä mussa mitään vikaa ole. :D Paljon kavereita, en kaipaa sellasta sydänystävää. Puhun asiani jos tarvii ystäville kyllä. Mihin sitä bestistä tarvitaan? Ärsyttää kun jotkut on kuin paita ja perse. Itse olen aika lailla työntänyt etäämmälle kaikki takiaiset.
Tuo on tyypillistä, jos on laaja ystäväpiiri, niin ei ole tarvetta bestis meininkiin.
Kaikesta sitä nyt voi ongelmia tehdäkin! Ei kaikki tosiaan ikinä kaipaakaan mitään bestistä. Tytöillä usein on bestis, ainakin jossain vaiheessa, toisin kuin pojilla joille tuo muuten vaan porukoissa roikkuminen on tavallisempaa, mutta todellakaan tyttö ei ole mitenkään epänormaali tai "vialla" jos on tässä asiassa enemmän poikien kaltainen.
kavreita niin heillä ei ole sitä bestistä. Sitten taas jos on se bestis niin ei juurikaan ole muita kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo bestis juttu on vähän hankala. Toki läheisetkin ystävät ovat tärkeitä, mutta niin kuin itse sanoit - ihmiset rakentavat ihmissuhteita monella tapaa, joku nyhjää bestiksen kanssa, joku poikaystävän.
Näin 37-vuotiaana olen sitä mieltä että noi bestisjutut ovat todella lapsellinen tapa kaveerata. Olisit onnellinen kun tyttäresi tulee toimeen useamman ihmisen kanssa eikä tarvi nysvätä siinä yhdessä ainoassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoin ehkä väärin. Lähinnä ihmetyttää, kun ei ole kavereia, jonka kanssa tekisi jotain viikonloppuisin. Tai tavallaan tietäsi, että on aina joku kaveri jonka kanssa voi hengata varmasti.
Nyt tavallaan joutuu joka viikonloppu kyselemään, että kukahan "alkaisi" ja aina ei löydy sellaista vaan joutuu joskus olemaan viikonloppuna yksi
Mä voin olla hyvä poikafrendi sille jos haluut nii soita : 0465254768 ja sähköposti on jonttuka@gmail.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä ihmetyttää, kun ei ole kavereia, jonka kanssa tekisi jotain viikonloppuisin. Tai tavallaan tietäsi, että on aina joku kaveri jonka kanssa voi hengata varmasti.
Nyt tavallaan joutuu joka viikonloppu kyselemään, että kukahan "alkaisi" ja aina ei löydy sellaista vaan joutuu joskus olemaan viikonloppuna yksi
Itselläni oli aina niitä bestissuhteita. Lähinnä siksi että olin ujo, enkä oikein olisi osannutkaan olla ihan kenen tahansa kanssa kaveri. En ole kuitenkaan koskaan ajatellut että minulla tai kellään muullakaan olisi jotain velvoitetta olla aina jonkun tavoitettavissa. Onhan niillä nuorilla nyt omat perheet, ja muitakin kavereita.
Jos tyttärelläsi on tylsää viikonloppuisin, voisit ehkä katsella jotain harrastusta hänelle. Otatte vaikka tavaksi mennä lauantaisin elokuviin. Sitten jos kavereilla on aikaa lähteä seuraksi, voitkin jäädä kotiin ja antaa nuorten mennä keskenään.
eikä yhtä tiivistä bestissuhdetta, joka voi olla varsin rajoittavakin ja haitata uusiin ihmisiin tutustumista.
Pojillahan tuollainen on varmaan yleisin systeemi että ei ole yhtä bestistä vaan sekalainen ystäväjoukko.