Mikä olisi mielestänne sopiva raja kunnan kaksikielisyydelle?

on vain asennevamma. Kaksikielisyys ei ole keneltäkään mistään pois. Ehkä sitten lahjattomimmilta, joille ruotsin opiskelu on niin vaivalloista, että se estää jonkin muun kielen opiskelua, vaikka todellisuudessahan nimenomaan ruotsin pohjalta on kaikkein helpoin laajentaa muihin kieliin.

ei ole mitään asennevammaa, suurin osa ihmisistä vain ei näe ruotsin kieltä niin merkittävänä osana KOKO Suomessa.

Pakkoruotsia muuten vastustavat tutkimusten mukaan eniten korkeasti koulutetut.

ruotsi on ollut hallinnon, kulttuurin, tieteen jne kieli, jolla koko yhteiskunta on pyörinyt. Eri asia, mitä niissä savupirteissä on puhuttu.

Niin, koska suomen kielelle ei annettu mitään asemaa eikä suomen kielellä saanut koulutusta eikä suomen kielellä voinut edetä uralla.

Miksi meidän pitäisi palvoa ruotsin kieltä sen vuoksi, että suomen kieltä on vuosisatojen ajan alistettu?

Tuo 3000 raja pidetään voimassa, mutta kuntien koko kasvaa. Tämä tarkoittaa, että suuri määrä täysin suomenkielisiä alueita saa kuntauudistuksen myötä riesakseen kaksikielisyyden kirouksen.



Virkkunenhan ajoi opetusministerinä hullunraivolla RKP:n vaatimaa pakkoruotsin aikaistusta ala-asteelle, mutta Keskusta onneksi esti tämän. Nyt kuntaministerinä Virkkunen jatkaa RKP:n juoksutyttönä, ja nyt tavoitteena on Suomen ruotsalaistaminen.

törkesti mamuja? Jokaisessa virassa vaaditaan ruotsin taito (todistus), vaikka tehtävässä ei todellisuudessa tarvittaisi sanakaan ruotsia. Tämä syrjii mamuja, koska harva heistä on opiskellut ruotsia, koska suomenkin kanssa on jo täysi työ.



Tässä on siis täysin keinotekoinen este mamujen työllistymiselle julkisen sektorin tehtäviin. EU:kaan ei varmasti hyvällä katso tällaista työvoiman vapaan liikkuvuuden keinotekoista hankaloittamista.

kaksikielisyyttä voisi parantaa lisäämällä kieliryhmien yhteistyötä esim. koulujen kesken. Monilla kaksikielisillä paikkakunnillakin kieliraja on niin jyrkkä, etteivät kieliryhmät ole juurikaan tekemisissä toistensa kanssa, vaan pysyttelevät tiiviisti omissa porukoissaan. Ruotsinkielisiin nuorisotaloihin, urheiluseuroihin ym. ei suomenkielisillä ole mitään asiaa, elleivät nämä puhu ruotsia.

kaksikielisyyttä voisi parantaa lisäämällä kieliryhmien yhteistyötä esim. koulujen kesken. Monilla kaksikielisillä paikkakunnillakin kieliraja on niin jyrkkä, etteivät kieliryhmät ole juurikaan tekemisissä toistensa kanssa, vaan pysyttelevät tiiviisti omissa porukoissaan. Ruotsinkielisiin nuorisotaloihin, urheiluseuroihin ym. ei suomenkielisillä ole mitään asiaa, elleivät nämä puhu ruotsia.

Tämä eristäminen on nimenomaan RKP:n vaatimus.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkie…

raja kaksikielisyydelle?



hoitakaa ne vauvanne ja menkää nukkumaan nyt on yö

Mä luin, kunnon kaksimielisyydelle

Tietty absoluuttinen määrä (esim. tuo 3000) vaatisi järjestämään ruotsinkielinen peruskoulutuksen ja tiettyjä peruspalveluita ruotsiksi, mutta kunta olisi ulkoisesti suomenkielinen, eikä virkamiehiltä vaadittaisi ruotsin osaamista.

20% prosentuaalinen raja tekisi kunnasta oikeasti kaksikielisen, eli katukyltit ruotsiksi ja osalta virkamiehiä vaadittaisiin ruotsin taito.

Nykyinen käytäntö on täysin kohtuuton. Esim. Vantaalla on alle 3% ruotsinkielisiä, mutta silti kunta on virallisesti kaksikielinen.

Täydellinen kaksikielisyys olisi tietysti kiva, mutta minusta siihen ei enää ole varaa, kun pitää muutenkin säästää joka paikasta.