Miten joku uskaltaa ostaa jonkun 1,2-litraisen lyttäperä-auton kakkosautoksi

kun mulla on sellainen ihan ykkösautona. Mutta kiitos kysymästä, kyllä uskallan.

Itsellä ajot 40-50 km/ h alueella kun vien lapset päivähoitoon ja kouluun ja itse töihin.

Kyllä uskaltaisin ajaa pienemmälläkin autolla.

Itsellä ajot 40-50 km/ h alueella kun vien lapset päivähoitoon ja kouluun ja itse töihin.

Kyllä uskaltaisin ajaa pienemmälläkin autolla.

Meillä kaksi auto. Iso perhefarkku ja pieni Yaris. Viemme vuorotellen. Matkaa 700 m - nopeus 40 km/h.

Meidän perheessä isäni autoineen joutui risteyksessä peräänajetuksi. Tämä tapahtui vuonna -79. Vaikka olin silloin vain 5-vuotias, niin edelleen muistan, kuinka isäni kauhisteli, että minulle olisi käynyt huonosti, jos olisin silloin ollut mukana autossa takapenkillä.



Meidän auto oli VW Golf ja perään ajoi Ford Transit -pakettiauto. Golf meni kasaan takapenkkiä myöten.



Nykyautot on tietetenkin turvallisempia, mutta kyllä niissäkin keskitytään keula- ja kylkikolarien seurauksien lieventämiseen.



Pahalla katson niitä farmariautoja (Esim. Volvo V70 jotkut mallit), joissa on tavaratilassa tilapäisistuin selkä menosuuntaan. Niitä on jopa pk-seudun takseissa. Kivasti mahtuu autoon väkeä, mutta peräkolarissa on tuollainen järjestely arvaamaton.

Vuosi oli joku 1983-1985. Ajoimme maantietä Volvo 240 radoilla enkä muista minkä takia pysähdyimme. Takana tuli Peugeot 205, eikä siellä kuski heti huomannut mitään. Näimme siinä ajaneiden kahden rouvan ilmeet, ne jäi mieleen ja sen jälkeinen aika vaimean tuntuinen ääni tapahtumiin nähden.



Meidät päästettiin heti autosta, ei ollut käynyt mitään, mutta Peugeotissa oli keulan sijaan näkyvissä moottori ja valuvat nesteet. Tuulilasi oli sokeripalan kokoisina murusina siinä tiellä. Sisällä olleet tädit eivät päässeet omin avuin ulos, kun ohjaamo oli käytännössä heidän sylissä. Volvossa ei ollut kuin puskurissa naarmuja ja painaumia, eikä meille sattunut mitään.



Kokemuksesta voin sanoa, että jos Volvossa on tuollaiset istuimet, matkustajat siellä ovat paljon paremmassa turvassa kuin jossain 1.2 litraisen moottorin takana. Ne tädit joutui sairaalaan, me ei. Taidettiin käväistä kyllä ambulanssissa, josta muistan, että lääkäri totesi Volvon suunnittelijoiden pelastaneen meidän hengen. Hän ihmetteli miten Volvoon ei tullut kuin naarmuja.

Tuossa kuuluisi lukea 240 farkulla eikä 240 radoilla.

En käsitä muutenkaan tätä kysymystä. Helposti uskallan kuljettaa lapset hoitoon viistoperä-mallisella autollani, joka tosin on 1,6 l koneella (jota myydään myös 1,25 -kuutioisella). Kotoa hoitoon on matkaa 2 km, nopeusrajoitukset matkalla 30-60 km/h.



Ja itse ajelen samalla autolla töihin moottoritietä pitkin (ilman lapsia takapenkillä), eikä edelleenkään pelota yhtään. Ostin autoni vuosi sitten uutena pitkälti siksi, että sain valita siihen haluamani turvavarusteet.