Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Neurologin tutkimus:nipisteli käsivarsia niin, että aivan mustelmilla. Normaalia?
12.04.2012 |
Olin eilen päivystyksessä yliopiston sairaalassa käden etenevän puutumisen, tunnottomuuden ja heikkouden vuoksi (en voi enää esim. leikata lihaa, nostaa housuja jalkaan, pestä hiuksia jne). Minua pyyhälsi tutkimaan nuorehko naisneurologi, joka sen lisäksi että naureskeli ja vähätteli oireitani, teki neurologisen tutkimuksen käteen, johon ilmiesesti (?) kuului käsivarren nipistely kovaa monesta eri kohtaa (kynsillä). Onko tuo aivan normaali tutkimus? Voihan näin olla, mutta sen jälkeen miten tuo lääkäri käyttäytyi minua kohtaan, tuli mieleen että tuo oli vain jotain itse keksimäänsä kidutusta :D (muistona minulla on mojovat 4 violettia mustelmaa käsivarressa).
Mitä mieltä olette?
Kommentit (56)
toimesta. Syytä liialle aivopaineelle ei saatu selville, ehkä johtui perustaudista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä puhuu lääkärin vaimo, jolle vasta oma lääkäriukko opetti, miten kamala moka on mennä päivystykseen jos asia voisi odottaa seuraavaan aamuun asti.
Minulle maallikkona oli aikaisemmin aivan yhdentekevää, oliko kyseessä tk-päivystys vai sairaalapäivystys vai poliklinikka vai mikä - minun ekspertiisi on ihan muualla. Minulle oli vain lääkärikäyntejä. Missä luukku auki, sinne mene mars, jos joku vaivaa.
Mies sitten rautalangasta väänsi, mitä eroa on päivystyksellä ja muulla vastaanotolla. Päivystykseen mennään vain sellaisen vaivan kanssa, mikä todellakaan ei voi odotta siihen kun saa ajan varatuksi. Jos menee vaikka kuinka hankalan "kiireettömän" vaivan kanssa päivystykseen, lääkäri hermostuu ja ajattelee juuri niin, että voi surkea paikka, oikeasti kiireellisiä odottaa jonot täynnä ja tämäkin voisi odottaa aamuun/maanantaihin. Joku saattaa olla niin kiltti, että päivystyksessäkin antaa kiireettömälle tapaukselle lähetteen eteenpäin tms., mutta tuo lienee aika harvinaista?
lääkärit opettelisivat käyttäytymään, vaikka onkin varma työpaika valtiolta.
Olen kuullut lääkreiltä tämän asian, mutta mistäs sen tietää onko akuuttia, jos on hätä, kun käsi ei toimi. Minäkin soitin taannoin päivystykseen pojasta, jolla kuukausien sairasteluputki, eikä jaksanut enää leikkiä tai muuta ja kuume noussut uudestaan. Lääkärin mukaan heillä oli kuulemma 'todella sairaitakin lapsia'... Ja että minun pitäisi kotona tällaisessa tilanteessa miettiä, että enpäs mene lapsellani nyt vaivaamaan julkista puolta.
Nämä ruuhkat eivät ehkä ole lääkäreidenkään vika. Toisaalta vielä vähemmän meidän muiden. Laskisivat pikkusen sitä naurettavaa rimaa Suomen lääkikseen, nin ei tarvitsisi venäjältä paikata meidän lääkäripulaa.
Tässä puhuu lääkärin vaimo, jolle vasta oma lääkäriukko opetti, miten kamala moka on mennä päivystykseen jos asia voisi odottaa seuraavaan aamuun asti.
Minulle maallikkona oli aikaisemmin aivan yhdentekevää, oliko kyseessä tk-päivystys vai sairaalapäivystys vai poliklinikka vai mikä - minun ekspertiisi on ihan muualla. Minulle oli vain lääkärikäyntejä. Missä luukku auki, sinne mene mars, jos joku vaivaa.
Mies sitten rautalangasta väänsi, mitä eroa on päivystyksellä ja muulla vastaanotolla. Päivystykseen mennään vain sellaisen vaivan kanssa, mikä todellakaan ei voi odotta siihen kun saa ajan varatuksi. Jos menee vaikka kuinka hankalan "kiireettömän" vaivan kanssa päivystykseen, lääkäri hermostuu ja ajattelee juuri niin, että voi surkea paikka, oikeasti kiireellisiä odottaa jonot täynnä ja tämäkin voisi odottaa aamuun/maanantaihin. Joku saattaa olla niin kiltti, että päivystyksessäkin antaa kiireettömälle tapaukselle lähetteen eteenpäin tms., mutta tuo lienee aika harvinaista?
Pyysi puristamaan käsiään ja laittamaan peukalon ja sormet toisiaan vasten vuorotellen, jonka jälkeen hän veti "rinkulasta". Puristusvoima oli yhdessä kädessä 26 ja toisessa 8, kun aivan täysiä puristin laitetta. Tällöin minulla on siis normaali tunto ja voima vielä kahdessa sormessa. Juoppotestejä en joutunut suorittamaan. Kun mainitsin nielemisvaikeuksistani, äänen käheydestä ja vaikeuksistani laulaa, hän vastasi todella ivallisesti että vai vielä vaikeuksia laulaakin. Ettei vain olisi vaikeuksia pysyä oikeassa nuotissa? Todella epäasiallista :(. Lopuksi myönsi vastahakoisesti, että onhan tuota periferistä voimanalenemaa jonkin verran (!), mutta ei todellakaan ole mikään päivystysasia. Olin aivan itkun partaalla, kun tulin ulos huoneesta. Tämä käden halvaantuminen ja muut oireet ovat ottaneet koville enkä todellakaan tarvitsisi mitään pilkallisesti käyttäytyvää lääkäriä tähän väliin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyysi puristamaan käsiään ja laittamaan peukalon ja sormet toisiaan vasten vuorotellen, jonka jälkeen hän veti "rinkulasta". Puristusvoima oli yhdessä kädessä 26 ja toisessa 8, kun aivan täysiä puristin laitetta. Tällöin minulla on siis normaali tunto ja voima vielä kahdessa sormessa. Juoppotestejä en joutunut suorittamaan.
Kun mainitsin nielemisvaikeuksistani, äänen käheydestä ja vaikeuksistani laulaa, hän vastasi todella ivallisesti että vai vielä vaikeuksia laulaakin. Ettei vain olisi vaikeuksia pysyä oikeassa nuotissa?
Todella epäasiallista :(. Lopuksi myönsi vastahakoisesti, että onhan tuota periferistä voimanalenemaa jonkin verran (!), mutta ei todellakaan ole mikään päivystysasia. Olin aivan itkun partaalla, kun tulin ulos huoneesta. Tämä käden halvaantuminen ja muut oireet ovat ottaneet koville enkä todellakaan tarvitsisi mitään pilkallisesti käyttäytyvää lääkäriä tähän väliin...
Haloo tarvii muutamantoimintatonnin,johon saa maksusitoumuksen paikallisesta sossusta.Iisisti jos aihetta eikuin yksityiselle,kirjottaa mita haluut,!
Kammiopohjan puhkaisu tai shuntti, siinä vaihtoehdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, minkä diagnoosin sait lääkäreiltä ? Mulla pojalla 11-v. aivan samanlaiset oireet.
ap vastailee: Kävin ENMG-tutkimuksessa, jossa osoittautui, että suuri ja paksu hermo (en muista nimeä), joka lähtee kyynärpäästä ja haarautuu lopulta sormiin oli lähes poikki. Signaaleja ei mennyt perille saakka sormien hermoihin melkein lainkaan. Oli kuulemma ihme, että tuntoa eli senkään vertaa jäljellä muissa sormissa ja kädessä ylipäätään. Lääkäri kyseli kovasti, olenko kolauttanut kyynärpääni johonkin kovaa, mutta en en muistanut. Ehkä näin on käynyt... Onneksi hermokudos uusiutuu vaikkakin hitaasti. Meni n. 3 kk, ja käsi toimi jo paljon paremmin. Nykyään hermo on kuin entisensä toiminnaltaan, en huomaa heikkoutta enää :). Onneksi oli näinkin itsestäänparantuva keissi, vaikka tuntui aivan kauhealta, kun oli pahimmillaan päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kysyä oliko neurologin etunimi Tiina? Sattui minulle ja oli kyllä epämiellyttävä tapaus.
että vaivaasi on ryhdytty tutkimaan asiallisesti.
Käy täällä kertomassa miten kävi ..kunhan saat tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka päivystykseen viikonloppuna jos et tk:n kautta saa lähetettä neurolle.
Pakkohan tuo on tutkia kunnolla.Neurologin käytös kuulostaa todella oudolta.
Esittikö hän edes mitään arvailuja oireiden syystä?
Jatkotutkimuksiin ei tainnut lähettää ollenkaan?
Päivystykseen et kyllä mene vaivasi kanssa, ellei sitten oireisto etene yhtäkkisesti päivystysaikana. Tuollaisen pitkään jatkuneen, hieman epämääräisen vaivan kanssa päivystykseen menemällä saat vain itsesi sekä vastaanottavan lääkärin ahdistumaan kahta kauheammin, se ei edesauta asian selvittämistä. Juuri ei-päivystyksellisten asioiden valittaminen päivystyksessä aiheuttaa sen, että kaikki saavat odottaa sitten sen 5-6 tuntia. Ja tämä ei ollut tarkoitettu AP:n haukkumiseksi, vaan kritiikiksi sille urpolle, joka kehoittaa menemään ei-päivystyksellisen vaivan takia päivystykseen.
Toki vaivasi täytyy asiallisesti selvittää. Välillä tosin on myös niin, ettei kaikelle löydy somaattista syytä.
T. Lääkäri
Minulla on lapsesta asti kulkenut mukana neurologinen vaiva jonka kanssa sinnitellyt ja jota vasta aikuisiällä alettu hoitamaan. Testeissä todettu erilaista häikkää ja aivojen magneettikokeitakin on otettu tämän vuoksi 3 kertaa.
Vaiva rajoittaa pahimpina aikoinaan toimintakykyä täysin ja arjessa yksin selviäminen on äärimmäisen stressaavaa...
En ollut käynyt vuosiin neurologilla, kun päädyttiin siihen ettei ole mitään tehtävissä. Leikata ei voi eikä muutakaan ja lääkehoito on niin hyvä kuin voi olla.
Lukuisten vuosien tauon jälkeen (uudella paikkakunnalla) työterveyslääkäri halusi minut kuitenkin passittaa meilahteen. Ensimmäinen käynti oli ok, lääkäri oli erittäin ystävällinen. Huom! en tarvitse erityiskohtelua, tärkeintä että homma toimii. Mutta tuo vastaanottoaika oli kuitenkin hyvä ja tulin heti ymmärretyksi jne.
Tuota seurasi tutkimuksia ja kaksi lääkärikäyntiä.
Olen edelleen hämmentynyt ja järkyttynyt siitä mitä ne olivat. En ole törmännyt koskaan missään vastaavaan.
Minut arvosteltiin ilkeästi, vaivaani vähäteltiin ja jopa mitätöitiin, naureskeltiin ja ihan suoria valheitakin sain kuulla mm. että missään, ei edes magneettikuvissa ole ikinä löytynyt mitään poikkeavaa!!? Nämä kaksi eri käyntiä olivat eri lääkäreille, jotka olivat selvästi läheisiä kolleegoja. Jälkimmäisellä ajalla lääkäri oli jotenkin valmiiksi päättänyt tapansa menetellä näin, sille se ainakin näytti koska oli alusta asti hyökkäävää.
Menin molemmilla käynneillä kipsiin ja itkin vain. Sen verran sain sanotuksi kummallekin, että pyysin kohteliaasti lopettamaan. Toisella kerroista olin ihan hajalla kun piti mennä hoitajalle, hoitaja silminnähden järkyttyi kun kerroin kaiken mitä lääkäri minulle teki.
Ystäviltä olen saanut tukea ja kannustusta ja monet ovat sanoneet että nuo pitäisi tuoda päivänvaloon, tehdä ilmianto jonnekin. Mutta... jos lääkäri vaikkapa kiistäisi kaiken niin millä minä todistaisin sen kun aika oli tuollainen vastaanottokäynti?? Eikä minulla ole voimia alkaa isoihin prosesseihin.
Olen toivonut tuon jälkeen ettei siellä tarvitsisi käydä, mutta valitettavasti kaatumisteni takia terveyskeskuslääkäri passitti minut takaisin sinne :(
En ole koskaan tarvinnut lääkärikäynnille ketään mukaan, mutta nyt kun tuollaista niin ystäväni lähtee kaveriksi sinne.
Ja tämä kaikki on valitettavasti ihan totta, ei mitään provoa tms.
Toivotan alkuperäiselle kirjoittajalle ja muille saman kokeneille tsemppiä! Tiedän, näköjään ihan kaikki on mahdollista :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidillä todettiin tos eli ylärintakehässä liian vähän tilaa hermoille ja lihaksille. Häneltä muistaakseni poistettiin molemmilta puolilta ylimmät kylkiluut. Oireytymän tarkkaa nimeä en muista joku thorax ... Mutta tos on sille lyhenne.
Asiaan: Olihan minulla tosiaan todella paha flunssa ennen voimattomuuden alkamista. Toisaalta oireet ovat edenneet aika hitaasti, joten en tiedä. Minulla on myös perustaudin vuoksi pieni määrä kortisonia jatkuvasti käytössä, joten periaatteessa kai se voisi hillitä jonkin verran jonkin lihastaudin etenemistä?
Eli jos siitä on kyse niin se puutuminen ja voimattomuus on yleensä molemmissa käsissä.
Toki jokin muu olemassa oleva sairaus (esim MS-tauti) voi pahentua flunssan jälkeen. Tätä sinulta ilmeisesti tullaan sillä magneettikuvauksella tutkimaankin.
Mutta siihen alkuperäiseen kysymykseen: ei neurologisesta perustutkimuksesta saa mustelmia jäädä. Tuntoa testatessa voidaan nipistää tai pistellä terävällä puutikulla, mutta ei sitä niin kovaa pidä tehdä että siitä jälkiä jää.
En tiedä kenen kiukkupussin kynsiin ap on joutunut, mutta kehoittaisin tekemään valituksen. Olen itse töissä HUS:n neurologian klinikassa ja meidän klinikan henki on mielestäni sellainen ettei potilaita saa kohdella tuolla lailla.
Nuo tulossa olevat tutkimukset kuulostavat järkeviltä. Ymmärrän toki, että odotusaika tuntuu pitkältä kun puhutaan kuukausista. Valitettavasti ei taida olla muuta keinoa kuin odotella ja jos oireistossa tapahtuu jotain etenemistä, niin voisit olla yhteydessä neurologian poliklinikkaan ja kysyä sieltä, voisiko tutkimuksia kiirehtiä.
Alue: Aihe vapaa
se perustauti on? Back in the day btw.