Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko normaalia ajatella kuolemaa usein?
12.04.2012 |
Olen nuorehko äiti ja elämä on hyvää ja onnellista. Silti ajatus kuolemasta pulpahtaa ajatuksiin erikoisissa tilanteissa. Kun koti on sotkuinen tai jääkaappi tyhjä, ajattelen välähdyksenomaisesti, että nyt olisi huono hetki kuolla. Tai jos lapsi lähtee kouluun pahalla mielellä, kuopuksella on likainen tukka tai olen itse homssuisissa vaatteissa, mietin, että kamalaa jos nyt kuolisi, joku tulisi kotiini, kävisi sitä läpi ja kaikki paljastuisi.
Liekö perfektionistiluonteen alitajuista pelkoa siitä, että epätäydellisyyteni ja "todellinen minäni" paljastuu muille. Että ihmiset ajattelisivat, että tuollainen se olikin...
Kommentit (5)
niinkuin varmaan ihminen, joka pelkää hämähäkkejä tai kammoaa pimeää tajuaa, että ne ovat irrationaalisia pelkoja.
Tunteita ei vain saa päältä vain tahtomalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
normaalia. Ihmisen elämässä on myös kausia jolloin kuolevaisuuden ajatukset on pinnalla enemmän kuin muulloin. Ei ole yhtään huono asia läpikäydä niitä raskaita ajatuksia ja pelkoja ihan kunnolla, vaikka nykyään jotkut onkin sitä mieltä että heti pitäisi joku lääkitys hakea jos "ahdistaa" ja ajatukset on vähän synkkiä. Kuitenkin niiden synkkien kausien kautta ihminen oppii ymmärtämään paremmin elämää ja kuolemaa.
Tosin tuo sinun kuolemanajattelusi tosiaan vaikuttaisi liittyvän paljon siihen millaisen kuvan muut sinusta saavat, eikä niinkään itse kuolevaisuuden olemuksen pohtimiseen. Varmaan liittyy tosiaan perfektionismiin, jos sellaisen piirteen itsessäsi tunnistat: haluaisit säilyttää kuolemasi jälkeenkin tahrattoman maineen toisten silmissä mutta ymmärrät että voisi käydä toisin, koska et kuitenkaan arjessa pohjimmiltasi aina ole niin tahraton kuin mitä kuvaa haluat muille antaa. Mitenkään vaarallista minusta tuollainen ajattelu ei ole.
kiitos vastauksestasi!
Luulen, että tuosta juuri on kyse. Haluaisin olla toisten silmissä hyvä vaimo, hyvä äiti ja oikeastaan enemmänkin...
Todellisuudessa olen ihan niinkuin kaikki muutkin ja muut sen varmasti tietävätkin. Pitäisi osata höllätä. Ehkä nuo ajatuksetkin sitten loppuisivat. Tosin kyse ei ole mistään äärimmäisestä pelosta, lähinnä vain ohimenevistä ajatuksista.
ap
... mitä kuoleman ajattelusta seuraa: ei mitään sinua tai elämääsi jalostavaa tai parantavaa.
Alue: Aihe vapaa
Ja jokainen täysjärkinen ymmärtää, että kun olet haudassa, on sama, onko teillä kaikki ollut tiptop.