Hitto, keräsin rohkeutta ihan turhaan.

Olen koko pääsiäisen odottanut tätä päivää, että voin soittaa yhden firman rekrytoijalle. Työ olisi minulle erittäin tärkeä ja haluan sen työn todella kovin.

Olin miettinyt valmiiksi mitä sanon ja olen nähnyt jopa unta tästä tilanteesta.

Nyt kun sain kerättyä rohkeuteni ja soitettua tälle ihmiselle, niin hän ei tietenkään ollut paikalla, joten huomenna sit sama jännääminen.



Toisilla tulee keskustelu ja tällaiset asiat luonnostaan, mutta mä aina jännitän näitä. Mitä tärkeämpi asia minulle on, sen enemmän se jännittää ja saa vatsan toimimaan ihan ylikierroksilla.