AUTOILIJA, HALUAISITKO HIRVEN TUULILASIIN?.
AUTOILIJA, HALUAISITKO HIRVEN TUULILASIIN?.
Niin. Etpä varmaan. Kuvitellaan seuraavanlainen tilanne: ajat autollasi ja huomaat hirven tienpientareella. Reagoit välittömästi ja hiljennät nopeutta, sillä tiedät hirven olevan liikkeissään arvaamaton. Lisäksi tiedostat minkälaista jälkeä seuraa hirven ja auton liian läheisestä kohtaamisesta. Fiksu liike tuo vauhdin pudottaminen, sanoisin, ja väitän, että noin 99% autoilijoista toimii kuten sinä.
Mutta otetaanpas toinen esimerkki, kuvitellaan seuraavaksi hieman erilainen tilanne. Ajat autollasi ja näet tienpientareella hevosen ratsastajineen. Tässä kohtaa noin 70% autoilijoista (sivuhuomautuksena sanottakoon, että prosentteja on turha lähteä tarkistelemaan, ne perustuvat kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin) reagoi, hetkinen, ei mitenkään. Sehän on heppa, ja sillä on kuljettaja kyydissä. Ohitanpa reippaasti ja jatkan matkaa. VÄÄRIN, YSTÄVÄT, VÄÄRIN.
Hevonen on kaikesta jalostuksesta ja kesyttämisestä huolimatta vaistojensa varassa toimiva saaliseläin, jonka ensimmäinen, ja kaiken koulutuksen ohittava reaktio on paeta pelästyessään. Sellainen hevonen, joka ei ikinä pelästy mitään, on se joka makaa aamiaisleipäsi päällä, tai työntää horsmaa pellon reunassa. Selvennetään vielä, siis kuollut. Ja kuolleet hevoset eivät nykylääketieteenkään saavutuksilla kävele ratsastaja selässään tien pientareella. Liikennevarminkin hevonen voi säikähtää ohi kiitävää autoa, ja säikähtäessään olla yhtä arvaamaton liikkeissään kuin tuo autoilijoiden suuresti kunnioittama sarvipää.
Satutko sinä, autoilija tietämään, että keskivertohevonen painaa noin sata kiloa ENEMMÄN kuin hirvi, ja saa täten aikaan vähintään yhtä pahaa jälkeä konepellillä pötkötellessään. Sivuseikkana mainittakoon, että hevosen kyydissä on myös ratsastaja, joka siis useimmiten on ihminen. Jonkun äiti, isä, sisko, veli, poika tai tytär. Miltähän hän näyttäisi siinä konepellillä?
Jos asenteesi on vieläkin välinpitämätön, ajattele miltä autosi näyttää törmättyään kuuteensataan kiloon luuta ja lihaa. Jos et ole noin hävyttömän materialistinen, kuvittele hetki itseäsi ilman jalkoja. Sinuna tekisin varmuuden vuoksi testamentinkin hyvissä ajoin.
Vauhdin pudottaminen hevosen ohittaessasi ei maksa sinulle mitään. Se ei vaikuta perille pääsyn aikatauluun kuin sekunteja. Sen sijaan hevoseen törmääminen maksaa henkiä. Hidasta siis reilusti, ohita toisen kaistan puolelta jos vaan suinkin pystyt. Ahtaassa paikassa anna ratsastajalle aikaa ohjata hevonen turvalliseen ohituspaikkaan. Palkaksi saat todennäköisesti ystävällisen hymyn ja tervehdyksen, jolla me ratsastajat kiitämme huomaavaista autoilijaa. Muista, että henki jonka säästät voi olla omasi.
Kommentit (5)
eikö tästä samasta asiasta ollu joku sarjakuva kiertämässä joku vuosi sitte? vai olikohan se videon pätkä...
Mutta asia on kyllä tärkeä ja totta.
vai kopsasitko toisen tekstin Facebookista?
pitkä paasaus. Pitäisikö kirjoittaa itsekin yhtä pitkä hevosen paskasta ja siitä miksi niitä ei kerätä.
Vain harjaantumattomille moukille tuo on liian pitkä pätkä lukea.
Otsikossa tiivistelmä niille, jotka eivät jaksa lukea aloitusta (en ole sen kirjoittaja).
Ihan sama, mistä se on kopioitu, mutta hevosen kanssa maantiellä niin ratsastajana, ohjastajana kuin autonkuljettajana hevoskuljetuksessa kauhistuttaa.
Eikö tavalliset autoilija todellakaan käsitä, kuinka vaarallinen sellainen iso elukka on säikähtäessään? Ei se auta, vaikka kuinka olisi ohjastaja tai ratsastaja, jos se yhtäkkiä säikähtää jotain.
KIERTÄKÄÄ EDES TARPEEKSI KAUKAA.
ÄLKÄÄ ANTAKO ÄÄNIMERKKIÄ.
HIDASTAKAA VAUHTIA.
Tässä ne kolme perusasiaa, joilla voi välttyä säikyttämästi niin eläimiä kuin ihmisiä ja ehkä välttää onnettomuuden.