Te jotka koette väsyvänne normaalia helpommin tavallisesta

elämästä, kertoisitteko tähän ketjuun, mitä arvelette syyksi siihen väsymykseen, ja mitkä asiat helpottavat sitä? Olisi myös kiva kuulla lapsuudestanne ja ylipäänsä päivärytmistänne.



Minä olen aina ollut sellainen, että väsyn tosi helposti. Lapsena ja nuorena se oli ihan ymmärrettävää (näin jälkeenpäin katsoen) koska elämä oli aika stressaavaa isäni käytöksen ja arvaamattoman veljeni kanssa, mut en oikein ymmärrä, miksi olen aikuisenakin niin helposti väsyvä.



Sen verran olen oivaltanut, että vaikka pidän ihmisistä, väsyn heidän seurassaan koska olen kodista oppinut sen mallin, että minä olen aina vastuussa meneillään olevasta sosiaalisesta tilanteesta, aina muita varten, ja muiden käytös johtuu aina siitä mitä teen tai jätän tekemättä. Näin aikuisena ymmärrän, etten ole vastuussa muista, ja että tällainen lapsen syyllistäminen aikuisten käytöksestä ja ratkaisuista on ollut vanhemmiltani väärin, mut silti mä jotenkin ahdistun kohtuuttomasti ihmisten välisistä normaaleistakin ristiriidoista. Ylireagoin muutenkin asioihin helposti, ja esimerkiksi töissä minun on vaikea hahmottaa, mikä on se riittävän hyvä työn taso, koska omat vaatimukset sitä kohtaan on usein ihan ylimitoitettuja.Sekin varmaan saa väsymään, kun stressaa turhaan siitä että epäonnistuu asioissa.



En ole millään lailla masentunut ja saan normaalit asiat hyvin tehtyä, olen terve ja elän terveellisesti. Minulla on aidosti hyviä ihmissuhteita, tasapainoinen parisuhde ja ihanat lapset. Silti tuntuu että väsyn paljon helpommin kuin muut. Ehkä teidän toisten kertomuksista saisin vähän vinkkiä siihen, mikä ois syynä ja miten asioita vois helpottaa.