vastaa rehellisesti, menisitkö töihin, jossa

Työssä paljon hyviä puolia: pystyy vaikuttamaan työvuoroihin, osa-aikatyö (jää paljon vapaa-aikaa) ja vaikka teen myös iltoja&viikonloppuja niin ei haittaa koska lapset pieniä ja kotihoidossa (mies hoitaa kun olen töissä).



Tarvitsen työtä monestakin syystä, on mukava tehdä työtä ja nähdä työkavereita (vaikka työ ei ole mitään sellaista missä voisi ns. luoda uraa) ja palkallani matkustelemme ja teemme muuta kivaa. En jotenkin osaisi olla vaan kotona työttömänä/lasten kanssa, kaipaan ns. muutakin elämää. Toki myös opiskelu vastaisi samaan kaipuuseen, ei vain työ.

Periaatteessa olen aina vastaan näitä paikkoja ja silti huomaan kohta olevani jossain tällaisessa. Ja taas ahdistaa huominen työpäivä... :D

joka kärvistelet AP:n kuvaamassa työssä, Sympatiat sulle! Neuvoni sulle, katkaise alisuoriutumisen kierre ja ala panostaa vaan siihen mitä olet opiskellut ja mitä todella haluat tehdä! Hetken olet varmasti ihmeissäsi jos uskallat, mutta uskon, että kannattaa! Kohtalotoverisi.

Tuo työ sulkee niin monia ovia;

- ansiosidonnainen on ton jälkeen niin pieni, että jos joskus joutuu työttömäksi on ihan pissassa

- mitään ei jää säästöön, toi työ on kuin oravanpyörässä juoksemista, joka ei tuo omaan elämään mitään lisäarvoa

- jos on tuollaisessa työssä, on tosi vaikea vaihtaa alaa jos se vaatii esimerkiksi opintoja, koska säästössä tosiaan ei ole mitään, osa-aikatyönä tuo työ ei elätä ja mitään parempia tukia opiskeluun ei saa, toisin kuin jos jää työttömäksi ja pyrkii opiskelemaan työttömyysaikana avoimessa tai kokonpäiväisenä opiskelijana työttömyysetuudella.

Kuten teinkin.

jos käteen jäisi tonni, niin se olisi ihan riittävä. (vrt moni paikka, jossa palkka on tonnin ennen veroja)



Ei se iloiseksi tekisi, mutta toisaalta jos työ ei olisi mitään ihan kamalaakaan tai oman moraalin vastaista, niin kyllä sitä kirvistelisi.



Mulla on vahva oman alan ammatti-identiteetti ja jos siltä ei töitä löytyisi, niin en keksi mitään muutakaan, joka innostaisi, joten en haluaisi käyttää energiaa lisäkoulutukseenkaan, mieluummin töissä, joista saisi säännölliset tulot.

tuollaisesta työstä voi olla vaikea irrottautua. Väliaikaisesta tuleekin pysyvää. Voimat menee tuossa työssä, eikä jääkään energiaa hakea koulutusta vastaavaa työtä...olen sen itse kokenut, mutta nyt tilanne on onneksi muuttumassa.

Opiskelisin työn ohessa ja sitten hakisin paremmin palkattua duunia, mutta töitä tekisin, sillä en halua olla pummiluuseri.

haluaa oman alan töitä ja opiskelee sitä saadakseen lisää, pidän luuserina lähinnä sellaista, joka ei halua tehdä mitään työllistyäkseen koulutusta vastaavaan työhön!